Ero sivun ”Huumausainerikos Suomessa” versioiden välillä

 

Rikoslaissa määritellyt toimet muodostavat kuitenkin vain yhden osan Suomen huumausainepolitiikasta, sillä huumerikollisuuteen ei voi vaikuttaa pelkästään rangaistuksia säätämällä ja tuomitsemalla säädösten mukaan. Sen vuoksi harjoitetaan lisäksi ennalta ehkäisevää rikoksentorjuntaa ja pyritään auttamaan huumeongelmaisia. Tähän pyritään esimerkiksi [[päihdepolitiikka|päihdepolitiikan]] avulla. Myös rikoslaissa on annettu mahdollisuus jättää ''käyttörikokseen'' syyllistynyt henkilö syyttämättä tai tuomitsematta, jos hän on huumeongelmansa vuoksi hakeutunut hoitoon. Terveydellisten näkökohtien lisäksi erityisesti suonensisäisten huumeiden käyttäjien ''onnistuneella hoidolla on merkittävä omaisuusrikollisuutta vähentävä vaikutus''

 

Suomen huumausainevalvonta perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, jonka pohjana ovat kolme Yhdistyneiden kansakuntien ([[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]) huumausaineyleissopimusta: 1) [[huumausaineyleissopimus]] vuonna 1961 korvasi aiemmin käytössä olleen [[Kansainvälinen oopiumisopimus|kansainvälisen oopiumisopimuksen]] 2) [[psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus]] vuonna 1971 ja 3) [[:en:United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances|huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa koskeva yleissopimus]] vuonna 1988.<ref>[https://web.archive.org/web/20140104064336/http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/huumelainsaadannon-kehitys Huumelainsäädännön kehitys] Neuvoa-antavat - THL</ref>

 

Kaikki Euroopan unionin ([[Euroopan unioni|EU]]) maat ovat hyväksyneet huumausainepolitiikan pohjaksi edellä mainitut YK:n yleissopimukset. Sopimukset kieltävät yksiselitteisesti huumausaineluettelon mukaisten aineiden tuotannon muihin kuin tieteellisiin ja hoidollisiin tarkoituksiin, mutta toisaalta jättävät sopimuksiin sitoutuneille maille harkinnanvaraa tavassa suhtautua huumeiden käyttöön ja käyttäjiin. Maat voivat itsenäisesti päättää missä suhteessa huumeiden torjunnassa painotetaan rikosoikeudellisia rangaistuksia, ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

 

Rikoslain tarkoittamana ''huumausaineena'' pidetään huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta. Tuon huumausainelain mukaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaiselle lääkelaitokselle.

 

Suomessa ''laittomat huumausaineet määritellään sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (1709/1993) huumausaineista ja huumausaineen valmistuksessa käytettävistä aineista''. Huumausaineluettelon perusta muodostuu YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksessa mainituista aineista. [[Luettelo YK:n yleissopimusten mukaisista huumausaineista|Luetteloa huumausaineena pidettävistä aineista]] päivitetään tarpeen niin vaatiessa.

 

Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan rikoslaissa huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L50P5 Rikoslaki 50 luku 5.2§]</ref> Termi on siis regulatorinen, ei lääketieteellinen. Koska luokitukset ja niiden pohjaksi valitun haittoja koskevan tutkimusnäytön käyttö on osin epäjohdonmukaista koko Euroopassa, päihdelääketieteen asiantuntijat ovat 2010-luvulla pyrkineet kehittämään johdonmukaisempaa luokitusta ja haittojen arviointikriteeristöä <ref>[European rating of drug harms. van Amsterdam J, Nutt D, Phillips L, van den Brink W. J Psychopharmacol. 2015)]</ref>.

 

[[Suomen korkein oikeus|Korkeimmassa oikeudessa (KKO)]] erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi on katsottu ainakin amfetamiini,<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1998/19980162 KKO:1998:162]</ref> kokaiini,<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2001/20010013 KKO:2001:13]</ref> [[Heroiini|heroiini]],<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040073 KKO:2004:73]</ref> [[buprenorfiini]],<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040127 KKO:2004:127]</ref> [[MDMA|ekstaasi]],<ref name="löp">[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050056 KKO:2005:56]</ref> [[Gammahydroksivoihappo|gamma]],<ref>[https://web.archive.org/web/20140416235835/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135247125737 Korkein oikeus: Gamma on erittäin vaarallinen huumausaine] Helsingin Sanomat 23.6.2009.</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090053 KKO:2009:53]</ref>, [[fentanyyli]]<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/a1401159189213 Korkein oikeus linjasi: Fentanyylistä ankarampi rangaistus kuin heroiinista] Helsingin sanomat 27.5.2014.</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140034 KKO:2014:34]</ref> ja [[metadoni]]<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140041 KKO:2014:41]</ref> sekä [[Käräjäoikeus|käräjäoikeudessa]] [[psilosybiinisienet]].<ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/se-oli-typera-paahanpisto-mies-sai-tuntuvan-tuomion-sienikokeilustaan/3393618 ”Se oli typerä päähänpisto” - mies sai tuntuvan tuomion sienikokeilustaan] - MTV 23.05.2014.</ref> KKO:n ennakkoratkaisu ohjaa tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä alemmissa oikeusasteissa.

 

Huumausaineiden hallussapidosta ja käytöstä voidaan kansallisen lainsäädännön perusteella rangaista. Rikoslain 50. luku sisältää viidenlaisia huumausainerikoksia, joita ovat

 

* huumerikoksen edistäminen (RL 50:4 §).

 

Huumausainerikokseen (RL 50:1 §) syyllistyy henkilö, joka laittomasti

 

Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita ''[[Sakko|sakkoon]] tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi''.<ref name="rikos"/> Vankeusrangaistuksesta tulee myös merkintä [[Rikosrekisteri|rikosrekisteriin]].

 

Mahdolliset rangaistusta lieventävät tai koventavat seikat huomioidaan törkeysarvostelussa ja rangaistuksen mittaamisessa. Oikeuskäytännössä kertahallussapidosta on määrätty yleensä vankeusrangaistus, kun määrä on:

 

[[Tuomioistuin]] ei kuitenkaan ole sidottu mihinkään em. kaltaiseen taulukkoon, vaan se harkitsee rangaistuksen tapauskohtaisesti rikoslain vähimmäis- ja enimmäisrajojen puitteissa. Vuonna 2010 huumesyyttäjät yhtenäistivät käytäntöjä kannabiksen kotikasvatuksen kohdalla, koska samasta kasvimäärästä saatettiin antaa sakkoa tai ehdollista samassa käräjäoikeudessa. Syyttäjien seuraamussuosituksessa on määritelty sakon ja ehdollisen vankeusrangaistuksen raja kasvatustapauksissa. Taitekohta on 7-10 kasvia tai 175-250 grammaa. Yhden kasvin tuottoarvio on 25g, johon turvaudutaan silloin, kun muuta selvitystä marihuana-saannosta tai tavoiteltavasta marihuanamäärästä ei ole saatavilla. Niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi vastaaja kertoo tuoton/tuottoarvion suuremmaksi, se voidaan ottaa arvioinnin lähtökohdaksi.<ref name="Yhtänäistäminen">[http://yle.fi/uutiset/syyttajat_yhtenaistavat_huumerikosten_arviointia/2957946 Syyttäjät yhtenäistävät huumerikosten arviointia] Yle 18.10.2011</ref><ref name="suositus muistio">[http://www.tusky.fi/laki-ja-oikeus/134-suositus-syyttaejaen-seuraamuskannanotoksi-kannabiskasvien-sisaekasvatustapauksissa Suositus syyttäjän seuraamuskannanotoksi kannabiskasvien sisäkasvatustapauksissa]</ref><ref name="skl">[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hampusta-saa-huumetta-laaketta-ja-ravintoa-missa-on-laittomuuden-raja Hampusta saa huumetta, lääkettä ja ravintoa: Missä on laittomuuden raja?] Suomen Kuvalehti 6.2.2013</ref>

 

Törkeä huumausainerikos on kyseessä seuraavissa tapauksissa:

 

ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen ''vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L50P2 | Nimeke = Suomen rikoslaki 50 luku 2 §: Törkeä huumausainerikos | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 3.11.2014}}</ref>

Suuri määrä ainetta on oikeuden kulloinkin määriteltävissä oleva käsite. Yhtenäisen oikeuskäytännön saavuttamiseksi on pyritty määrittelemään käsite ''suuri määrä huumausainetta''. Oikeuskäytännössä on vakiintumassa eri aineiden määrät, joista lähtien kyseessä on törkeä huumausainerikos, mikäli myös muut edellytykset täyttyvät. Arvioinnissa on otettu huomioon myös ''huumausaineen vaarallisuus'':

 

 

=== Huumausaineen käyttörikos ===

Huumausaineen käyttörikokseen syyllistyy se, joka laittomasti käyttää taikka ''omaa käyttöä varten'' pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan ''sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi''.<ref name="käyttörikos"/>

 

 

=== Rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus ===

[[Rattijuopumus|Rattijuopumukseen]] syyllistyy se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Rattijuopumuksesta tuomitaan niin ikään se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia taikka tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut. Rattijuopumuksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

 

=== Syytteestä tai tuomitsemisesta luopuminen ja huomautusmenettely ===

1.9.2001 tuli voimaan laki rikoslain muuttamisesta ja siinä rikoslain 50 luvun 7§:ksi tuli Toimenpiteistä luopuminen. Sen mukaan huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta 50 luvussa mainitusta rikoksesta voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010654#e-5 654/2001 Laki rikoslain muuttamisesta]</ref>

 

 

==== Hyväksyttävä hoito ====

Rikoksentekijän on oman terveytensä vuoksi ja mahdollisesti rikosseuraamuksen välttämiseksi hakeuduttava hoitoon huumeongelmastansa selvitäkseen. Mikä tahansa hoito toimenpiteistä luopumiseksi ei kuitenkaan ole rikoslain mukaan hyväksyttävää. Hyväksyttävää hoitoa ovat julkisella rahoituksella järjestetyt tai julkista rahoitusta saavat sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopalvelut. Tällöin ovat monipuolisesti yleisesti käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopalvelut sekä hoidot lääkärin, psykologin tai psykoterapeutin yksityisvastaanotolla. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat yleisohjeet siitä, mikä on hyväksyttävää hoitoa.

 

Tärkeää on huomata, että hoitoon hakeutuminen ei ole mikään "automaatti", jolla rikosoikeudellisesta seuraamuksesta ja toimenpiteistä luovutaan. Syyttäjällä ja tuomioistuimella on itsenäinen harkintavalta arvioida onko syyttämättä tai tuomitsematta jättäminen perusteltua mikäli rikoksentekijä on hakeutunut hoitoon. Hyväksyttyyn hoitoon hakeutuneen rikoksentekijän etu koskien rangaistusta on useimmiten kuitenkin vain lievempi tuomio.

 

Huumausainerikoksen valmisteluun syyllistyy se, joka tehdäkseen edellä tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta ''sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi''.

 

Yleensä rikoksen valmistelu ei ole Suomen rikoslaissa rangaistavaa. Esimerkiksi murhaa voi valmistella rankaisematta, sillä vasta murhan yritys on rangaistava teko. Eräänä syynä on rikosten erilainen luonne ja niihin syyllistyvien asema yhteiskunnassa. Huumausainerikoksen valmisteluun liittyvä "soveltuva väline, tarvike tai aine" on jotain, mitä tavallisella kansalaisella ei yleensä ole hallussaan hyväksyttävästä syystä vaan kyseessä on laboratoriolaitteisto tai teollinen kemikaali.{{Lähde}} Tuomioistuin voi erittäin suurella varmuudella erottaa tavallisen keskiluokkaiseen elämän tai hyväksyttävän teollisen toimeliaisuuden rikollisena pidetyn alakulttuurin toiminnasta.{{Lähde}} Toisaalta murhat ja muut väkivaltarikokset tehdään Suomessa yleensä laillisilla aseilla tai joka kodista löytyvillä työkaluilla, joiden hallussapitoon on lukuisia hyväksyttäviä syitä. Lisäksi tämäntapaiset rikokset ovat yleensä huomattavasti helpompia tutkia, joten niihin ei tarvitse puuttua jo varhaisessa vaiheessa.{{Lähde}}

 

Huumausainerikoksen edistämisestä tuomitaan henkilö

 

Huumausainerikoksen edistämisestä on tuomitaan jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä ''sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi''.

 

* [[Huumeiden historia Suomessa]]

* [[Pakkokeino]]

 

{{Viitteet|sarakkeet}}

 

 

[[Luokka:Rikokset]]