Ero sivun ”Huumausainerikos Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Murhan valmistelu on nykyään kriminalisoitu, ja rikoslaki tuntee sen nimikkeellä "Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu". |
Pelastettu 3 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 94:
Huumausaineen käyttörikokseen syyllistyy se, joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.<ref name="käyttörikos"/>
Oleellista säädöksen soveltamiselle on siis, että huumausaine on tarkoitettu omaan käyttöön. Sitä vastoin pienenkin määrän hallussapito voi johtaa tuomitsemiseen huumausainerikoksesta sakkoon, jos syyttäjä voi osoittaa huumausaineen olevan tarkoitettu levitykseen. Vuodesta 2001 lähtien poliisin on ollut mahdollista antaa huumausaineen käyttörikoksesta sakko [[Rangaistusmääräys|rangaistusmääräysmenettelyllä]], jossa syyttäjä vahvistaa sakon, jotta käyttörikostapaukset eivät ruuhkauttaisi käräjäoikeutta. Rikoksesta epäillyllä on halutessaan oikeus saattaa rangaistusmääräysasia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Lokakuussa 2008 voimaan tulleen uudistuksen jälkeen rangaistusmääräysmenettelyssä määrättyjä sakkoja ei ole enää mahdollista muuntaa vankeudeksi, toisin kuin tuomioistuimen määriä sakkoja.<ref>[http://www.vksv.fi/fi/index/julkaisutjaohjeet/valtakunnansyyttajanyleisetohjeet/syyteharkinta/vks20061seuraamuksenmaaraaminenhuumausaineenkayttorikoksesta.html VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta] {{Wayback|1=http://www.vksv.fi/fi/index/julkaisutjaohjeet/valtakunnansyyttajanyleisetohjeet/syyteharkinta/vks20061seuraamuksenmaaraaminenhuumausaineenkayttorikoksesta.html |päiväys=20161220082540 }} Valtakunnansyyttäjävirasto, Yleinen ohje syyttäjille, 23.10.2006.</ref><ref>[http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste32009/huumeidenkayttajienrikosoikeudellinenkontrolli.html Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli] Heini Kainulainen HAASTE 3/2009.</ref>
Huumausaineen käyttörikoksen [[rikos#Rikoksen vanhentuminen Suomen rikoslain mukaan|syyteoikeus vanhentuu]] kahdessa vuodessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L8 Rikoslaki 8 luku 1 §]</ref> Käyttörikoksesta jää merkintä [[Poliisiasiain tietojärjestelmä|poliisiasiain tietojärjestelmään]], sakkorangaistuksesta sakkorekisteriin ja vankeusrangaistuksesta rikosrekisteriin. Sakkorangaistus huumausaineen käyttörikoksesta näkyy poliisin rekisterissä kolmen vuoden ajan, jolloin se tulee esiin myös [[Turvallisuusselvitys|turvallisuusselvityksessä]].<ref>[http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194902044629/artikkeli/kannabis+ei+ole+vaaraton+kayttaja+voi+menettaa+opiskelu-+tai+harjoittelupaikkansa.html Kannabis ei ole vaaraton: Käyttäjä voi menettää opiskelu- tai harjoittelupaikkansa] {{Wayback|1=http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194902044629/artikkeli/kannabis+ei+ole+vaaraton+kayttaja+voi+menettaa+opiskelu-+tai+harjoittelupaikkansa.html |päiväys=20140520042203 }} Aamuposti 19.5.2014.</ref> Myös vanhentuneen rikoksen ilmitulosta voi tulla merkintä [[Suomen poliisin tietojärjestelmät|epäiltyjen tietojärjestelmään]].
=== Rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus ===
Rivi 108:
1.9.2001 tuli voimaan laki rikoslain muuttamisesta ja siinä rikoslain 50 luvun 7§:ssä säädetään toimenpiteistä luopumisesta. Sen mukaan huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta 50 luvussa mainitusta rikoksesta voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010654#e-5 654/2001 Laki rikoslain muuttamisesta]</ref>
Edellä mainitussa laissa säädettiin myös että huumausaineen käyttörikoksesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Uudistuksella ei ollut tarkoitus ankaroittaa huumausaineen käytöstä tai hallussapidosta omaa käyttöä varten tuomittavien rangaistusta. Alkuvuodesta 2006 julkaistun oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen suorittaman tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että rangaistusmääräysmenettelyä on käytetty sellaisiin huumausaineen käyttörikostapauksiin, joihin olisi voinut soveltaa lievempää seuraamusta, kuten huomautusmenettelyä tai seuraamusluonteista syyttämättäjättämispäätöstä.<ref>[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152464 Seuraamuskäytäntö huumausaineen käyttörikoksissa] Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 219 - Heini Kainulainen</ref> Tämän johdosta sisäasiainministeriö antoi Poliisille ohjeen Huumerikosasioiden kirjaamisesta 18.12.2006<ref>[http://yle.fi/mot/rk070219/kayttorikos2007.htm MENETTELY HUUMAUSAINEEN KÄYTTÖRIKOSTA KOSKEVISSA ASIOISSA] {{Wayback|1=http://yle.fi/mot/rk070219/kayttorikos2007.htm |päiväys=20131012180302 }} SISÄASIAINMINISTERIÖ 18.12.2006</ref> ja tarkensi sitä 2.5.2007.<ref>[http://www.tusky.fi/pdf/Huumeasioidenkirjaaminen.pdf HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN] SISÄASIAINMINISTERIÖ, Poliisiosasto, 2007.</ref>
Esitutkintalain 4 ja 43 §:n mukaan esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä. Esitutkintaviranomainen voi antaa rikokseen syyllistyneelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449 Esitutkintalaki 30.4.1987/449]</ref>
| |||