Antero Alpola
Antero Aatos Väinämö Alpola (19. helmikuuta 1917 Kaavi – 11. syyskuuta 2001 Kerava) oli Yleisradion ajanvieteohjelmien pitkäaikainen toimittaja ja esimies.
Alpola kirjoitti ylioppilaaksi 1938. Hän joutui sekä talvi- että jatkosotaan ehtien välirauhan aikana 1940-1941 opiskella vuoden Helsingin yliopistossa. Hän avusti Yleisradiota vuodesta 1937 lähtien käsikirjoituksilla. Alpola voitti sekä puolustusvoimien että Yleisradion ajanvieteohjelmien kirjoituskilpailujen ensimmäiset palkinnot 1943.
Alpola tarjosi radiolle parodista jännityskuunnelmaa Kalman-karman mysteerio 1945. Yleisradion teatteripäällikkö Matti Kurjensaari, joka etsi uutta työntekijää yhtiön ainoaan ajanvietetoimittajan virkaan, mieltyi Alpolan ”älylliseen tyyliin”. Työnäytteeksi virkaa varten Alpola kirjoitti kuunnelman Luulot pois eli Ville Vastamäki, onnettoman ikäluokan mies, jossa sota-aikaa tarkasteltiin satiirisessa valossa. Kuunnelma meni välittömästi tuotantoon ja siihen ihastui itse Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki ja niin Alpola nimitettiin Yleisradion teatteriosaston ajanvietetoimittajaksi.
Ajanvietetoimittajana Alpolan vastuualueena oli yhtiön viihdeohjelmien tuottaminen. Hän oli vuosikymmenen ajan yhtiön ainoa ajanvietteestä vastaava toimittaja, kunnes 1956 Aune Haarla (Ala-Tuuhonen) nimitettiin toiseksi toimittajaksi. Kun 1970 radioteatteri ja ajanviete erotettiin toisistaan ja Yleisradiolle perustettiin oma radiopuolen ajanvieteosasto, Alpolasta tuli sen päällikkö. Hän työskenteli yhtiössä eläkkeelle jäämiseensä 1977 asti ja osallistui vielä senkin jälkeen radiotyöhön freelancerina.
Alpolan tunnetuin työ on radiohupailu Kankkulan kaivolla, jota hän kirjoitti vuosina 1958–1970 yhdessä Haarlan kanssa. Ohjelman studio-orkesteriksi koottiin Alpolan aloitteesta humppa-humppa-orkesteri Pumppu-Veikoiksi ristitty kokoonpano (myöhemmin nimeksi vakiintui Humppa-Veikot), joka soitti 1930-luvun fokseja Kullervo Linnan johdolla, laulusolistina Teijo Joutsela. Sana ”humppa” on ilmeisesti Alpolan keksintöä ja johdettu onomatopoeettisesti tuuban äänestä; myöhemmin se vakiintui tarkoittamaan koko Pumppu-Veikkojen soittamaa musiikkilajia.
Yksi Alpolan "tuotemerkeistä" oli Aatonaaton joululahjavalvojaiset, joissa esiintyjinä olivat muun muassa Aune Haarla Jouluakkana ja Hannes Häyrinen. Ohjelmaa juonsi Alpola itse, ja se lähetettiin 36:na jouluaaton aattona 1956–1991.
Alpola ehti olla pitkän uransa aikana muun muassa Pertti "Spede" Pasasen esimies. Pasanen kuoli vain neljä päivää ennen Alpolaa.
Alpola kirjoitti muistelmateoksen Viihdevuosien vilinässä : Radiokauteni ensimmäinen puoliaika 1945–1960. (Karisto 1988). Toiseksi osaksi tarkoitettu ”toinen puoliaika” (vuoteen 1977) jäi aikanaan julkaisematta. Kirja julkaistiin postuumisti 17. helmikuuta 2017, jolloin oli kulunut tasan sata vuotta Alpolan syntymästä. Kirjan toimitti ja julkaisi radio- ja tv-viihteen seura Studio Kymppi, ja teoksen nimeksi tuli Aamukahvilta Kankkulan kaivolle. Alpola julkaisi lisäksi pakinakokoelman Poudalla sataa harvoin (Gummerus 1958) ja toimitti koululaiskaskukokoelman Opin sauna autuas aina (Tammi 1984).
Lähteet
muokkaa- Alpola, Antero: Viihdevuosien vilinässä. Radiokauteni ensimmäinen puoliaika 1945–1960. Karisto 1988. ISBN 951-23-2475-X.
- Saarenheimo, Eero: Alpola, Antero (1917–2001). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.3.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Antero Alpolan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.