Wikipedia

Joensuun Kiekko-Pojat

joensuulainen jääkiekkoseura

Joensuun Kiekko-Pojat, lyhemmin JoKP, on alkujaan vuonna 1960 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. JoKP:n kotipelit pelataan kaudella Joensuun jäähallissa, jonka markkinointinimi on PKS-areena.[1] Joensuussa kaikkien ikäluokkien jääkiekkojunioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on Juniori Jokipojat ry:n alaisuudessa.

Joensuun Kiekko-Pojat
Perustettu 1960
Kaupunki Suomi Joensuu, Suomi
Kotiareena Joensuun jäähalli
– kapasiteetti 4000
Sarjataso Mestis
Värit               
Puheenjohtaja Suomi Jukka Ropponen
Päävalmentaja Suomi Kasper Vuorinen
Kapteeni Suomi Patrick Isiguzo
Omistaja

Joensuun Kiekko-Pojat Oy:

  • Suomi Miro Aaltonen
  • Suomi Oskari Gröhn
  • Suomi Tomi Karhunen
  • Suomi Anssi Kekäläinen
  • Suomi Joona Laakkonen
  • Suomi Jaakko Lipponen
  • Suomi Petrus Palmu
  • Suomi Vesa Pelkonen
  • Suomi Janne Rahunen
  • Suomi Hannu Sorsa
  • Suomi Kari Kuskelin
  • Suomi Simo Tukiainen
  • Suomi Jari Tunttunen
  • Suomi Mika Vähäniitty
I-divisioona/Mestis
Mestaruudet 5 (1989, 1991, 1993, 1997, 2010)
Hopeaa 4 (1983, 1994, 2009, 2012)
Pronssia 2 (1984, 2016)
Suomi-sarja
Mestaruudet 2 (2004, 2015)
Pronssia 1 (2003)

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Joensuun Kiekko-Poikien historia

Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[2] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistivät voimansa, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[3] 1960-luvun pelikausina Suomensarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[4]

Keväällä 1971 Kiekko-Pojat onnistui nousemaan Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[5] Kaudella 1975–1976 JoKP pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui tavoittelemassaan sarjanousussa ja vakiinnutti paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [6]

Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Joensuun Kiekko-Pojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien 1. divisioonan kausien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[7] Vararikon jälkeen vuonna 1994 Joensuun Kiekko-Pojat siirsi ­kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä Joensuussa pelattiin 1. divisioonaa seuraavina vuosina. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä Jokipojiksi.[8]

2000-luvun ensikymmenen alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[9] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[10][11][12] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[13] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[14][15]

Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[16][17] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[18] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi voitettuaan pronssiottelussa KeuPa HT:n maalein 4–3.[19]

Vuonna 2020 kaksi joensuulaista seuraa, Jokipojat ja Karjalan Kopla, yhdistivät toimintojaan ja samalla uudet omistajat palauttivat seuran nimeksi Joensuun Kiekko-Pojat.[20]

Tunnukset

muokkaa

Peliasu

muokkaa

Kotiotteluissa Kiekko-Poikien paidan pääväri on punainen ja apuväreinä ovat musta ja valkoinen. Vierasotteluissa paidan pääväri on valkoinen. Peliasun housut ovat mustat, kypärä valkoinen ja sukat samanväriset kuin käytettävä paita.

Graafiset tunnukset ja logot

muokkaa

Joensuun Kiekko-Pojat otti ns. "vaakunalogon" käyttöön syksystä 1962 alkaen ja sitä nähtiin pelikaukaloissa kevääseen 1994 saakka. Tunnus otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2020. Tunnus muistuttaa Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta. Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat".[21][22][20]

Vuosina 2007–2020 Jokipoikien tunnus oli petoa muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Jokipoikien mukaan mainostoimisto Fabrikin vuonna 2007 suunnitteleman petotunnuksen mallina ei ollut susi, vaan lopputulos on pikemminkin ärtyisä terrieri, jonka suonissa ajatellaan virtaavan myös suden verta. Jokipoikien valmentajana vuosina 2006-2008 toiminut Jami Kauppi kehitti tunnuksen taustalle tarinan, jonka mukaan Ärjy, terrierin ja suden risteytys, karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien pukukoppiin maskotiksi.[23][24]Junioriseura Juniori-Jokipojat ry käyttää edelleen Ärjy-tunnusta.

Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.[25]

Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen käyttämässä logossa on keskiössä murisevan Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut".[25]

  •  
    JoKP:n ensimmäinen,1962 julkaistu vaakunatunnus
  •  
    JoKP:n pelipaita 1980-luvun alussa
  •  
    JoKP:n logo 1980- ja 1990-luvuilla sekä vuodesta 2020 alkaen.
  •  
    JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla
  •  
    JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla
  •  
    Jokipoikien viiri 1999
  •  
    Jokipoikien logo vuosina 1998–2007.
  •  
    Jokipoikien logo vuosina 2007–2020.

Musiikki

muokkaa

JoKP:n maalilauluna soitetaan perinteistä kannatuslaulua ”Jokipo maaleja”. Laulua soitettiin JoKP:n otteluissa ensimmäisen kerran SM-liigakaudella 1989-90. Laulun on säveltänyt ja sovittanut joensuulainen opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisen (1949-2016), sanoittanut Nissinen ja Ilkka Korjus ja sen esittää "Pepe-group" (laulu Nissinen, koskettimet Korjus, kitara Risto Riikonen, basso Matti Pesonen, rummut Risto Honkanen).[26][27] Vuonna 2004 rockmuusikoiden muodostama kokoonpano "The Mehtimäkeläiset" teki Nissisen laulusta uuden, hard rock -tyylisen version, jonka laulaa Ville Härkönen.[28]

Joensuun Kiekko-Poikien maalilauluna oli vuosina 2020-2024 Armin van Buurenin "Blah, Blah, Blah."

1980-luvulla JoKP:n peleissä soitettiin Mai-Lis ja Lasse Könösen tekemää ja Pekka Masalinin ja lapsikuoron esittämää kannustuslaulua "Jo-Ki-Po". Maalilauluna 1980-luvun alussa oli Broadcast-yhtyeen “Who's got the ball now?”[29]

Kotihalli

muokkaa
 
Mehtimäen jäähalli

Joensuun jäähalli, Joensuu

  • Markkinointinimeltään PKS-areena[1]
  • Rakennettu 1982, saneerattu 2023-24.
  • Kapasiteetti 4000

Tunnettuja pelaajia

muokkaa

Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajat

muokkaa

Jäädytetyt numerot

muokkaa

Saavutukset

muokkaa

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut

muokkaa
Kausi Valinta Voittaja
1982–1983 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jon Fontas[46]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[46]
Toinen tähdistökentällinen   Hannu Kapanen[46]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Timo Peltonen[46]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Pekka Räsänen[46]
1986–1987 Toinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[47]
1987–1988 Toinen tähdistökentällinen   Vladimír Kýhos[48]
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Tero Arkiomaa[49]
Vuoden valmentaja   Tapani Hämäläinen [49]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[49]
Tehopelaaja
Toinen tähdistökentällinen 		  Vladimír Kýhos[49]
Toinen tähdistökentällinen   Mika Tuovinen[49]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[50]
Paras maalintekijä
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Markku Kyllönen [50] [51]
Toinen tähdistökentällinen   Harri Niukkanen[50]
Toinen tähdistökentällinen   Ossi Piitulainen[50]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Antonín Stavjaňa[50]
Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

  Rostislav Vlach[50][52]
1992–1993 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja
Paras maalintekijä
Tehopelaaja

  Ľubomír Kolník[51][53]
Vuoden valmentaja   Samu Kuitunen[51]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Markku Kyllönen[53]
Toinen tähdistökentällinen   Petri Matikainen[53]
1993–1994 Toinen tähdistökentällinen   Jonas Hemming[54]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jari Hirsimäki[54]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Ilpo Kauhanen[54]
Toinen tähdistökentällinen   Kari Laitinen[54]
Tehopelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Petri Matikainen[54] [55]
1995–1996 Fair Play -joukkue Joensuun Kiekko-Karhut[56]
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Vesa Lehtonen[57]
Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

  Pasi Nissinen[57]
Toinen tähdistökentällinen   Jaakko Piirainen[57]
2005–2006 Herrasmiespelaaja   Jani Keränen[58]
2008–2009 Toinen tähdistökentällinen   Juuso Akkanen[59]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jarkko Immonen[59]
Paras maalivahti
Toinen tähdistökentällinen 		  Antti Ore[59]
Vuoden valmentaja
Fair Play -valmentaja 		  Jarno Pikkarainen[59]
2009–2010 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jarkko Immonen[60]
Herrasmiespelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Antti Kerälä[60]
Toinen tähdistökentällinen   Tero Konttinen[60]
Pudotuspelien arvokkain pelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Mikko Rämö[60]
2010–2011 Opiskelijapalkinto   Jarkko Immonen[61]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Roberts Jekimovs[61]
2011–2012 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Rony Ahonen[62]
Toinen tähdistökentällinen   Matti Näätänen[62]
Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Juuso Rajala[62]
Toinen tähdistökentällinen   Olavi Vauhkonen[62]
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen   Matti Näätänen[63]
Toinen tähdistökentällinen   Juuso Rajala[63]
2013–2014 Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Mikael Ruohomaa[64]
2015–2016 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)   Ari Aaltonen[65]
Toinen tähdistökentällinen   Juuso Akkanen[65]
Toinen tähdistökentällinen   Samuel Jukuri[65]
Toinen tähdistökentällinen   Samu Pitkänen[65]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Janne Väyrynen[65]
Fair Play -joukkue Jokipojat[65]
2016–2017 Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto)   Lauri Huhdanpää[66]
2019–2020 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)   Joni Petrell[67]
Toinen tähdistökentällinen   Lassi Raitanen[68]
Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto)   Matias Varttinen[69]
2020–2021 Toinen tähdistökentällinen   Esa Lehikoinen[70]
Ensimmäinen tähdistökentällinen   Samuel Salonen[70]
2021–2022 Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto)   Santeri Koponen[71]
Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		  Nicolas Werbik[71][72]
2022–2023 Fair Play -valmentaja (Jukka Ahvenjärvi -palkinto)   Simo Karjalainen[73]

Päävalmentajat ja puheenjohtajat

muokkaa

Päävalmentajat vuodesta 1965

muokkaa
1965-1968   Veikko Siren[74][75][76]
1968-1969   Matti Knuutila[77]
1969-1971   Risto Hirvonen[78][79]
1971-1972   Tapio Kauppinen[80]
1972-1975   Seppo Saros[81] [82][83]
1975-1978   Pekka Paavola[84][85][86]
1978-1981   Juha Eskelinen[87][88][89]
1981-1984   Kai Rosvall[90]
1984-1986   Kari Väisänen 4.11.1984 alkaen[91][92]
1986-1989   Tapani Hämäläinen[93]
1989-1990   Tapio Flinck 7.9.1989 alken[94]
1990-1992   Jan Eysselt[95]
1992-1994   Samu Kuitunen[96]
1994-1996   Tapani Hämäläinen[97]
1996-1997   Kai Rosvall [98]
1997-1998   Timo Turunen 12.12.1997 alkaen[99]
1998-1999   Tapani Hämäläinen 13.2.1998 alkaen[100]
1999-2000   Seppo Repo[101]
2000   Ari Aaltonen[102]
2000–2001   Jouni Varis 7.12.2000 alkaen[103]
2001–2002   Markku Kyllönen[104]
2002–2004   Jouni Varis[105]
2004–2006   Kari Rauhanen 3.12.2004 alkaen[106][107]
2006–2008   Jarmo Kauppi[108][109]
2008–2010   Jarno Pikkarainen[110][111]
2010   Jukka Varmanen[112]
2010–2011   Esa Tikkanen 27.12.2010 alkaen[113]
2011–2014   Mikko Haapakoski[114][115][116]
2014–2015   Niko Eronen[117]
2015–2017   Ari Aaltonen[118][119]
2017–2019   Jouni Varis 20.2.2017 alkaen[120][119][121]
2019–2021   Joni Petrell[122]
2021   Benjamin Laurinkari 4.2.2021 alkaen[123]
2021–2022   Kari Martikainen[124][125]
2022–2024   Simo Karjalainen 20.10.2022 alkaen
2024–   Kasper Vuorinen

Seuran puheenjohtajat vuodesta 1960

muokkaa
Valittu Henkilö Ammatti valintahetkellä
1960   Ari Laine ekonomi,

Joensuun pienteollisuuspiiri[126][127]

1961   Aarne Halonen makkaramestari,

A. Halosen Lihanjalostus[128][129]

1973   Jaakko Mononen Kauppateknikko, jaostopäällikkö,

Oy M. Kemiläinen autoliike[130][131]

1978   Kyösti Vänskä insinööri, tuotantopäällikkö

Wärtsilan lukkotehdas[132]

1980   Heimo Kortesniemi pankinjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[133][134]

1982   Heikki Tynkkynen varatoimitusjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[135]

1983   Kari Koivunoro lääketieteen lisensiaatti, lääkäri[136]
1986   Keijo Tervo insinööri, toimitusjohtaja,

S.A. Tervo Oy[137][138]

1994   Kari Marttinen yrittäjä, tili- ja markkinointitoimisto[139]
1998   Vesa Pelkonen toimitusjohtaja, Oy Futra Ltd[140]
1999   Arvo Nuutinen yrittäjä,

Kuljetusliike Arvo Nuutinen [141][142]

2000   Erkki Voutilainen rakennusalan yrittäjä[143]
2001   Jussi Jormakka suunnittelualan yrittäjä[144]
2011   Pentti Matikainen jääkiekkojohtaja[145]
2014   Joonas Kolkka toimitusjohtaja,

Jokipojat (HokiJoki Oy)[146][147]

2014   Tuija Jormanainen hoivakotiyrittäjä[148]
2015   Jarkko Immonen erityisopettaja[149][150]
2020   Juha Kupiainen Citymarket-kauppias[20]
2021   Paavo Linna toimitusjohtaja, Premetec Oy[151]
2022   Jari Tunttunen vientijohtaja, Honkarakenne Oy[152]


Nykyinen joukkue, valmennus ja henkilökunta

muokkaa

Nykyisen joukkueen pelaajat

muokkaa

Nykyisen joukkueen ajantasaiset tiedot löytyvät Kiekko-Poikien verkkosivuilta[153] sekä Elite Hockey Prospects -tilastopalvelun JoKP:tä koskevalta alasivulta[154].


Joensuun Kiekko-Pojat kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

  • 84    Niklas Grönlund
  • 22    Milán Horváth
  • 24    Juho Juvonen
  • 59    Rasmus Kankkunen
  •  6    Onni Lauri
  • 26    Atte Lehikoinen
  •  3    Niko Liiri
  • 10    Kasper Mäenpää
  • 93    Jerkko Rämö
  • 52    Vertti Svensk

Hyökkääjät

  • 19    Jonne Brygger (A)
  • 56    Antti Haikonen
  • 19    Patrick Isiguzo (C)
  • 44    Noah Kane
  • 86    Santeri Kekarainen
  • 29    Joonas Lohisalo
  • 67    Niklas Meriläinen
  • 92    Markus Oden
  • 14    Ivo Sedláček
  • 28    Niilo Suvanto
  • 11    Jani Taskula
  • 27    Oula Uski (A)
  • 41    Valtteri Vaittinen
  • 72    Jasper Viitala
  • 17    Riku Vähäniitty

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 5. marraskuuta 2024

Muokkaa kokoonpanoa

Seuran valmentajat ja henkilökunta

muokkaa

(Seuran verkkosivujen mukaan, tilanne 4.9.2024)

Vastuuvalmentaja   Kasper Vuorinen
Apuvalmentaja   Mikko Rämö
Videovalmentaja   Aatu Luusuaniemi
Joukkueenjohtaja   Mika Vähäniitty
Fysiikkavalmentaja   Samuel Lappalainen
Huoltaja   Jari Lehikoinen
Huoltaja   Henri Ylönen
Manageri   Jaakko Lipponen
Seuran puheenjohtaja   Jukka Roppoen
Myyntipäällikkö   J-P Rajasalo

Lähteet

muokkaa
  • Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Siitonen, Petri: Peruskorjauksen ja laajennuksen alla oleva Mehtimäen jäähalli sai tutun nimen paikalliselta suuryritykseltä. Karjalainen, 15.5.2024.
  2. ↑ Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
  3. ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  4. ↑ ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
  5. ↑ JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
  6. ↑ Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
  7. ↑ Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
  8. ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  9. ↑ ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  10. ↑ Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
  11. ↑ Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
  12. ↑ Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
  13. ↑ Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  14. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
  15. ↑ Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  16. ↑ Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  17. ↑ "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
  18. ↑ Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
  19. ↑ Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  20. ↑ a b c Jarmo Sieviläinen: Jokipojat uudistuu totaalisesti. Mestis-seura muuttuu Joensuun Kiekko-Pojiksi ja saa uudet vetäjät ja omistajat Juha Kupiaisen ja Jaakko Lipposen johdolla. Karjalainen, 5.5.2020, s. A14.
  21. ↑ Lintula, s. 8, 161.
  22. ↑ Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.
  23. ↑ Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com
  24. ↑ Ärjyn tarina (arkistoitu 24.4.2019)
  25. ↑ a b Lintula, s. 8
  26. ↑ JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.
  27. ↑ Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.
  28. ↑ Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net
  29. ↑ Risto Pakarinen: Nyt taistellaan! On retrolauantain aika - lue koskettava muisteluteksti juhlapäivän kynnyksellä 26.11.2016. Joensuun Kiekko-Pojat.
  30. ↑ Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.
  31. ↑ Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.
  32. ↑ Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.
  33. ↑ Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.
  34. ↑ a b Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.
  35. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  36. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  37. ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  38. ↑ Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.
  39. ↑ a b Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.
  40. ↑ Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.
  41. ↑ Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.
  42. ↑ Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.
  43. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.
  44. ↑ Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.
  45. ↑ Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.
  46. ↑ a b c d e JoKP ylivoimainen all stars valinnassa. Karjalainen, 11.2.1983, s. 15.
  47. ↑ Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.
  48. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.
  49. ↑ a b c d e Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  50. ↑ a b c d e f Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991. Sanoma Media Finland Oy.
  51. ↑ a b c Mikkola, Miikka: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. 9.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.12.2019.
  52. ↑ Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  53. ↑ a b c Helsingin Sanomat 1.4.1993
  54. ↑ a b c d e Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994. Sanoma Media Finland Oy.
  55. ↑ Jääkiekkolehti 5/94, s. 13
  56. ↑ Jääkiekkolehti 5/96, s. 68
  57. ↑ a b c Mikkola, Miikka: 96-97 – Suuri harvennushakkuu Jatkoaika.com. 7.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  58. ↑ TuTo rohmusi Mestis-palkintoja Jatkoaika.com. 14.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  59. ↑ a b c d Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  60. ↑ a b c d Leinonen, Jani: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  61. ↑ a b Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 7.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  62. ↑ a b c d Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 18.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  63. ↑ a b Mestis palkitsi parhaitaan Jatkoaika.com. 9.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  64. ↑ Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat Jatkoaika.com. 29.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  65. ↑ a b c d e f Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna Jatkoaika.com. 29.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  66. ↑ Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta Jatkoaika.com. 27.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  67. ↑ Raimo Määttänen -palkinto: Joni Petrell mestis.fi. 30.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 30.3.2020.
  68. ↑ Kouvalainen, Miska: Jaakko Lantta pääsi tuulettelemaan kotisohvallaan palkintovyöryä − Mestis-kauden palkinnot yhden miehen näytöstä Jatkoaika.com. 18.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2020.
  69. ↑ Waltteri Immonen -palkinto: Matias Varttinen mestis.fi. 31.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2020.
  70. ↑ a b Joonas Larinmaalle pistepörssin voitto - Mestiksen tähdistökentälliset myös julki mestis.fi. 31.3.2021. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2021.
  71. ↑ a b Henry Karjalainen pistepörssin voittoon - Mestiksen tähdistökentälliset julkaistu Mestis.fi. 28.3.2022.
  72. ↑ Kultainen Kiekko -palkinto Nicolas Werbikille mestis.fi. 26.4.2022. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 26.4.2022.
  73. ↑ Mestiksen palkinnot kaudella 2022–23 mestis.fi. Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf. Viitattu 8.11.2023.
  74. ↑ Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.
  75. ↑ JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.
  76. ↑ JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.
  77. ↑ Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.
  78. ↑ JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.
  79. ↑ Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.
  80. ↑ Lintula, s. 53
  81. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.
  82. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.
  83. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.
  84. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.
  85. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.
  86. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.
  87. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.
  88. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.
  89. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.
  90. ↑ Lintula, 94-95
  91. ↑ Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.
  92. ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.
  93. ↑ Lintula, 166
  94. ↑ Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.
  95. ↑ Lintula, 124, 133
  96. ↑ Lintula 145, 154
  97. ↑ Lintula, 161, 165
  98. ↑ Lintula, 95-96
  99. ↑ Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.
  100. ↑ Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.
  101. ↑ Lintula, 177
  102. ↑ Lintula, 178
  103. ↑ Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.
  104. ↑ Lintula, 181
  105. ↑ Lintula, 184, 188
  106. ↑ Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.
  107. ↑ Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.
  108. ↑ Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.
  109. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.
  110. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.
  111. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  112. ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.
  113. ↑ NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  114. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.
  115. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  116. ↑ Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.
  117. ↑ Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.
  118. ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  119. ↑ a b Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
  120. ↑ Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  121. ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.
  122. ↑ Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.
  123. ↑ Mikko Holopainen: Benjamin Laurinkari, 28, vaihtaa Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentajaksi - Simo Karjalainen hyppää Jokipoikien junioreista apuvalmentajaksi Mestikseen karjalainen.fi. 4.2.2021. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 4.2.2021.
  124. ↑ Kari Martikaisesta Kiekko-Poikien ensi kauden päävalmentaja! joensuunkiekkopojat.fi. Viitattu 19.11.2022.
  125. ↑ Kiekko-Pojat on vapauttanut päävalmentaja Kari Martikaisen tehtävästään mestis.fi. 20.10.2022. Viitattu 19.11.2022.
  126. ↑ Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.
  127. ↑ Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.
  128. ↑ Lintula, s. 25
  129. ↑ Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.
  130. ↑ JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.
  131. ↑ Karjalainen 11.3.1972, s. 15
  132. ↑ Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.
  133. ↑ JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.
  134. ↑ Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.
  135. ↑ Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.
  136. ↑ Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.
  137. ↑ Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.
  138. ↑ Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.
  139. ↑ K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.
  140. ↑ Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.
  141. ↑ Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.
  142. ↑ Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.
  143. ↑ Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.
  144. ↑ Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.
  145. ↑ Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.
  146. ↑ Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.
  147. ↑ Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.
  148. ↑ Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.
  149. ↑ Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.
  150. ↑ Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.
  151. ↑ Petri Haapala: Paavo Linna valittiin JoKP:n hallituksen puheenjohtajaksi. Karjalainen, 23.10.2021, s. A16.
  152. ↑ Jari Tunttunen aloitti Kiekko-Poikien puheenjohtajana. Karjalainen, 28.7.2022.
  153. ↑ Joukkue Jokipojat. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 12.11.2019.
  154. ↑ Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joensuun_Kiekko-Pojat&oldid=22751047”