Kaukajärvi (järvi)

Kaukajärvi on Pirkanmaalla Tampereella Kaukajärvellä ja Vehmaisissa sekä Kangasalla Liutussa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Kaukajärvi on osa Viinikanojan valuma-aluetta. Kaukajärven itäpäässä sijaitsee tunnettu Liutun lähde.

Kaukajärvi
Kaukajärven länsiosa ja Kaukajärven kaupunginosa ilmasta kuvattuna
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Kunnat	Tampere, Kangasala
Koordinaatit	61°28′17″N, 23°54′41″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja	oja Hautalammiin
Järvinumero	35.214.1.007
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	88,3 m
Rantaviiva	9,40348 km
Pinta-ala	1,42607 km²
Tilavuus	0,0169675 km³
Keskisyvyys	11,9 m
Suurin syvyys	23,18 m
Valuma-alue	11 km²
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järvi on 3,2 kilometriä pitkä, 950 metriä leveä ja sen pinta-ala on 143 hehtaaria. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 12 metriä. Järven keskellä on 22-metrinen syvänne, jonka suurin syvyys on 23 metriä. Rannat ovat jyrkkiä erityisesti järven eteläpuolella. Järveen laskee vain kolme ojaa, joista Nattarin suunnalta tuleva on merkittävin. Pitkäjärven laskuojaa, joka oli aikaisemmin salmi ja joka laskee nykyään Kaukajärven itäpäähän, ei ole merkitty karttaan. Järvien välillä ei ole vedenpinnoissa korkeuseroa. Kaukajärven oma laskuoja lähtee järven länsipäästä ja se kulkee Hautalammin kautta Hakametsään, jossa se yhtyy Vuohenojaan ennen yhtymistään Iidesjärveen. Järven valuma-alue on vain 11 neliökilometriä, joten järven syvyydestä johtuen veden laskennallinen viipymä järvessä on 3,0 vuotta. Järven pohjassa on lähteitä, jotka vaikuttavat järven veteen selkeyttävästi.

Järven rantaviivan pituus on 9,4 kilometriä. Etelärannat ovat osa Tampereen ja Kangasalan välistä kallioistakin harjujaksoa. Eteläiset maa-alueet ovat Tampereen puolella rakennettuja, mutta Kangasalan puolella ne ovat metsämaata. Kangasalan rannoilla on kuitenkin runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Pohjoisrannat ovat kaupunkimaisen miljöön täyttämää. Tampereen puolella pohjoisrannan määräävin piirre on seututien 339 kulkeminen aivan rannan tuntumassa. Järven ympärillä ovat Tampereen kaupunginosia Annala, Kaukajärvi, Haihara, Hankkio, Vehmainen, ja Kangasalan puolella Liuttu. Kuntien välinen raja ylittää Kaukajärven sen itäpäässä niin, että vain alle kilometrin pituinen osuus kuuluu Kangasalalle.

Vedenlaatu

Tampereen kaupunki tutkii järven vedenlaatua vuosittain. Vedenväri on kirkas ja väritön (väriluku 5–15 mg Pt/l), sillä humusta ei ole vedessä juurikaan. Koska vesi vaihtuu hitaasti, vaihtelee vedenlaatu vuodenaikojen ja vuosittain vain vähän. Järven ympäristön aiheuttama kuormitus on vähäistä. Veden happamuustaso on normaali ja talvella se on lievästi emäksistä ja kesäisin lähellä pH-arvoa 8. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomaisen hyvä. Leväkukintoja ei juurikaan esiinny eikä veden hygieniassa ole moittimista. Vedessä olevaa fosforipitoisuus vaihtelee karun ja lievästi rehevöityneen järven tasojen välillä. Järven vesi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvisin. Veteen syntyy selvärajainen alusveden ja päällysveden välinen harppauskerros. Alusvedessä happipitoisuus alenee, mutta säilyy vuoden ympäri tyydyttävällä tasolla. Talvella 1994 pohjan lähellä happi oli jo loppu, mikä aiheutti järveen sisäistä kuormitusta. Järven yleistilaan tämä ei vaikuttanut, sillä jo 15 metrin syvyydessä happitilanne oli hyvä. Kaukajärvi soveltuu virkistyskäyttöön vedenlaadun perusteella hyvin.

Urheilu ja virkistys

Melonta ja soutu

Kaukajärvellä on soutu- ja melontastadion, jossa järjestetään vuosittain kansainvälisiä soutu- ja melontakilpailuja. Stadionilla on järjestetty muun muassa soudun nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1977 ja soudun maailmanmestaruuskilpailut 1995.^lähde?

Uinti ja sukeltaminen

Kaukajärvellä on kolme yleistä uimarantaa: yksi luoteisrannalla Kangasalantien varressa, toinen lounaisrannalla lähellä Haiharan kartanoa (Riihiniemi) ja kolmas järven itäpäässä Liutussa Kangasalan puolella.^lähde?

Järvi on sopiva sukeltamiseen, koska kesän loppupuolella vesi selkeytyy kirkkaaksi ja näkyvyys voi parhaimmillaan olla 10 metriä. Järvessä on runsas kalasto ja järvessä elää paljon eri lajeja.

Historiaa

Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Koukojärvi”. Järvi oli tuolloin nykyistä paljon pitempi. Tuolloin Kaukojärveen kuului myös Pitkäjärven osuus, joka teki itäpäästä pitemmän. Tämä johtuu kartan painamisen jälkeen tehdystä järvenlaskusta.

Vuoden 1953 peruskartan mukaan järvi oli eteläistä rantaa lukuun ottamatta muuten peltomaiden ympäröimä. Pohjoisrantaa seurasi Kangasalle vievä tie ja Vehmainen oli saanut pientaloalueen tien ja rautatien väliin. Pitkäjärven ja Kaukajärven salmen ylitti lyhyt silta. Vuoden 1960 kartassa Liuttu oli vielä peltomaata, mutta vuonna 1975 oli viljelystä luovuttu ja asuinalueen rakentaminen oli alkanut. Näin oli myös käynyt muillekin peltoalueille.

Etymologia

Kaukajärvien nimissä on niiden alkuosalle kauka ehdotettu selitykseksi pitkä. Järvien nimet voivat olla hyvinkin vanhoja, jolloin nimen alkuperäinen merkitys on voinut unohtua. Ante Aikio ehdottaakin, että Kaukajärvi tarkoittaisikin Pitkäjärveä. Koska ajatus on uusi ja sen idea sisältää epävarmuustekijöitä, tulisi lukijan suhtautua tähän varauksella.

Katso myös

• Kaukajärvi – kaupunginosa
• Kaukajärven kartano

Aiheesta muualla

• Ilmapanoraamakuva Kaukajärven rannasta soutustadion suunnalta – Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
• Ilmapanoraamakuva Riihiniemen uimarannalta – Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
• Viistokuva soutustadionin maalialueelta, Fonecta

Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)