Wikipedia

MDAI

kemiallinen yhdiste

MDAI eli 5,6-metyleenidioksi-2-aminoindaani, on 2-aminoindaaniryhmän entaktogeeni-päihde, joka tuottaa MDMA:n kaltaisia vaikutuksia.[1] MDAI on selektiivinen serotoniinia ja noradrenaliinia vapauttavana aine (SNRA).[2] Aineella on huomattavasti vähentynyt serotonerginen neurotoksisuus verrattuna MDMA:han eläimillä, vaikka sillä on edelleen heikko kyky neurotoksisuuteen kroonisessa käytössä tai yhdessä amfetamiinin kanssa.[3][4][5] Aineen kehitti 1990-luvulla David E. Nicholsin johtama tiimi Purduen yliopistosta.[6] Sitä on tavattu muuntohuumeena ja sitä on käytetty virkistyskäyttöön raportoitujen katunimien kuten "sparkle" ja "mindy" kanssa.[3] Viihdekäytön lisäksi MDAI on herättänyt kiinnostusta mahdolliseen käyttöön lääketieteessä, esimerkiksi psykedeeliterapiassa.[7]

MDAI
Tunnisteet
IUPAC-nimi 6,7-dihydro-5H-syklopenta[f][1,3]bentsodioksol-6-amiini
Muut nimet 5,6-metyleenidioksi-2-aminoindaani
CAS-numero 132741-81-2
PubChem CID 125558
SMILES NC1CC=2C(=CC3=C(C2)OCO3)C1
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H11NO2
Moolimassa 177,20 g/mol
Ulkomuoto vaaleankellertävää jauhetta

haitallista / ärsyttävää

MDAI jauhetta
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MDAI.

Käyttö

muokkaa

Tieteellinen tutkimus

muokkaa

MDAI:ta ja muita vastaavia aineita on käytetty laajalti tieteellisessä tutkimuksessa, koska ne pystyvät toistamaan monia MDMA:n vaikutuksia, mutta aiheuttamatta MDMA:han ja tiettyihin vastaaviin aineisiin liittyvää serotonergista neurotoksisuutta. Kardiovaskulaarista toksisuutta koskevia testejä ei ole tehty.[4][5][8][9][10][11][12]

Viihdekäyttö

muokkaa

Ainetta on mainostettu muuntohuumeena. Sitä alettiin myydä verkossa noin vuodesta 2007 lähtien, ja se saavutti huippusuosion noin vuosina 2010–2012, kun mefedronin kiellot astuivat voimaan useissa maissa. Internetistä peräisin olevien tuotteiden, joiden väitetään olevan MDAI:ta, on osoitettu sisältävän vaihtelevasti mefedronia tai muita substituoituja katinonijohdannaisia ja epäorgaanisten aineiden sekakoostumuksia, mutta ne eivät yleensä sisällä MDAI:ta. MDAI-hakujen määrä internetissä on ollut huomattavasti suurempi Isossa-Britanniassa verrattuna Saksaan ja Yhdysvaltoihin.[13] MDAI on ei-neurotoksinen vain yksin käytettynä, mutta siitä voi tulla neurotoksinen sekoitettuna muiden päihteiden tai lääkkeiden kanssa.[14] Kolme kuolemaa liittyi MDAI:n käyttöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2011–2012, joihin kaikkiin liittyi serotoniinin oireyhtymän mukaisia oireita. Kaksi näistä sisälsi myös muita huumeita, kun taas yksi kuolema näytti johtuvan pelkästään MDAI:sta.[3]

Farmakologia

muokkaa

Farmakodynamiikka

muokkaa

MDAI toimii selektiivisenä ja tasapainoisena serotoniinia ja noradrenaliinia vapauttavana aineena (SNRA), jolla on paljon pienempi (~ 10 kertaa pienempi) vaikutus dopamiinin vapautumiseen.[2] Sen lisäksi, että MDAI indusoi monoamiinivälittäjäaineiden vapautumista, se myös estää niiden takaisinottoa.[6] MDAI:hin verrattuna MDA ja MDMA ovat tasapainoisia serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin (SNDRA) vapauttavia aineita.[2] Sitä vastoin monoamiinin vapautumisen profiili MDAI:n kanssa on hyvin samanlainen kuin (R)-MDMA:n (levo-MDMA), joka MDAI:n tavoin on myös tasapainoinen SNRA, jolla on noin 10-kertaa vähäisempi vaikutus dopamiinin vapautumiseen, vaikka MDAI on useita kertoja voimakkaampi kuin (R)-MDMA in vitro.[15][2] Toisin kuin MDMA, MDAI ei osoita affiniteettia mihinkään serotoniinireseptoriin (Ki = kaikki >10 μM).[2] Tämä sisältää erityisesti 5-HT2A-reseptorin, joka liittyy psykedeelisten vaikutusten tuottamiseen, ja 5-HT2B-reseptorin, joka liittyy sydämen läppävian aiheuttamiseen.[2][16] MDAI osoittaa kuitenkin merkittävää affiniteettia kaikkiin kolmeen α2-adrenergiseen reseptoriin (Ki = 322 - 1121 nM).[2]

Efektit

muokkaa

Empatogeenit tuottavat vaikutuksensa useiden kehon toimintamekanismien kautta ja tuottaa siten kolme erillistä vihjettä, joihin eläimet voidaan kouluttaa reagoimaan: stimulanttivihje, joka on tyypillinen päihteille, kuten metamfetamiini, psykedeelinen vihje, joka on tyypillinen päihteille, kuten LSD ja DOM, ja "entaktogeenin kaltainen" vihje, jota tuottavat päihteet, kuten MDAI ja MBDB. Nämä päihteet aiheuttavat vastaavia sopivia vasteita eläimille, jotka on koulutettu tunnistamaan MDMA:n vaikutukset, mutta eivät tuota vasteita eläimillä, jotka on koulutettu selektiivisesti reagoimaan stimulantteihin tai hallusinogeeneihin. Koska nämä yhdisteet vapauttavat selektiivisesti serotoniinia aivoissa, mutta niillä on vain vähän vaikutusta dopamiini- tai noradrenaliinitasoihin, ne voivat tuottaa empatogeenisiä vaikutuksia, mutta ilman mitään stimuloivaa vaikutusta, sen sijaan ovat jonkin verran rauhoittavia.[17][18][19][20][21][22][23] Vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa verrattiin MDAI:n ja MDMA:n vaikutuksia ihmisiin. Se havaitsi, että MDAI tuotti vertailukelpoisia ja hyvin samanlaisia ​​subjektiivisia vaikutuksia kuin MDMA. Tähän sisältyi miellyttäviä päihdevaikutuksia, päihteiden pitämistä, stimulaatiota, onnellisuutta, avoimuutta, luottamusta ja läheisyyttä. Lisäksi se sisälsi hyvinvoinnin tunteen, emotionaalisen kiihottumisen ja ulospäinkääntymisen, mutta ei yleistä aktiivisuutta tai keskittymistä, mikä on hyvin samanlainen vaikutusprofiili kuin MDMA:lla. Muita vaikutuksia olivat autuas tila, ykseyden kokemus ja havaintojen muuttunut merkitys, joita kuvataan myös MDMA:han verrattavissa oleviksi. MDAI:n vaikutukset olivat hieman suuremmat kuin 75 mg:n MDMA:n ja hieman pienemmät kuin 125 mg:n MDMA:n. Käytetyllä annoksella 3,0 mg/kg, kun MDMA:ta 125 mg vastasi 1,9 mg/kg, arvioitiin, että MDAI:lla oli noin 60 % MDMA:n voimakkuudesta saada aikaan vastaavia psykoaktiivisia vaikutuksia (siis noin 200 mg MDAI:ta olisi samanlainen kuin 125 mg MDMA:ta). Kohdevaikutusten lisäksi MDAI nosti myös verenpainetta, kortisolitasoja ja prolaktiinitasoja samalla tavalla kuin MDMA. Sitä vastoin se ei nostanut sykettä tai kehon lämpötilaa.[1]

Neurotoksisuus

muokkaa

MDAI:lla on huomattavasti alhaisempi serotonerginen neurotoksisuus kuin MDMA:lla eläimillä, ja sitä on kuvattu MDMA:n "ei-neurotoksiseksi" analogiksi. MDAI:lla on kuitenkin edelleen heikkoa serotonergista neurotoksisuutta sekä yksinään että erityisesti yhdessä amfetamiinin kanssa eläimillä. MDAI ei sellaisenaan näytä olevan täysin ei-neurotoksinen vaihtoehto MDMA:lle.[3][4][5]

Myrkyllisyys

muokkaa

Erittäin suuret annokset voivat johtaa kuolemaan rotilla, ja kuolleisuus on 50 % niillä, joille injektoidaan ihon alle 28 mg/kg MDAI:ta. Tämä johtuu tavasta, jolla serotoniinin vapautuminen häiritsee lämmönsäätelyä.[24]

Farmakokinetiikka

muokkaa

Aineen vaikutusten kesto ihmisillä näyttää olevan samankaltainen kuin MDMA:n eli 2–5 tuntia[7] tai jopa noin 6 tuntia.[1]

Kemia

muokkaa

5,6-metyleenidioksi-2-aminoindaanin kemiallinen rakenne on epäsuorasti johdettu laittoman huumausaineen 3,4-metyleenidioksiamfetamiinin rakenteesta, mutta alkyyliaminoamfetamiinin sivuketjun α-metyyliryhmä on sitoutunut takaisin bentseenirenkaaseen muodostaen indaanirengasjärjestelmän, joka muuttaa merkittävästi sen farmakologisia ominaisuuksia.

Analogeja

muokkaa

Laki

muokkaa

Suomi

muokkaa

MDAI on listattu Suomen valtioneuvoston asetuksessa kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista.[25]

Saksa

muokkaa

Luokiteltu ryhmään "Neue-psykoaktive-Stoffe-Gesetz" ("NpSG"). Soveltamisalaan kuuluvien aineiden käyttö on sallittua vain teollisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Aiheesta muualla

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Acute psychotropic, autonomic, and endocrine effects of 5,6-methylenedioxy-2-aminoindane (MDAI) compared with 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA) in human volunteers: A self-administration study pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g 2-Aminoindan and its Ring-Substituted Derivatives Interact with Plasma Membrane Monoamine Transporters and α2-Adrenergic Receptors pmc.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d MDAI (5,6-methylenedioxy-2-aminoindane; 6,7-dihydro-5H-cyclopenta[f][1,3]benzodioxol-6-amine; 'sparkle'; 'mindy') toxicity: a brief overview and update pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Novel serotonergic agents pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Serotonin neurotoxicity in rats after combined treatment with a dopaminergic agent followed by a nonneurotoxic 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA) analogue pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b [3H]monoamine releasing and uptake inhibition properties of 3,4-methylenedioxymethamphetamine and p-chloroamphetamine analogues pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  7. ↑ a b Beyond ecstasy: Alternative entactogens to 3,4-methylenedioxymethamphetamine with potential applications in psychotherapy pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Nonneurotoxic tetralin and indan analogues of 3,4-(methylenedioxy)amphetamine (MDA) pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  9. ↑ 5-Iodo-2-aminoindan, a nonneurotoxic analogue of p-iodoamphetamine pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Synthesis and pharmacological examination of 1-(3-methoxy-4-methylphenyl)-2-aminopropane and 5-methoxy-6-methyl-2-aminoindan: similarities to 3,4-(methylenedioxy)methamphetamine (MDMA) pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Studies on the mechanism of p-chloroamphetamine neurotoxicity pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Indan analogs of fenfluramine and norfenfluramine have reduced neurotoxic potential pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  13. ↑ 5,6-Methylenedioxy-2-aminoindane: from laboratory curiosity to 'legal high'. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Second generation mephedrone. The confusing case of NRG-1 pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
  15. ↑ (±)-MDMA and its enantiomers: potential therapeutic advantages of R(-)-MDMA pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 28.11.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Dark Classics in Chemical Neuroscience: 3,4-Methylenedioxymethamphetamine pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 28.11.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Steele T. D., Nichols D. E., Yim G. K.: Stereochemical effects of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA) and related amphetamine derivatives on inhibition of uptake of [3H]monoamines into synaptosomes from different regions of rat brain. Biochemical Pharmacology, July 1987, 36. vsk, nro 14, s. 2297–303. PubMed:2886126 doi:10.1016/0006-2952(87)90594-6
  18. ↑ Oberlender R., Nichols D. E.: Drug discrimination studies with MDMA and amphetamine. Psychopharmacology, 1988, 95. vsk, nro 1, s. 71–6. PubMed:2898791 doi:10.1007/bf00212770 S2CID:19664637
  19. ↑ Nichols D. E.: Differences between the mechanism of action of MDMA, MBDB, and the classic hallucinogens. Identification of a new therapeutic class: entactogens. Journal of Psychoactive Drugs, 1986, 18. vsk, nro 4, s. 305–13. PubMed:2880944 doi:10.1080/02791072.1986.10472362
  20. ↑ Oberlender R., Nichols D. E.: (+)-N-methyl-1-(1,3-benzodioxol-5-yl)-2-butanamine as a discriminative stimulus in studies of 3,4-methylenedioxy-methamphetamine-like behavioral activity. The Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics, December 1990, 255. vsk, nro 3, s. 1098–106. PubMed:1979813
  21. ↑ Oberlender R., Nichols D. E.: Structural variation and (+)-amphetamine-like discriminative stimulus properties. Pharmacology, Biochemistry, and Behavior, March 1991, 38. vsk, nro 3, s. 581–6. PubMed:2068194 doi:10.1016/0091-3057(91)90017-V S2CID:19069907 PMID
  22. ↑ Marona-Lewicka D., Nichols D. E.: Behavioral effects of the highly selective serotonin releasing agent 5-methoxy-6-methyl-2-aminoindan. European Journal of Pharmacology, June 1994, 258. vsk, nro 1–2, s. 1–13. PubMed:7925587 doi:10.1016/0014-2999(94)90051-5
  23. ↑ Kovar K. A.: Chemistry and pharmacology of hallucinogens, entactogens and stimulants. Pharmacopsychiatry, July 1998, 31. vsk, nro Suppl 2, s. 69–72. PubMed:9754836 doi:10.1055/s-2007-979349 S2CID:28388528
  24. ↑ Emerging toxicity of 5,6-methylenedioxy-2-aminoindane (MDAI): Pharmacokinetics, behaviour, thermoregulation and LD50 in rats pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 01.12.2024. (englanniksi)
  25. ↑ Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista finlex.fi. Viitattu 27.11.2024. (suomeksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=MDAI&oldid=22875187”