Wikipedia

Maa on niin kaunis

sleesialainen kansansävelmä
Tämä artikkeli käsittelee virttä. Jari Sillanpään albumista on oma artikkeli.

Maa on niin kaunis on hengellinen laulu. Se liitetään useimmiten joulun aikaan, mutta siitä on muodostunut ”yleisvirsi”; jota lauletaan muinakin vuodenaikoina ja muissa yhteyksissä.[1]

Maa on niin kaunis
säveltäjä tuntematon
sanoittaja Bernhard Severin Ingemann
suomentaja tuntematon 1887, Hilja Haahti 1903
virsikirjan numero 30
virsikirjaan 1986

Sävelmä

muokkaa

Laulun sävelmä on peräisin vuonna 1842 ilmestyneestä sleesialaisten kansanlaulujen kokoelmasta.[1] Sen julkaisija August Heinrich Hoffmann von Fallersleben, oli kansallismielinen kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. Saksan kansallishymnin ”Das Lied der Deutschen”. Fallersleben julkaisi Leipzigissa 1842 kokoamiaan saksalaisia tai oikeammin sleesialai­sia kansanlauluja sisältävän kokoelman ”Schlesische Volkslieder mit ihren Melodien”.[2] Sävelmä liittyi siinä vanhaan saksalaiseen lauluun ”Schönster Herr Jesu”.[1] Sen otsikoksi Fallersleben on merkinnyt laulun ”Jesus über Alles”, joka oli kotoisin Glatzin kreivikunnasta, Saksan Sleesiassa, joka ny­kyään on eteläistä Puolaa.[2] Sävelmää on pidetty keskiaikaisena pyhiinvaeltajien hymninä.

Teksti

muokkaa
 
B S Ingemann

Muutaman vuoden kuluttua Fallerslebenin julkaiseman kokoelman ilmestymisen jälkeen tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger näki laulun laulun saksankielisessä katolisessa lähetyslehdessä ja pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan siihen uudet sanat.[1] Ingemann sai laulunsa valmiiksi 1850 ja ”Schönster Herr Jesu” -laulun teksti on myös osin saattanut olla Ingermannin laulun tekstin esikuvana. ”Schönster Herr Jesun” teksti on julkaistu painettuna en­simmäisen kerran 1677 katolisessa Münsterich Gesang­buchissa.[2] Se on suomeksi Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa numero 25 (”Oi pyhä Jeesus”) Anna-Mari Kaskisen suomennoksena.[3]

Ingemannin virren taustalla ja erityisesti kolmannen säkeistön taustalla on virren syntyajan poliittinen tilanne. Tanskan ja Saksan välinen sota, joka oli kestänyt pari vuotta, oli päättynyt rauhansopimukseen ja tanskalaiset toivoivat, että rauhasta tulisi pysyvä.[2]

Tanskassa Ingemannin virsi tunnetaan nimellä "Pilgrimssang" tai alkusanojensa mukaan "Dejlig er jorden". Se on Tanskan kirkon virsikirjan virsi 121.[4] Virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa osastossa ”Pyhiinvaellus”, numero 297. Ruotsin kirkon meänkielisessä virsikirjassa sen nimi on Bengt Pohjasen vuonna 2010 kääntämänä ”Maa oon niin kaunis, kauhniit Luojan taihvaat”.[5]

Norjan kirkon virsikirjassa se on virsi 48, ja siitä on myös kaksi saamenkielistä (pohjoissaame ja eteläsaame) sekä kveeninkielinen teksti.[6] Virren saksankielinen käännös on tehty Tanskassa, saksankielistä vähemmistöä varten ”Schön ist die Erde, prächtig Gottes Himmel”.[7]. Englanninkielinen käännös ”Beauty is ‘round us, glory is above us” (laulu 77) on julkaistu Kanadassa, tanskankielisten seurakuntien käyttämässä laulukirjassa.[8]

Suomenkielinen teksti

muokkaa

Laulun suomensi Hilja Haahti vuonna 1903. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa se on numero 30 vuoden 1986 virsikirjassa. Virsi on Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa vuodelta 1986 virtenä numero 31 ”Härlig är jorden”, osastossa ”Jul”.[9] Ruotsin kirkon virsikirjan suomenkielisen tekstin on uudistanut virsikirjatyöryhmä Suomen vuoden 1984 virsikirjaehdotuksen tekstin pohjalta. ”Maa on niin kaunis, loistaa Luojan taivas, kirkas on sielujen toiviotie.”[10]

Laulusta on P. J. Hannikaisen tekemä suomennos vuodelta 1909 ”Taivas on ihana, maailma avara, laulaen kuljemme kautta sen”.[11] Laulu on julkaistu Suomen Nuorison Laulukirjassa v. 1909 numero 14a. Seuraavana vuonna 1910 Hannikainen korjasi sanoja hivenen, pääosiltaan teksti on sama kuin aiempi suomennos. Kirjan on julkaissut Werner Söderström Osakeyhtiö ja toimittaneet P. Puhakka, Johannes Laine ja JS Hakulinen.lähde tarkemmin?

Oskar Merikanto sovitti saman melodian vuonna 1908 lauluäänelle ja uruille anonyymiin tekstiin Kehdosta hautaan saattelevi laulu ijäisyytehen matkaajaa. Sovitus on julkaistu nimellä Elämän laulu, op. 61 (A. E. Lindgren 1909 AEL388).

Laulu tunnetaan myös nimellä ”Toivioretkellä”. Tällä nimellä kappaleen on levyttänyt muun muassa Juice Leskinen Slam ja lauluyhtye Rajaton.[12][13]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Taustakuvaus virrestä 30 Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 30.1.2009.
  2. ↑ a b c d Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205-429. s. 238. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017. (ruotsiksi)
  3. ↑ Uusia virsiä 2009. Kirjapaja, 2009.
  4. ↑ 121 Dejlig er jorden dendanskesalmebogonline.dk. Viitattu 22.12.2022. (tanskaksi)
  5. ↑ Virsiä meänkielelä PSalmer på meänkieli. Svenska kyrkan, 2018.
  6. ↑ Norsk salmebok 2013. Eide, 2013. ISBN 978-82-514-0764-9 (norjaksi)
  7. ↑ Schön ist die Erde lieder.net. Viitattu 22.12.2022. (saksaksi)
  8. ↑ Grant me, God, the Gift of SInging. The Danish Lutheran Church of Vancouver, B.C., 2002. ISBN 0-9686076-1-6 (englanniksi)
  9. ↑ Psalm 31: Härlig är jorden Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 9.3.2022.
  10. ↑ Ruotsin kirkon virsikirja, s. 484. Verbum förlag AB, 2003.
  11. ↑ Freija Özcan: Taivas on ihana, maailma avara – Yli satavuotiaasta vihosta löytyi P.J. Hannikaisen versio laulusta Maa on niin kaunis kotimaa.fi. 22.12.2022. Viitattu 22.12.2022.
  12. ↑ Juice Leskinen Slam: Kuusessa ollaan. Poko Rekords. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 22.12.2011.
  13. ↑ Joulu Rajaton. Arkistoitu 19.2.2012. Viitattu 22.12.2011.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maa_on_niin_kaunis&oldid=22893761”