Pirjo Mäkelä
Pirjo Helena Mäkelä (o.s. Hautala; 16. joulukuuta 1930 Lahti[2] – 22. marraskuuta 2011[3]) oli suomalainen bakteriologian tutkija ja akateemikko. Hänen tutkimusryhmänsä kehitti rokotteita, joista esimerkkinä epidemiauhan alla vuonna 1973 nopeasti kehitetty aivokalvontulehdusrokote. Mäkelä sai 11. helmikuuta 2003 ensimmäisenä suomalaisena naisena tieteen akateemikon arvonimen.[4]
| Pirjo Mäkelä | |
|---|---|
 Pirjo Mäkelä tammikuussa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. joulukuuta 1930 Lahti |
| Kuollut | 22. marraskuuta 2011 (80 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Arvonimi | akateemikko |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Instituutti |
Kansanterveyslaitos Stanfordin yliopisto |
| Tutkimusalue | bakteriologia; diagnostiikka ja infektiotautien seuranta, mikrobigenetiikka |
| Tunnetut työt | Hib-konjugaatti- ja pneumokokkikonjugaattirokotteet, geenien vaikutuksen bakteerien lipopolysakkaridin rakenteeseen selvittäminen |
| Palkinnot |
Robert Koch -palkinto (1969) Matti Äyräpään palkinto (1980) MTV:n kulttuuripalkinto 1988[1] Tieteen akateemikko (2003) |
Mäkelä pyrki erityisesti auttamaan kehitysmaiden lapsia ja työskenteli rokotusohjelmissa muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä. Hän oli Kansanterveyslaitoksen (ja sen edeltäjien) bakteriologian osaston johtaja ja professori 1965–1991 sekä infektiotautien yksikön päällikkö 1992–1996.[2] Mäkelä toimi myös Englannissa ilmestyvän Microbial Pathogenesis -aikakauslehden päätoimittajana ja laati uransa aikana yli 200 tieteellistä julkaisua.[5] Hän toimi aktiivisesti mikrobiologian alan kansainvälisissä järjestöissä johtaen esimerkiksi eurooppalaista kattojärjestöä (Federation of European Microbiological Societies, FEMS) vuosina 1992–1995 ja kahta maailmanlaajuista kattojärjestöä (International Union of Microbiological Societies [IUMS] ja International Endotoxin Society).[6]
Koulutus
muokkaaMäkelä kirjoitti ylioppilaaksi Kaurialan lukiossa Hämeenlinnassa vuonna 1949. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1955 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1961. Kliinisen mikrobiolääketieteen erikoislääkäri hänestä tuli 1963.[2]
Perhesuhteet
muokkaaMäkelän vanhemmat olivat lehtori Yrjö Eerikki Hautala ja Alli Alexandra Räikkä. Hän oli vuodesta 1954 naimisissa bakteeriopin ja serologian professori Olli Mäkelän kanssa.[7] Mäkelälle syntyi neljä lasta. Hänen nuorimmaisensa Tomi Mäkelä on biokemian ja molekyylibiologian professori.[2]
Tunnustuksia
muokkaaMäkelä sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1989.
Julkaisuja
muokkaa- Mäkelä–Mäkelä–Wager–Vaheri: Lääketieteellinen mikrobiologia. Duodecim, 1975.
Lähteet
muokkaa- ↑ MTV:n kulttuuripalkinto professori Pirjo Mäkelälle. Helsingin Sanomat, 3.2.1989, s. 24. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
- ↑ a b c d Korppi-Tommola, Aura: ”Mäkelä, Pirjo (1930–2011)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 798–799. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.11.2011).
- ↑ Tieteen akateemikko Pirjo Mäkelä on kuollut YLE Uutiset. 23.11.2011. Viitattu 23.11.2011.
- ↑ Onnea akateemikko Pirjo Mäkelä! Kansanterveys-lehti. 10.1.2004. KTL. Arkistoitu 10.5.2005. Viitattu 13.5.2008.
- ↑ Pirjo Mäkelä, kansanterveyden uranuurtaja 1930– Tiedenaisia. Helsingin yliopisto. Viitattu 13.5.2008.
- ↑ Korhonen, Timo K.: P. Helena Mäkelä (1930–2011). FEMS Microbiology Letters 329, 1.4.2012, nro 2, s. 101. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 409. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kivipelto, Arja: Vaarallisten tautien nujertaja: Akateemikko Pirjo Mäkelä. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 25.11.2011. Viitattu 25.11.2011.
- Tiedenaisia: Pirjo Mäkelä. Helsingin yliopisto.
- Mäkelä, Pirjo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)