Schleswig-Holstein
Schleswig-Holstein (tansk. Slesvig-Holsten) on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan eteläosassa, Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Schleswig-Holstein rajoittuu pohjoisessa Tanskan valtioon, idässä Mecklenburg-Etu-Pommeriin, etelässä sekä lännessä Ala-Saksiin ja lounaassa Hampuriin. Schleswig-Holsteinin pääkaupunki on Kiel. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Lyypekki (Lübeck), Flensburg, Schleswig ja Neumünster. Vuoden 2008 päättyessä osavaltiossa oli 2,834 miljoonaa asukasta.[1]
| Schleswig-Holstein | |
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Saksa |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kiel |
| – Pääministeri | Daniel Günther (CDU) |
| Pinta-ala | 15 763,18 km² |
| Väkiluku | 2 830 417 |
| – väestötiheys | 179,6 as./km² |
| Kielet | saksa, alasaksa, tanska, friisi |
| Schleswig-Holstein | |
Historiallisesti nimellä Schleswig-Holstein viitataan yleensä laajempaan alueeseen, joka koostuu osavaltion lisäksi Tanskan Etelä-Jyllannin maakunnasta.
Maantiede
muokkaaSchleswig-Holstein sijaitsee Tanskan rajalla, Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Meret yhdistävä Kielin kanava kulkee osavaltion lävitse. Tämän vuoksi osavaltio on Saksan laivastolle ja sitä myöten itse valtiolle geopoliittisesti erittäin tärkeä.
Muinainen Holsteinin herttuakunta sijaitsee osavaltion eteläosassa. Muinainen Schleswigin herttuakunta on taas nykyään jaettu Saksan ja Tanskan kesken.
Historia
muokkaaLyypekkiä lukuun ottamatta nykyinen Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Tällöin niiden ruhtinassuvut sammuivat ja maakunnat valitsivat hallitsijakseen Tanskan kuninkaan. Samalla säädettiin, että niitä ei erotettaisi toisistaan.[2] Alue koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista. Holstein kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon), mutta Schleswig ei kuulunut siihen. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848 Tanskaa vastaan. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisessa Saksan–Tanskan sodassa Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.[2]
Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansanäänestyksen perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä. Silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä.[2] Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksunut Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa.
Hallinto
muokkaaSchleswig-Holstein on jaettu yhteentoista piirikuntaan (Kreis) ja neljään piirikunnattomaan kaupunkiin (Kreisfreie Stadt):[1]
.svg)
Piirikunnat:
- Dithmarschen
- Lauenburg
- Pohjois-Friesland (Nordfriesland)
- Ostholstein
- Pinneberg
- Plön
- Rendsburg-Eckernförde
- Schleswig-Flensburg
- Segeberg
- Steinburg
- Stormarn
Piirikunnattomat kaupungit:
- Kiel (KI)
- Lyypekki (Lübeck, HL)
- Neumünster (NMS)
- Flensburg (FL)
Politiikka
muokkaaVaalikaudella 2012–2017 Schleswig-Holsteinin osavaltiota johtaa SPD:n, vihreiden ja SSW:n koalitiohallitus. Pääministerinä on vuodesta 2012 alkaen ollut sosiaalidemokraatti Torsten Albig.[3] 6. toukokuuta 2012 pidetyissä osavaltiovaaleissa kristillisdemokraatit saivat 36,8 % äänistä (22 edustajaa osavaltioparlamentissa), sosiaalidemokraatit 35,8 % (22 edustajaa), vapaat demokraatit 4,3 % (6 edustajaa), Liittouma 90/Vihreät 10,6 % (10 edustajaa), vasemmistopuolue 2,4 % (ei edustajia), piraattipuolue 7,4 % (6 edustajaa) sekä tanskalaista ja friisiläistä vähemmistöä edustava SSW 2,4 % (3 edustajaa).[4][5]
Väestö
muokkaaKielet
muokkaaSchleswig-Holsteinin virallisia kieliä ovat saksa, alasaksa, tanska ja friisi. Alasaksa on osavaltion historiallinen kieli, mutta sitä puhutaan yhä monissa paikoissa osavaltion alueella. Tanskalainen vähemmistö asuu enimmäkseen osavaltion pohjoisosassa, friisit Pohjanmeren rannikolla ja läheisillä saarilla.
Kulttuuri
muokkaaSchleswig-Holsteinin kulttuuri on yhdistelmä saksalaista ja tanskalaista, tästä kenties parhaana esimerkkinä maaseudun linnat ja kartanot, mm. Glücksburgin linna. Tärkeimpiä tapahtumia ovat Schleswig-Holsteinin musiikkifestivaalit, vuotuiset klassisen musiikin festivaalit koko maakunnan alueella, ja Lyypekissä vuosittain pidettävät skandinaavisten elokuvien festivaalit. Steinburgin piirikunnan Wackenissa järjestetään vuosittain Wacken Open Air -metallimusiikkifestivaali.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Schleswig-Holstein Citypopulation
- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 836. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Koalitionsvertrag 2012 – 2017 Landesregierung S-H. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)
- ↑ Landtagswahl in Schleswig-Holstein Landesregierung S-H. Arkistoitu 18.4.2016. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)
- ↑ Landtag Schleswig-Holstein Landtag S-H. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)
- ↑ Journey (Arkistoitu – Internet Archive) Wacken Open Air
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Schleswig-Holstein Wikimedia Commonsissa
- Landesportal (saksaksi) (englanniksi) (tanskaksi) (ranskaksi) (espanjaksi)