Wikipedia

Tietokonetekniikan historia

1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 13. marraskuuta 2024.

Tietokonetekniikan historia käsittää niin tietokoneen, tietotekniikan, automaation kuin laskennan ja ihmisen ajattelun samanaikaisen kehittymisen näiden suhteen. Nykyaikaisen tietokoneen kehitys alkoi sähköisistä laskentalaitteista ja kehitys on kulkenut rele- ja putkikoneista transistoritietokoneiden kautta mikrokontrollereihin ja mikroprosessoreihin. Ensimmäiset tietokoneet 1940-luvulla oli tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, muun muassa Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen. Tietokonetta käytettiin aluksi ensisijaisesti laskemiseen (vrt. engl. computer). Nykyään tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esimerkiksi tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, Internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa. Sulautetut järjestelmät ovat merkittävä kohde tietokonetekniikalle.

Burroughsin mekaaninen laskukone vuodelta 1890

Laskennan ja matemaattisen kielen kehittyminen

muokkaa

Tietotekniikan kehityksen ensi askeleena voidaan pitää puhutun kielen kielioppia, joka laajensi kielen ilmaisukykyä.[1] Sivilisaatioiden syntyessä hallinnolle ja kaupalle tärkeämmät numerot ja laskenta kehittyivät usein ennen kirjoitustaitoa.[2] Ensimmäisenä laskukoneena voidaan pitää helmitaulua. Seuraava askel automaation suuntaan oli reikäkortin käyttöönotto Joseph Marie Jacquardin kutomakoneissa. Herman Hollerith sai vuoden 1890 Yhdysvaltain väestönlaskennan johtajalta tehtäväksi mekanisoida tiedonkäsittelyä. Hollerith tunsi Jacguardin kutomakoneen. Hollerith kehitti menetelmän, jossa korttien reikien läpi menevä tikku kytki sähköimpulssit, joita sitten laskettiin. Vuoden 1880 väestön laskennan tuloksia oli laskettu 7 vuotta ja nyt päästiin kahteen ja puoleen vuoteen, vaikka henkilöä kohti kerättiin aikaisemman viiden kysymyksen sijasta 200 kysymystä. Hollerith perusti yrityksen nimeltä ”Tabulating Machine corporation” TMC. Vuoden 1910 väestönlaskenta annettiin hintasyistä toisille yrityksille ja TMC joutui taloudellisiin vaikeuksiin. TMC yhdistyi kolmen muun alan yrityksen kanssa, jolloin toimitusjohtajaksi ja pääomistajaksi tuli Thomas J. Watson. Hän muutti yrityksen nimeksi myöhemmin ”International Business Machines” IBM.[3]

Tietokoneiden kehittyminen

muokkaa

Tietokonesukupolvet

muokkaa

Tietotekniikan historia kuvataan usein jakamalla tietokoneet neljään sukupolveen:[4]

  1. rele- ja elektroniputkikoneet
  2. transistorikoneet (TTL-logiikka, ECL-logiikka)
  3. mikropiirikoneet
  4. mikroprosessorikoneet

Mekaaniset ja sähkömekaaniset tietokoneet

muokkaa

1820-luvulla Charles Babbage (1791–1871) pystyi esittämään tietokoneen toimintaperiaatteen. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta logaritmitaulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Englannin valtiolta. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi analyyttiseksi koneeksi kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Siinä oli nykyaikaisen tietokoneen pääosat kuten tiedon syöttö, ohjelma, muisti ja tulostin. Kirjeenvaihdossa Ada Lovelacen (1815–1852) kanssa he keskustelivat sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin operaatio ja muuttuja.[5] Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määrämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin Harvardin yliopistolle 1886. Yli puolivuosisataa myöhemmin sen löysi Howard Aiken. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan IBM:n pääjohtajan Thomas Watsonin kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.[6]

Vuonna 1936 Alan Turing esitteli teoreettisen tietokoneen periaatteen, Turingin koneen, jossa hän tutki algoritmisen ongelman ratkaisun rajoja. Turing suunnitteli myös Automatic Computing Engine (ACE) -tietokoneen, joka johti muun muassa MOSAIC-tietokoneeseen.[7][8] Claude Shannon esitti Boolen algebran käyttöä piirien analyysiin ja synteesiin vuonna 1938.[9] John von Neumann ehdotti 1940-luvulla ohjelman siirtämistä muistiin tietokoneen toiminnan nopeuttamiseksi ja määritteli nykyaikaisen tietokoneen arkkitehtuurin. Von Neumann ehdotti EDVACin kehityksessä käyttää binäärijärjestelmää desimaalijärjestelmän sijaan, jolloin piirit voitiin tehdä yksinkertaisemmiksi.[10][11] Bitti-käsitteen esitti Claude Shannon vuonna 1948.[12]

 
ENIAC

Konrad Zuse rakensi ensimmäisen ohjelmoitavan laskukoneen Z3:n Saksassa 1941. Ensimmäinen elektroninen digitaalinen ohjelmoitava tietokone oli Colossus, mutta se ei ollut yleiskäyttöinen tietokone vaan suunniteltu kryptoanalyyttiseen tehtävään.[13] Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tyhjiöputkiin ja releisiin perustuva tietokone ENIAC valmistui vuonna 1945. ENIAC suoritti 385 kertolaskua sekunnissa. Nykyinen mikroprosessori on noin 3 000 000 kertaa ENIACia nopeampi. Transistorien ja tietokoneiden sarjatuotanto alkoi vuonna 1951. 50-luvun päättyessä maailmassa oli 3 000 tietokonetta.[14]

Varhaisissa tietokoneissa 1940-luvulla käytettiin peruskomponentteina yleensä joko elektroniputkia tai sähkömekaanisia releitä. Liikkuvat osat rajoittivat sähkömekaanisten koneiden nopeuden enintään muutamiin kymmeniin laskutoimituksiin sekunnissa, kun taas täysin elektroniset putkitoteutukset suorittivat samassa ajassa useita tuhansia operaatioita. Komponentit olivat kuitenkin joka tapauksessa suurikokoisia, epäluotettavia ja kuluttivat paljon energiaa.

Varhaisin muistitekniikka oli jo 1940-luvulla käytetty viivelinjoihin perustuva muisti. Muisti perustui pyöreissä putkissa vesi-metanoli-seoksessa tai elohopeassa kulkevaan aaltoon, joka voitiin lukea sen kuljettua putken läpi.[15] Manchesterin yliopistossa Freddie Williams ja Tom Kilburn kehittivät 1940-luvun lopulla katodisädeputkeen perustuvan muistitekniikan Manchester Mark I -konetta varten: tekniikkaa koekäytettiin Small-Scale Experimental Machinessa (SSEM), josta tuli ensimmäinen tallennetun ohjelman tietokone.[16] Aiempi Colossus ei ollut tallennetun ohjelman tietokone vaan sen ohjelmaa muutettiin johdoilla ja kytkimillä.[13] Ennen vuotta 1954 lähes kaikki ohjelmointi tehtiin matalan tason ohjelmointikielillä kuten konekielellä tai assemblyllä ja suuri osa ohjelmoijien työstä liittyi tuon ajan tietokoneiden rajoitteisiin.[17]

1930-luvulla kehitetty rumpumuisti, joka perustuu pyörivään rumpuun ja sen pinnalle magneettisesti tallennettuun tietoon pysyi käytössä 1960-luvulle. Rumpumuistin edeltäjänä voi pitää soittorasioiden piikikkäitä sylintereitä, joille on tallennettu melodia. 1940-luvun lopulla kehitettiin ferriittirengasmuisti, joka pysyi käytössä kaksi vuosikymmentä.

Mekaanisista laskukoneista kuten IBM 407 käytetään toisinaan nimitystä ”nollannen sukupolven tietokoneet”.

Edmund Berkeley kirjoitti vuonna 1949 julkaistussa kirjassaan Giant Brains, or Machines That Think projektistaan nimeltä Simon, joka on mahdollisesti maailman ensimmäinen henkilökohtainen tietokone.[18][19] Ohjeet koneen rakentamiseen julkaistiin Radio Electronics -lehdessä.[18]

Ensimmäisen sukupolven tietokoneet

muokkaa
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Yksityiskohdat siirrettävä koneiden itsensä artikkeleihin. Laitteiden ajankohtalähteet.

Ensimmäisen sukupolven tietokoneet käyttivät muun muassa elektroniputkia, releitä ja mekaanisia komponentteja toimintoihinsa.

  • Charles Babbagen Analyyttinen kone (1837) – ensimmäinen yleiskäyttöisen tietokoneen tekninen kuvaus[20]. Toteutus jäi pahasti kesken, mutta koneelle suunniteltu konekieli todettiin yli sata vuotta myöhemmin Turing-täydelliseksi.
  • Konrad Zusen Z1 (1937) – ensimmäinen ohjelmoitava binääriaritmetiikkaa käyttänyt laskukone, saksalainen. Z1 oli rakenteeltaan täysin mekaaninen ja käytössä hyvin epäluotettava. Laitteessa oli pieni hajasaantimuisti (64 sanaa), mutta käskyt luettiin muistin sijaan reikänauhalta, eikä käskykantaan kuulunut hyppykäskyjä.
 
Z3
  • Konrad Zusen Z3 (1941) – ensimmäinen luotettava ohjelmoitava binäärilaskukone[21]. Vastasi loogisilta ominaisuuksiltaan Z1:tä mutta oli toteutettu releillä ja oli sen myötä riittävän luotettava insinöörien työkäyttöön. Zusen varhaiset koneet tuhoutuivat sodassa, joten niiden asema tunnustettiin vasta suhteellisen myöhään.
  • Atanasoff-Berry Computer (1941) – ensimmäinen täysin elektroninen binäärilaskukone, yhdysvaltalainen. Ei ollut ohjelmoitava[22] vaan oli tarkoitettu pelkästään yhtälöryhmien automaattiseen ratkaisemiseen. Varhainen digitaalinen tietokone.[23]
  • Colossus (1943) – ensimmäinen täysin elektroninen ohjelmoitava tietokone.[22] Brittiläinen.
  • Harvard Mark I (1944) – yhdysvaltalainen relepohjainen laskukone. Vastasi ohjelmointiominaisuuksiltaan suunnilleen Z3:ea mutta käytti desimaalijärjestelmää binäärijärjestelmän sijaan.
  • ENIAC (1945)[24] – ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone, yhdysvaltalainen. ENIAC oli Turing-täydellinen, mutta sen ohjelmointi vaati fyysistä kytkentöjen muuttamista.
  • IBM SSEC (1948)[25]
  • Small-Scale Experimental Machine (SSEM) (1948) ja Manchester Mark I (1949) – prototyypit von Neumannin arkkitehtuurin toteuttavasta tietokoneesta, jotka johtivat Ferranti Mark 1:n toteuttamiseen. SSEM oli ensimmäinen tallennetun ohjelman tietokone eli ohjelmaa voitiin vaihtaa ilman fyysisiä muutoksia.[16]
  • EDVAC (1949) – ENIACin seuraaja, joka käytti binääristä järjestelmää desimaalisen sijaan
  • EDSAC (1949) – ensimmäinen käyttökelpoinen von Neumannin arkkitehtuurin toteuttanut tietokone. Brittiläinen.
  • BINAC (1949) – ensimmäisiä elektronisia tietokoneita
  • Konrad Zusen Z4 (1950)[26] – ensimmäinen kaupallinen tietokone. Tietokone oli vielä elektro-mekaaninen.
  • Ferranti Mark 1 ja UNIVAC I (1951) – ensimmäiset kaupalliset yleiskäyttöiset elektroniset tietokoneet.[27][28]
  • Harwell Dekatron (1951)[29] – ensimmäinen luotettavasti toimiva digitaalinen tietokone
  • ORDVAC ja ILLIAC I (1952) – ensimmäinen sarjatuotettu tietokone: samoja ohjelmia voitiin suorittaa molemmissa.[30]
  • FACOM100 (1954) – ensimmäinen käytännöllinen japanilainen relepohjainen tietokone[31][32]
  • FUJIC (1956) – elektroniputkiin perustunut ensimmäinen japanilainen elektroninen tietokone[33]
  • FACOM128B (1959) – relepohjainen tietokone[32]

Toisen sukupolven tietokoneet

muokkaa
Pääartikkeli: Transistoritietokone
 
IBM 7030:n piirilevy.

Toisen sukupolven tietokoneet siirtyivät aiemmista tekniikoista diskreetteihin transistoreihin.[34] Toisen sukupolven tietokoneita:[34]

1950-luvun jälkipuoliskolla otettiin käyttöön puolijohteisiin perustuvat transistorit, jolloin tietokoneiden komponentit ja energian tarve pienenivät oleellisesti ja luotettavuus parani. Germanium-transistorit olivat käytössä kunnes piipohjaisia opittiin valmistamaan.

CDC 6600 -tietokoneeseen suunniteltu piipohjainen transistori oli ensimmäinen, joka oli nopeampi kuin germaniumiin perustuva.[36]

Atlas-tietokoneen supervisoria on kutsuttu "ensimmäiseksi tunnistettavaksi moderniksi käyttöjärjestelmäksi".[37][38]

Kolmannen sukupolven tietokoneet

muokkaa
 
CMOS-mikropiirin ohutkalvorakenne, joka pystytään tekemään muutaman kymmenen nanometrin viivanpaksuudella eli johtimen leveydellä.

Kolmannen sukupolven tietokoneet perustuivat mikropiireihin.[39] Kolmannen sukupolven tietokoneita:[39]

Erääksi kolmannen sukupolven tietokoneen tunnusmerkiksi sanotaan saman tietokoneperheen sisällä käytetty yhteensopiva arkkitehtuuri: aiemmin eri mallistoissa oli eri arkkitehtuuri ja malliston tietokoneet eivät olleet yhteensopivia.[40]

1960-luvulla siirryttiin mikropiireihin, mikä pienensi jälleen komponenttien kokoa. Gordon Moore julkaisi artikkelin havainnosta, jonka mukaan komponenttien määrä mikropiirillä tuplaantui säännöllisesti kustannuksien pysyessä samana ja ennakoi tämän jatkuvan.[41][42] Tämä tunnetaan nykyisin Mooren lakina.[41][42] Dennard-skaalaus lisäsi havainnon, että energian kulutus on suhteessa transistorien pinta-alaan, jolloin sekä virta että jännite laskevat transistorien pienentyessä.[43]

Mikropiirien kehitys 1960-luvun alussa toi tietokoneet sotilaslentokoneisiin, ohjuksiin ja osaan avaruusaluksista 1970-luvun alkuun mennessä. Mikropiirit tehdään piikiekolle erilaisilla ohutkalvon kasvatus -menetelmillä. Halpojen mikropiirien vyöryn aloitti CMOS-tekniikka 1970-luvulla.[44]

Mikropiirien jälkeen seurannut mullistus oli mikroprosessorin keksiminen, joka mahdollisti mikrotietokoneen ja henkilökohtaisen tietokoneen eli PC:n synnyn. 1980- ja 1990-luvuilla siirryttiin suuritiheyksisiin mikropiireihin (VLSI) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC).

Neljännen sukupolven tietokoneet

muokkaa
Pääartikkelit: Mikrotietokone ja Henkilökohtainen tietokone

Neljännen sukupolven tietokoneet perustuivat mikroprosessoriin.[45] Mikrotietokoneet ja henkilökohtaiset tietokoneet ovat tyypillisiä neljännen sukupolven tietokoneita.[45]

1970-luku toi kaupalliset mikrotietokoneet kuten Micral N. Mikrotietokoneiden vallankumoukseksi sanotaan mikroprosessoriin perustuvien tietokoneiden yleistymistä.[46] ”Vuoden 1977 kolmikko” Apple II, Commodore PET ja TRS-80 julkaistiin vuonna 1977.[47] Mikrotietokoneet yleistyivät harrasteena ja saapuivat myös yrityskäyttöön kun niille julkaistiin ohjelmia, kuten VisiCalc (1979).[48] Commodore PET:in sanotaan olleen ensimmäinen kaupallisesti menestyksekäs henkilökohtainen tietokone.[49]

1980-luvulla Atari ja Commodore kävivät hintasotaa, mikä johti Texas Instrumentsin jättämään kotietokoneiden markkinat.[50] 1980-luvulla markkinoille saapui suuria määriä mikrotietokoneita kuten MSX-yhteensopivat ja ZX Spectrum.

Gordon Bellin mukaan "henkilökohtainen työasema" esiteltiin vuonna 1981 kun Apollo Computer, Sun Microsystems ja Xerox esittelivät työasemansa ja varhaiset omaksujat ottivat ne käyttöön.[51] Työasema on 1980-luvulla syntynyt tietokoneluokka, joka toi VAX:in kaltaisen suorituskyvyn työpöydälle.[52] Työasema perustui edulliselle mikroprosessorille, joka oli tyypillisesti Motorola 68000.[52] Eräät valmistajat kutsuivat 32-bittisiä suorittimia käyttäviä tietokoneitaan "supermikroiksi".[53]

IBM PC julkaistiin vuonna 1981.[54] Laite saavutti suosiota lähinnä ammattikäytössä korkean hintansa vuoksi. Halvempien kloonikoneiden valmistuksen myötä IBM PC -yhteensopivat laitteet yleistyivät.

Tietokoneiden kapasiteetin kasvaessa on myös ohjelmistojen koko ja käytettävyys kasvoivat. Toimistotyössä henkilökohtainen tietokone tuotti suuria muutoksia, kun konekirjoittajat ja sihteerit korvattiin ATK-tallentajilla ja johtajat joutuivat itse kirjoittamaan omat kirjeensä ja raporttinsa.[55]

CP/M oli dominoiva käyttöjärjestelmä henkilökohtaisille tietokoneille 1980-luvulle saakka.[56] 1990-luvulla Microsoft Windows ja IBM:n OS/2 kilpailivat markkinosuuksista. 1990-luvun alkupuolella julkaistiin vapaan ja avoimen lähdekoodin Unixin kaltaisia käyttöjärjestelmiä, joita pystyi ajamaan myös mikrotietokoneissa: 386BSD ja sen johdannaiset NetBSD sekä FreeBSD ja Linux-ytimeen perustuva Linux.

 
IBM PC

Elektroninen konekirjoittaminen ja arkistointi laajeni 1990-luvun lopussa Internetin kautta laajaksi sähköisten tietokantojen ja tietoliikenteen infrastruktuuriksi.[57] Digitalisoituminen on ilmiö, jossa mikropiirejä liitetään kaikkiin koneisiin. Autojen polttomoottoreiden pakokaasujen puhtautta ja moottorin hyötysuhdetta pystytään parantamaan mikropiiriohjausjärjestelmien avulla.[58] Matkapuhelimista on tullut monitoimisia tietokoneita ja tietoverkkojen päätelaitteita, joihin on yhdistetty kamera, soitin ja GPS-paikannusjärjestelmä.

Mooren laki perustui havainnolle transistorien määrän kaksinkertaistumiseen, mutta siitä tuli itseään toteuttava "laki" kun se otettiin haasteena julkaista edistyaskeleita.[41] Toisaalta CMOS-rakenteessa ei vuosikymmeniin ole juuri muuta muutettu kuin kasvatettu pakkaustiheyttä.[59] Tasotransistorien tilalle on kehitetty kolmiulotteisia ja moniporttisia transistoreita. Mikropiireillä käytettävien transistorien rakenne on muuttunut 1950-luvulla keksitystä MOSFET-kanavatransistorista FinFET-tyyppiseen.

Viidennen sukupolven tietokoneet?

muokkaa

Eräissä lähteissä mainitaan viidennen sukupolven tietokoneet, joihin laskettaisiin muun muassa kämmentietokoneet, taulutietokoneet ja älypuhelimet.

Mikrokontrollereita kuten MCS-48, jotka integroivat muistin suorittimeen on myös kutsuttu viidenneksi sukupolveksi johtuen integraatiokehityksestä (monoliittinen mikrotietokone).[60]

Japanissa aloitettiin vuonna 1982 projekti viidennen sukupolven tietokoneen kehittämiseksi, joka yhdistäisi tekoälyn toimintaa ”koneeseen, joka ajattelee”.[61] Merkittävin vaikutus projektilla oli mahdollisesti lukuisien ihmisten kouluttaminen tietotekniikkaan.[61] Google ilmoitti vuonna 2016 kehittäneensä koneoppimiseen suunnatun ”tensorisuorittimen” (engl. Tensor Processing Unit, TPU).[62] TPU on ASIC-piiri, joka on sovitettu TensorFlow:n suorittamiseen.[62] Myös useat muut yritykset työskentelevät tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvien ratkaisujen parissa.[63] Kehitykseen liittyy läheisesti myös tarve laite-IO:n ja väyläteknologian tehokkuuden parantamiseen.[63] Laitteiston kehitykseen liittyy myös tarve kehittää järjestelmäohjelmistoja, kirjastoja ja sovelluskehyksiä sekä kääntäjiä.[63]

Kvanttitietokoneet voivat muuttaa näkemystä ratkaisevasti. Virheiden minimointi on näissä merkittävin kehitystavoite vielä vuonna 2017.[64]

Suomen vanhimmat tietokoneet

muokkaa
Pääartikkeli: Suomen ensimmäiset tietokoneet

Suomalainen Telmac oli vuonna 1977 julkaistu mikrotietokoneen rakennussarja.

Tekniikan historia -lehti selvitti kesäkuussa 2017, missä sijaitsee vanhin Suomessa aidossa käytössä oleva tietokone. Lehden mukaan eräällä yrityksellä – joka ei halua nimeään julkisuuteen – on vielä käytössä vuonna 1988 asennettu IBM:n AS/400 -palvelin.[65]

Muistien ja tiedontallennusvälineiden historia

muokkaa
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Puuttuu osio tiedontallennusvälineistä

Keskusmuistit (työmuistit):

Massamuistit (pitkäkestoiset muistit):

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4
  • Gleick, James: Informaatio. (Suom. Veli-Pekka Ketola) Helsinki: Art House, 2013 (eng versio 2011). ISBN 978-951-884-498-6
  • Kero, Reino ja Kujanen, Hannu (toim.): Kivikirveestä tietotekniikkaan, tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään. Turku: Turun yliopiston historian laitos, 1989. ISBN 951-880-296-3
  • Mahajan, Shobhit: Keksinnöt ennen ja nyt. Suomentanut Eetu Hiltunen. Tandem Verlag Gmbh, 2008. ISBN 978-3-8331-4819-4
  • Wiio, Antti: Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään. Espoo: Tecnologos Oy / Deltakirjat, 2007. ISBN 978-951-96141-2-0

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Wiio 2007, s. 48
  2. ↑ Wiio 2007, s. 55
  3. ↑ Wiio 2007, s. 211–214
  4. ↑ Gordon Bell: Bell’s Law For The Birth And Death Of Computer Classes (PDF) gordonbell.azurewebsites.net. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Gleick s. 123–125
  6. ↑ Wiio 2007, s. 215–224
  7. ↑ Turing's Automatic Computing Engine alanturing.net. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  8. ↑ 1952 – A Computer comes to Malvern Vale mraths.org.uk. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Sloane N.J.A. & Wyner A.D. Biography of Claude Elwood Shannon (Shannon's Collected Papers) .research.att.com. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 6.11.2021. (englanniksi)
  10. ↑ Jerry M. Lodder: Binary Arithmetic: From Leibniz to von Neumann (PDF) web.nmsu.edu. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  11. ↑ John von Neumann: First Draft of a Report on the EDVAC (PDF) archive.org. Viitattu 25.8.2017. (englanniksi)
  12. ↑ Gleick s. 10–12
  13. ↑ a b B. Jack Copeland: The Modern History of Computing plato.stanford.edu. 2006. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: "Atomiajasta" ATK-aikaan ja geeniteknologiaa, s. 286–290.
  15. ↑ http://www.extra.research.philips.com/hera/people/aarts/_Philips%20Bound%20Archive/PTechReview/PTechReview-25-1963_64-234.pdf[vanhentunut linkki]
  16. ↑ a b The Manchester Small Scale Experimental Machine -- "The Baby" curation.cs.manchester.ac.uk. Viitattu 25.8.2017.
  17. ↑ John Backus: FORTRAN Session (PDF) Computer History Musem. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  18. ↑ a b Simon Electronic Brain – Complete History of the Simon Computer history-computer.com. Viitattu 23.8.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Simon 1 relay logic machine computerhistory.org. Viitattu 23.8.2021. (englanniksi)
  20. ↑ The Analytical Engine, The First Computer; John Walker, Fourmilab
  21. ↑ May 12, 1941: Fog of War Shrouds Computer Advance 5.12.2008. Wired. Arkistoitu Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  22. ↑ a b 3.2 First Generation Electronic Computers (1937-1953) phy.ornl.gov. Arkistoitu Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Paul A. Freiberger Michael R. Swaine: Atanasoff-Berry Computer Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
  24. ↑ Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing, sivu 21; MIT Press 2003
  25. ↑ Allan Olley: Existence Precedes Essence - Meaning of the Stored-Program Concept (PDF) individual.utoronto.ca. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  26. ↑ Konrad Zuse—the first relay computer history-computer.com. Viitattu 25.8.2017.
  27. ↑ Ferranti Mark 1 ferut.ca. Viitattu 25.8.2017.
  28. ↑ UNIVAC: the troubled life of America’s first computer arstechnica.com. 19.9.2011. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Harwell Dekatron recognised as oldest working computer bbc.com. 24.1.2013. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  30. ↑ ILLIAC and ORDVAC distributedmuseum.illinois.edu. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  31. ↑ 【Fujitsu】 FACOM 100 museum.ipsj.or.jp. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  32. ↑ a b FACOM128B museum.ipsj.or.jp. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  33. ↑ 【Fuji Photo Film】 FUJIC museum.ipsj.or.jp. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  34. ↑ a b Second Generation (1959-1964) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  35. ↑ a b c 1953: Transistorized Computers Emerge Computer History Museum. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  36. ↑ 1961: Silicon Transistor Exceeds Germanium Speed computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  37. ↑ Atlas Architecture chilton-computing.org.uk. Viitattu 14.8.2019. (englanniksi)
  38. ↑ Per Brinch Hansen: Classic Operating Systems: From Batch Processing To Distributed Systems, s. 7. Springer, 2001. doi:10.1007/978-1-4757-3510-9 ISBN 978-1-4757-3510-9 (englanniksi)
  39. ↑ a b Third Generation (1965-1970) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  40. ↑ William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  41. ↑ a b c 1965: "Moore's Law" Predicts the Future of Integrated Circuits computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  42. ↑ a b Gordon E. Moore: Cramming more components onto integrated circuits (PDF) hasler.ece.gatech.edu. 19.4.1965. Viitattu 24.9.2021. (englanniksi)
  43. ↑ William Gropp: Lecture 15: Moore’s Law and Dennard Scaling (PDF) wgropp.cs.illinois.edu. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
  44. ↑ Intel julkisti 1971 4004-mikropiirin Tekniikka & Talous. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 15.11.2011.
  45. ↑ a b Fourth Generation (1971-1991) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  46. ↑ The Microcomputer Revolution for Historians jstor.org. Viitattu 25.7.2017.
  47. ↑ Computer Platforms tacticalwargamer.com. Viitattu 23.7.2017.
  48. ↑ VisiCalc of Dan Bricklin and Bob Frankston history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  49. ↑ Computer design: Commodore PET 2001 (1977) inexhibit.com. Viitattu 26.7.2017.
  50. ↑ The 1983 Home Computer Price War lowendmac.com. Viitattu 23.7.2017.
  51. ↑ C. Gordon Bell: Toward A History Of (Personal) Workstations (Draft) (PDF) dl.acm.org. 1986. doi:10.1145/12178.12179 Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)
  52. ↑ a b Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing. (Second edition) MIT Press, 1998. ISBN 0-262-53203-4 (englanniksi) 
  53. ↑ UNIX users: How does System III pricing affect us? books.google.fi. 11.1.1982. Viitattu 6.11.2021. (englanniksi)
  54. ↑ History of IBM, 1981; IBM
  55. ↑ Chaline, s. 203
  56. ↑ David Laws: Early Digital Research CP/M Source Code computerhistory.org. 1.10.2014. Viitattu 24.12.2019. (englanniksi)
  57. ↑ Petteri Järvinen: Mikrojen historia 1975-1997 Tietokone-lehti 11/97. Viitattu 26.1.2012.
  58. ↑ Mahajan, s. 81.
  59. ↑ Intel Says Chips Will Run Faster, Using Less Power 27.1.2007. The New York times. Viitattu 23.1.2012. (englanniksi)
  60. ↑ Daniel P. Siewiorek & C. Gordon Bell & Allen Newell: Computer Structures: Principles and Examples, s. 6,64. McGraw-Hill, 1982. ISBN 0-07-057302-6 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  61. ↑ a b Andrew Pollack: 'Fifth Generation' Became Japan's Lost Generation 5.6.1992. New York Times. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  62. ↑ a b Google supercharges machine learning tasks with TPU custom chip cloud.google.com. 18.5.2016. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  63. ↑ a b c Andy Patrizio: The AI revolution has spawned a new chips arms race 9.7.2018. Ars Technica. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  64. ↑ Kahn, Jeremy: IBM Makes Breakthrough in Race to Commercialize Quantum Computers Bloomberg. Viitattu 17.9.2017.
  65. ↑ Suomen vanhin mylly? Tekniikan historia, kesäkuu 2017, nro 3/2017, s. 9.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tietokonetekniikan_historia&oldid=22896389”