Toimiupseeri oli puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimenhaltija. Toimiupseeristo muodostettiin Suomeen vuonna 1974 vanhan aliupseeriston pohjalta.

Vuonna 1972 Aliupseerien aseman kehittämistä tutkinut komitea totesi, että yleisen koulutustason noustessa myös Puolustusvoimiin tarvittaisiin kansakoulupohjaisen kanta-aliupseeriston tilalle keskikoulupohjainen virkamiesryhmä. Yleisen kehityksen sekä taitotiedon parantumisen myötä upseeriston sekä kanta-aliupseeriston tehtävien väliin oli muodostunut tehtäviä, joihin aliupseeriston koulutustaso ei enää riittänyt.

Pääesikunta laati vuonna 1973 suunnitelman puolustus- ja rajavartiolaitoksen esimiesjärjestelmän kehittämiseksi. Suunnitelman mukaan kaikkien sotilasesimiehen ammatin valinneiden tulisi saada mahdollisuus edetä urallaan kykyjensä ja taitojensa mukaan aina ylimpiin päällystöarvoihin saakka.

Toimiupseerien kelpoisuusehdot sekä koulutus määriteltiin 1.3.1974 voimaan tulleissa Laissa sotilasopetuslaitoksista sekä Asetuksessa Puolustuslaitoksesta. Samalla Aliupseerikoulun nimeksi muuttui Päällystöopisto, jonka tehtäväksi toimiupseerikoulutus tuli.

Toimiupseerien tehtäväkenttä oli hyvin laaja aina kouluttajasta perusyksiköiden vääpeleiksi. Sodanajan tehtäviksi toimiupseereille koulutettiin muun muassa perusyksiköiden päällikön sekä pataljoonan esikunnan nuoremman upseerin tehtäviä.

Toimiupseerien palvelusarvot olivat yliluutnantti, luutnantti, sotilasmestari, ylivääpeli/ylipursimies, vääpeli/pursimies ja ylikersantti. Myöhemmin toimiupseerille mahdollistui sotilasarvoksi myös kapteeni/kapteeniluutnantti.

Toimiupseerien peruskoulutus muuttui opistotasoiseksi vuonna 1989. Tutkinto muuttui samalla opistoupseerin tutkinnoksi.

Lähteet

muokkaa
  • Koivisto, Keijo (toim.): Sama kaiku on askelten: ali-, toimi- ja opistoupseerien historia. Helsinki: Päällystöliitto, 2004. ISBN 952-91-7772-0
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.