Lähdekoodi sivulle Naispappeus kristillisissä kirkoissa

== Suhtautuminen naispappeuteen ==

=== Katolinen kirkko ===

[[Katolinen kirkko|Katolisen kirkon]] [[paavi]] [[Johannes Paavali II]] julisti vuonna 1994 pappeuden olevan kirkon erehtymättömän opetuksen mukaan varattu yksinomaan miehille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://catholic.fi/docs/jp2_ordinatio_sacerdotalis.htm | Nimeke=Paavi Johannes Paavali II:n apostolinen kirje Ordinatio sacerdotalis (Pappisvihkimys) katolisen kirkon piispoille pappisvihkimyksen varaamisesta yksinomaan miehille | Julkaisija=Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu=4.2.2008}}</ref>

=== Ortodoksiset kirkot ===

[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] naisia ei vihitä papeiksi. Naispappeutta ei esiinny kirkon perinteessä, ja ortodoksisen näkemyksen mukaan teologisia kysymyksiä ei voida käsitellä irrallaan tästä perinteestä. Ortodoksinen kirkko ei pidä pappeutta [[Oikeus|oikeutena]] tai [[Erioikeus|etuoikeutena]] eikä papistoa maallikoista erillisenä luokkana. Kirkon mukaan kysymys naispappeudesta ei ole oikeudenmukaisuus-, [[tasa-arvo]]- eikä [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuskysymys]].<ref name="matusiak">{{Verkkoviite | Tekijä=Matusiak, John (father) | Nimeke=Ordination of Women | Osoite=http://www.oca.org/QA.asp?ID=167&SID=3 | Julkaisija=The Orthodox Church in America | Viitattu=5.2.2008 | Kieli= {{en}}}}</ref>

Ortodoksisen kirkon perinteessä on katsottu olevan useita esimerkkejä, jotka puhuvat naisten pappisvihkimystä vastaan:<ref name="ep">{{Kirjaviite | Tekijä=Leonard, Graham & Tolhurst, James | Nimike=Man, woman and priesthood | Sivu=192-202 | Selite=The Place of the Woman in the Orthodox Church and the Question of the Ordination of Women | Julkaisupaikka=Herefordshire | Julkaisija=Gracewing Publishing | Vuosi=1989 | Tunniste = | Isbn = 0852441622 | www=http://books.google.com/books?id=YteyE-YeBagC | www-teksti=Teos Google Booksissa | Kieli={{en}} }}</ref>

# Kristuksen valitsemien [[apostoli]]en joukossa ei ollut yhtään naista
# [[Jumalansynnyttäjä]] ei toteuttanut sakramentaalista pappeutta
# Apostolit eivät vihkineet naisia papeiksi
# Tietyt [[apostoli Paavali]]n kirjoitukset

Osa ortodoksiteologeista katsoo, ettei naisen vihkimiselle papiksi kuitenkaan ole varsinaisia teologisia esteitä.<ref name="matusiak"/> John Erickson on huomauttanut, etteivät [[kirkkoisä]]t koskaan suoraan pohtineet naispappeutta ja että he yleensä hyväksyivät kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin oletukset naisten asemasta. Ericksonin mukaan perinne ei tämän vuoksi tarjoa hyväksyttäviä vastauksia naispappeuskysymykseen. Maria Gwyn McDowellin mukaan on tärkeää erottaa kirkon ”pyhän perinne” eli [[evankeliumi]]n ilmeneminen eri aikoina ja erilaiset paikalliset perinteet ja tavat, jotka ovat syntyneet tämän pohjalta, sillä perinne ei ole ortodoksisessa kirkossa uskon muuttumaton ilmaus. Kirkon haasteena onkin selvittää, mitkä muodot ja käytännöt tulee säilyttää ja mitkä voivat muuttua ajassa.<ref name="McDowell">{{Lehtiviite | Tekijä=McDowell, Maria Gwyn | Otsikko=Newness of Spirit: The Ordination of Men and Women | Julkaisu=Word Magazine | Ajankohta=Toukokuu 2004 | www=http://www.stnina.org/online-journal/feature-articles/newness-spirit-ordination-men-and-women | Viitattu=7.12.2009 | Kieli={{en}} }} {{Wayback|1=http://www.stnina.org/online-journal/feature-articles/newness-spirit-ordination-men-and-women |päiväys=20100228224245 }}</ref><ref name="matusiak"/>

Muun muassa teologi Kyriaki Karidoyanes FitzGerald on arvostellut esimerkiksi perusteluja, joiden mukaan Neitsyt Maria olisi toteuttanut sakramentaalista pappeutta, jos se olisi mahdollista. FitzGeraldin mukaan ortodoksisen kirkon opetuksessa Marian asema on ainutlaatuinen, ”ensimmäinen pyhien joukossa”, ja tämän palvelutehtävän vertaaminen kehenkään toiseen ihmiseen tai muuhun palvelutehtävään, myös sakramentaaliseen pappeuteen, on sen merkityksen väheksymistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Regule, Teva | Nimeke=An Interview with Kyriaki Karidoyanes FitzGerald | Ajankohta=16.8.1999 | Osoite=http://www.stnina.org/print-journal/volume-3/volume-3-no-2-spring-1999/an-interview-kyriaki-karidoyanes-fitzgerald | Julkaisija=''St. Nina Quarterly'', Volume 3, No. 2. | Kieli={{en}} | viitattu=7.12.2009 | arkisto=https://web.archive.org/web/20101128142548/http://stnina.org/print-journal/volume-3/volume-3-no-2-spring-1999/an-interview-kyriaki-karidoyanes-fitzgerald | arkistoitu=28.11.2010 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=FitzGerald, Kyriaki Karidoyanes | Otsikko=The Eve-Mary typology and women in the Orthodox Church: Reconsidering Rhodes | Julkaisu=Anglican Theological Review | Ajankohta=Summer 2002 | Viitattu=5.2.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref>

Vaikka ortodoksisen kirkon perinteessä ei ole esimerkkejä naisten vihkimisestä papeiksi, on kirkossa aikaisemmin vihitty naisia diakoniuteen. Tutkimusten perusteella on todettu, että diakonissan virka oli mahdollisesti [[diakoni]]in verrattavissa oleva kirkon virka. Ekumeenisen patriarkaatin vuonna 1988 järjestämässä ortodoksisten kirkkojen välisessä teologisessa konsultaatiossa esitettiin, että ”apostolinen diakonissan virka tulisi ottaa uudelleen käyttöön. Ortodoksinen kirkko ei koskaan ole täysin hylännyt tätä virkaa, vaikka se onkin jäänyt pois käytöstä. On olemassa laaja todistusaineisto apostoliselta ajalta ja patristisessa, kanonisessa ja liturgisessa perinteessä siitä, että tätä virkaa pidettiin korkeassa arvossa”.<ref name="McDowell"/>

=== Luterilaisuus ===

[[Martti Luther]] torjui kirjoituksissaan naisten vihkimisen saarnavirkaan. Hänen käsityksensä mukaan naisten toiminta saarnaajina olisi ollut vastoin Raamattua ja Jumalan säätämää luonnollista lakia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Arffman, Kaarlo | Nimeke=Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan | Sivu=194 | Selite=2. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 951-570-597-5}}</ref> 

[[Tanskan kansankirkko|Tanskan luterilaisessa kirkossa]] ensimmäinen nainen vihittiin papiksi vuonna 1948 ja [[Ruotsin kirkko|Ruotsin luterilaisessa kirkossa]] naispappeus mahdollistui vuonna 1958.
[[Viron evankelis-luterilainen kirkko]] alkoi vihkiä naisia papeiksi 1967.<ref>http://news.postimees.ee/3007237/all-have-sinned </ref>
[[Latvian evankelis-luterilainen kirkko|Latvian evankelis-luterilaisessa kirkossa]] naisia alettiin vihkiä papeiksi neuvostoaikana vuonna 1976, mutta jälleenitsenäistymisen jälkeen 1990-luvulla siirryttiin käytäntöön, jossa papiksi vihitään vain miehiä. Kirkolliskokous rajasi pappeuden Latviassa jälleen vain miehille 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/latvia_ei_huolisi_lapsettomien_munasoluja__naiset_vastaavat_yllatysmunilla/8942134|nimeke=Latvia ei huolisi lapsettomien munasoluja – Naiset vastaavat yllätysmunilla|viitattu=2016-07-16}}</ref> 

===Anglikaaninen kirkko===
[[Englannin kirkko|Englannin kirkossa]] naispappeus hyväksyttiin  11. marraskuuta 1992,<ref name="MMM1994">Mitä Missä Milloin 1994 s. 34. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9</ref> ja ensimmäiset 22 naispappia vihittiin 8. toukokuuta 1994<ref>Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1995 s. 85. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7</ref>.