Lähdekoodi sivulle Karjala (Suomen entinen kunta)

=== Uusi aika ===
Vuoden [[1571]] [[Hopeavero]]n veroluettelosta Karjalan nykyisistä kahdestatoista kylästä löytyy yhteensä yhdeksän kappaletta (kylät näyttäytyvät varakkaina, esimerkiksi Suojoen kylässä on veroluettelon mukaan viisi taloa, neljässä talossa hevonen ja härkä sekä yhdeksän lehmää että 20 rahaa)<ref name="perala" />. Karjalan kylät olivat jo siis tuolloin muodostuneet. Karjalan vaurautta voi selittää myös puuastioiden vienti [[Ruotsi]]in [[1600-luku|1600-luvun]] puolessavälissä <ref name="perala" />. 

1600-luvulla Karjalan asukkaat rakensivat silloisen Mynämäen [[kirkkoherra]]n [[Erik Justander]]in suostumuksella [[Rukoushuone|saarnahuoneen]] Karjalaan, jossa Mynämäen papit kävivät toimittamassa Jumalanpalveluksen<ref name="lizelius"/ >{{Kirjaviite|Tekijä=Antti Lizelius |Nimeke=Tiedustuskirja |Vuosi=1780 |Sivu=248 |Julkaisu=Satakunta XII | Julkaisija = }}</ref>. Vehmalaisten kylän väki olisi halunnut saarnahuoneen lähemmäs omaa kylänsä (kyläläiset kävivät perimätiedon mukaan purkamassa yöllä sen mitä päivällä oli rakennettu). Saarnahuone ei kuitenkaan rakentunut lähemmäs Vehmalaisten kylää, josta syystä vehmalaiset järjestivät kyläsaarnoja keskiaikaiseen tapaan vielä satoja vuosia<ref name="aura321" />. Väkeä Karjalan saarnahuoneessa kävi [[Laitila]]sta asti <ref name="perala" />. Karjalalaiset alkoivat myös Justanderin luvalla haudata vainajiaan saarnahuoneen läheisyyteen vaikka kylällä ei ollut [[kappeliseurakunta|kappelioikeuksia]] (tämän saarnahuoneen mainitsee myös [[Antti Lizelius]] 1780-luvun alkupuolella kirjoitetussa Tiedustuskirjassaan)<ref name="perala" />. Siitä, sijaitsiko ensimmäinen saarnahuone tarkalleen ottaen missä, ei ole selkeää näkemystä. Joidenkin mielestä saarnahuone sijaitsi Salavaisissa<ref name="Jalo">{{Kirjaviite|Tekijä=Sirkka Jalo|Nimeke=Karjala-kirja|Vuosi=1979| Julkaisija=Mynämäen Painotyö Ky}}</ref>, toisten mielestä Karjalankylässä. Lizelius itse toteaa, että saarnahuone rakennettiin 
{{sitaatti|...Suojoen Nurmelle, tuolle puolen Suojoen siltaa<ref name="lizelius" />.}}

Saarnahuoneita on voinut olla myös useampia. Oman [[Pappi|papin]] Karjalan saarnahuone sai kuitenkin vasta [[1700-luku|1700-luvulla]]<ref name="perala" />. Vuoden [[1692]] [[Piispantarkastus|piispantarkastuksessa]] [[Johannes Gezelius nuorempi|Johannes Gezelius]] ilmoitti että Karjala saisi oman pappinsa, kunhan kylän asukkaat antaisivat hänelle ”jonkun huoneen asuttavaksi” ja että pappi pääsisi veropyhinä [[Mynämäen kirkko|emäkirkolle]] virantoimitukseen, kun häntä siellä tarvittaisiin<ref name=>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Mynämäen kirkonarkisto XXXVII, folio 1|Vuosi=1692|Julkaisija=Mynämäen seurakunta |Viitattu = 19.8.2020}}</ref>. 

[[Tiedosto:Sankarin aitta.jpg|thumb|right|Suojoen kylässä Sankarin mailla sijainnut aitta vuodelta 1773 (nyttemmin purettu)]]
Vuonna 1731 saarnahuone uusittiin ja 1.4.[[1759]] saarnahuoneeseen määrättiin [[Penkkisija|penkkijärjestys]]<ref name="perala"/>. Vehmalaisten kylään anottiin omaa kirkkoa 1.7.[[1769]] ja luvan saatuaan rakensivat kyläläiset [[Vehmalaisten kappeli|oman pienen kirkkorakennuksen]] Huhtamäkeen ([[Kappeliseurakunta|kappelikirkon]] luvan ja oikeuden omaan [[hautausmaa|hautausmaahan]] [[Kustaa III|kuningas Kustaa]] myönsi 28.8.[[1771]])<ref name="aura321" />. Karjalaan rakennettiin vuonna [[1779]] Huhtamäelle [[pappila]], jonne Karjalan ensimmäinen pappi Karl Enckell (virassa [[1781]]-[[1805]]) asettui asumaan<ref name="aura321" />. Vehmalaisten näin saatua oman [[kappeli]]nsa, halusivat karjalalaiset entisen ränsistyneen saarnahuoneenkin paikalle oman kirkon ja 18.7.[[1797]] Karjalaan myönnettiinkin kappelioikeudet (ensimmäinen pappi Karjalan kappelissa oli nimeltään Jakob Syrenius ja hän toimi virassa [[1798]]-[[1801]])<ref name="vss">{{Lehtiviite | Tekijä = Kari Ahtiainen | Otsikko =Edeltäjien sijainnista monta kädenvääntöä – Karjalan kirkko 140 vuotta | Julkaisu =Vakka-Suomen Sanomat | Ajankohta =10.9.2009 | Sivut =20}}</ref><ref name="aura321">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Karjala Tl. pitäjä - Piirteitä Karjalan seurakunnan historiasta|Julkaisu=Uusi Aura nro. 321|Ajankohta=28.11.1925|Julkaisija=Uuden Auran Oy}}</ref>. 

==== 1800-luku ====
[[Tiedosto:Karjalan kirkko, 1900-luvun alku.jpg|thumb|right|Karjalan uusi kirkko]]
[[1800-luku|1800-luvulle]] tultaessa Vehmalaisten ja Karjalan kappelit tulivat kuitenkin aivan liian ahtaiksi ja kyläläiset alkoivat suunnitella kappelien yhdistämistä yhdeksi uudeksi kirkoksi<ref name="aura321" />. Kappeliseurakuntien yhdistämisen lupa myönnettiin 22.12.1860, mutta tälläkään kertaa kyläläiset eivät päässeet yhteisymmärrykseen uuden kirkon sijainnista (uutta kirkkoa rakennettiin Suojoen kylään, mutta jälleen yöllä käytiin naapurikylästä purkamassa päivällä rakennettu)<ref name="wirmosuo" />. Lopulta kirkko rakennettiin Karppisten [[Yksinäistalo|yksinäisen]] maille Karppisen Oton todettua riiteleville kyläläisille: 
{{Sitaatti|Älkkäm pojà tapelkka, mnǟ anna tost kivìsest mä₍est kirkom paika ilmaseks.<ref name="wirmosuo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wirmo-seura.fi/wiki/index.php?title=Suojoen_kirkko | Nimeke = Suojoen kirkko | Ajankohta = 8.8.2017 | Julkaisija = Wirmo-Seura | Viitattu = 20.8.2020 }}</ref>}}

Vuonna [[1860]] vanhat kappelit purettiin ja käyttökelpoinen rakennusaines hyödynnettiin uuden kirkkorakennuksen rakentamisessa<ref name="aura321" />. [[Karjalan kirkko (Mynämäki)|Uusi kirkko]] valmistui [[Suuret nälkävuodet|vaikeiden ja köyhien aikojen]] vuoksi vasta [[1869]]<ref name="aura321" />. Tästä saikin alkunsa Karjalan uusi keskustaajama.<ref name="rky" />

1800-luvun lopulla Karjala alkoi osoittaa enemmän itsenäisen pitäjän toimia päätöksissään, esimerkiksi Mynämäellä sijanneesta [[Pitäjänmakasiini|lainamakasiinista]] irtauduttiin ja 20.2.[[1873]] Karjalaan rakennettiin oma lainamakasiini<ref name="aura32">{{Lehtiviite| Otsikko=Taloudellisesta ja henkisestä elämästä Karjalassa|Julkaisu=Uusi Aura nro. 321|Ajankohta=28.11.1925|Julkaisija=Uuden Auran Oy}}</ref>. Vuonna 1880-1881 tapahtuneissa [[Ihmissyöjä (eläin)|susihyökkäyksissä]] Vakka-Suomessa [[susi]] vei mukanaan lapsia myös Karjalan Vehmalaisten ja Kalelan kylistä<ref name>{{Verkkoviite | Osoite = https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/ihmissyojasusi-pitaa-turun-seudun-asukkaita-kauhun-vallassa-jo-kymmenen-lasta-on-kokenut-jarkyttavan-kohtalon-lue-tositapahtumiin-perustuvan-tarinan-toinen-osa/ | Nimeke = Ihmissyöjäsusi pitää Turun seudun asukkaita kauhun vallassa: Jo kymmenen lasta on kokenut järkyttävän kohtalon | Tekijä = Hannu Holvas | Ajankohta = 01.09.2019 | Julkaisija = Seura | Viitattu = 31.8.2020 }}</ref>. 

==== 1900-luvulta nykypäivään ====
Karjala erotettiin omaksi [[Kirkkoherrakunta|kirkkoherrakunnaksi]] [[Suomen senaatti|Senaatin]] päätöksellä 6.11.1906, mutta oman [[kirkkoherra]]n Karjalan seurakunta sai 1.5.[[1920]]<ref name="Lindberg">{{Kirjaviite|Tekijä=Carolus Lindberg|Nimeke=Suomen kirkot - Maamme kirkkorakennuksia käsittelevä tietoteos|Vuosi=1934|Sivu=84|Julkaisija=Kustantaja Kuvataide}}</ref>. 16.4.[[1918]] Karjalaan perustettiin [[Suojeluskunta]], 26.3.[[1922]] [[Lotta Svärd|Lotta Svärd-yhdistys]] ja vuonna 1923 marraskuussa Karjalaan perustettiin [[Osuuskassa]]<ref name="aura321" />. 1900-luvun alussa Karjalassa oli myös paljon vireää yhdistystoimintaa, kuten nimimerkki "Kekäläkorwen Jukka" on kirjoittanut [[Uusi Aura|Uuudessa Aurassa]] vuonna 1906:
[[Tiedosto:Neuolomaseura.jpg|thumb|Neulomaseura Karjalan Karppisissa]]

{{Sitaatti|Näinä yhdistysten ja seurojen aikakautena ei meidänkään syrjäinen paikkakuntamme ole unohduksiin jäänyt. Wanhin seuroistamme on neulomaseura, sitten raittiusyhdistys, työwäenyhdistys, maamiesseura ja wiimeinen on suomenmielisten suomalainen yhdistys, joka perustettiin sunnuntaina t. k. 11 päiwänä Ketelistön Puskolla pidetyssä kansalaiskokouksessa<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Kirje Karjalasta|Julkaisu=Uusi Aura nro 68|Ajankohta=23.3.1906|Julkaisija=}}</ref>.
}}

[[1970-luku|1970-luvulla]] kunta alkoi kuitenkin vähitellen kypsyä siihen, että se liittyisi takaisin vanhaan emäpitäjäänsä. Lopullinen liitos tapahtui vuonna [[1977]]. Karjalan palvelut ovat viime vuosikymmenien aikana vähentyneet asteittain, ja esimerkiksi terveysasema on lakkautettu. Postin lisäksi myös oma postinumero 23190 Karjala lakkasi 1. elokuuta 1983.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20190327173158/https://www.postimuseo.fi/fi/connect-testi/plhn-kiertokirjeet/1980-1989/1983/23513-1983-051-pdf/file | Arkistoitu = 27.3.2019 | Nimeke = Posti- ja telehallituksen kiertokirjekokoelma Nro 51. | Ajankohta = 1983 | Julkaisija = Posti- ja telehallitus / Postimuseo | Viitattu = 27.3.2019}}</ref> Nykyisin Karjalan alueen postinumerona on 23100 Mynämäki, joka kattaa koko vuoden 2007 Mietoisten kuntaliitosta edeltäneen Mynämäen kunnan alueen. 2000-luvun alussa viimeinen kauppa ja huoltoasema lopettivat toimintansa. Kunnanosassa toimii kuitenkin vielä alakoulu, jota laajennettiin vuonna 2006.<ref name="junttila" /><ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.mynamaki.fi/karjalankoulu |Nimeke=Karjalan koulu |Julkaisija=Mynämäen kunta |Viitattu=18.12.2013 |arkisto=https://web.archive.org/web/20131219025328/http://www.mynamaki.fi/karjalankoulu |arkistoitu=19.12.2013 }}</ref> Karjalassa toiminut [[OP (finanssiryhmä)|Osuuspankki]] lakkautettiin kesällä 2019<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sari Honkasalo|Otsikko=Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankin Karjalan konttori suljetaan kesällä|Julkaisu=Vakka-Suomen Sanomat|Ajankohta=15.3.2019|Julkaisija=}}</ref>.