Lähdekoodi sivulle Porvoon rata

{{Rataosa
|nimi = Porvoon rata
|kartta = 
|kartan koko = 
|karttateksti = 
|alku = [[Keravan rautatieasema|Kerava]]
|pääte = [[Porvoon rautatieasema|Porvoo]]
|alku2 = [[Ollin vaihde|Olli]]
|pääte2 = [[Sköldvikin rautatieasema|Sköldvik]]
|alku3 = 
|pääte3 = 
|rakennettu = 
|avattu = 18. marraskuuta 1874 (Kerava–Porvoo)<ref name="s. 256">Bergström & Kilpiö 2008, s. 256</ref>,<br />1972 ([[Sköldvikin rata|Olli–Sköldvik]])<ref name=rataosat>[http://web.archive.org/web/20051109072656/http://grafiscreen.fi/junat/rataosat.htm Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista]</ref>
|lakkautettu =23. lokakuuta 2024 (Olli–Porvoo) 
|museoitu = 1993 ([[Porvoon museorautatie|Olli–Porvoo]])
|purettu = 
|omistaja = [[Suomi|Suomen valtio]]
|ylläpitäjä = [[Väylävirasto]] 
|operaattori = [[VR-Yhtymä|
VR]], museoliikenneoperaattorit
|henkilöjunia =Kerava–Kilpilahti 0–1/vrk
Olli–Porvoo 0–1/vrk 
|tavarajunia = Kerava–Kilpilahti 0–6/vrk
Olli–Porvoo 0–1/vrk 
|pituus = Kerava–Porvoo 33,4&nbsp;km,<br />Olli–Sköldvik 10,6
|raiteita = 1
|raideleveys = 1&nbsp;524
|sähköistys = 25&nbsp;kV 50&nbsp;Hz (Ke–Sld)
|nopeus-h = Kerava–Olli 80&nbsp;km/h, <br />Olli–Porvoo 50 tai 35
|nopeus-t = Kerava–Sköldvik 80
|kauko-ohjaus = Kerava–Sköldvik; Olli-Porvoo on 2. luokan liikenteenohjauksen piirissä oleva alue.
|miehitetyt =
|ohjauskeskus = Helsinki
|suojastus = asemanvälisuojastus (Ke–Sld)
|kulunvalvonta = [[JKV]] (Ke–Sld)
|navigaatio = {{Kerava-Porvoo}}
}}
'''Porvoon rata''' on [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkon]] osuus [[Keravan rautatieasema]]lta [[Porvoo]]seen. Sen pituus on 34 kilometriä. Alun perin nimellä Porvoon–Keravan rautatie tunnettu rataosuus on rakennettu vuosina 1872–1874.

Radan alkuosa [[Ollin vaihde|Ollin vaihteelle]] saakka on sekä tavaraliikenteen että museojunaliikenteen käytössä. Ollissa rata haarautuu kahteen suuntaan: [[Kilpilahti|Kilpilahteen]] johtaa tavaraliikennerata [[Sköldvikin rata]], kun taas Ollin ja Porvoon välinen osuus on [[Porvoon museorautatie]].

== Historia ==
=== Suunnittelu ja rakentaminen ===
Rautatien oli tarkoitus turvata Porvoolle osa kaupasta, joka oli [[Suomen päärata|Helsinki–Hämeenlinna-radan]] (1862) myötä siirtynyt [[Helsinki|Helsingille]]. Myös [[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäki–Pietari-radan]] (1870) uskottiin supistavan Porvoon kauppa-aluetta.<ref name="Zetterberg 2012">{{Kirjaviite | Tekijä = Zetterberg, Seppo | Nimeke = Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2012 | Sivut = 39–40 | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-34742-3}}</ref> Porvoon pelättiin menettävänsä asemansa liikenteellisenä solmukohtana. Rataa pidettiin ratkaisuna uhkakuvaan, sillä sen uskottiin edistävän kaupungin taloutta ja teollistumista. Porvoon haluttiin kehittyvän myös kulttuurikaupunkina. Radan puolesta puhui muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg]].<ref name="Itälahti, s. 22">Itälahti 2023, s. 22</ref> Julkisesti ajatus radasta esitettiin ensimmäisen kerran ''[[Borgåbladet]]''-lehdessä 9. lokakuuta 1862. Seuraavana vuonna asetettiin toimikunta tutkimaan asiaa. Pääasiallinen mielenkiinto kohdistui tavaraliikenteeseen.<ref name="Porvoon museo">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porvoonmuseo.fi/viimeinen-junavuoro-keravalle-1/ | Nimeke = Viimeinen junavuoro Keravalle… | Tekijä = Tenhovuori, Hannele | Julkaisu = | Julkaisija = Porvoon museo | Viitattu = 17.1.2024}}</ref> Keravan ohella toisena linjausvaihtoehtona pidettiin [[Järvenpään rautatieasema|Järvenpäätä]]. Tutkimustyöt saatiin pääosin valmiiksi syyskuussa 1863.<ref name="Museorautatie">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porvoonmuseorautatie.fi/14 | Nimeke = Museorautatien esittely | Julkaisu = | Viitattu = 18.1.2024}}</ref>

Porvoolaiset yrittivät saada rautatien rakentamiseen valtionapua vuosien 1863 ja 1867 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]], mutta valtio ei ollut halukas rakentamaan sivuradaksi katsomaansa rataa, ja sen sijaan etusijalla olivat lähinnä radat Tampereen ja Lahden suuntiin.<ref>Bergström & Kilpiö 2008, s. 246–247</ref> Vaihtoehdoksi jäi rakentaa rata yksityisellä rahalla: hanketta varten perustettiin vuonna 1871 yksityinen osakeyhtiö ''Borgå-Kervo jernvägs aktiebolag'', johon Porvoon kaupunki liittyi yhtenä osakkeenomistajana. Yhtiön perustajat valtioneuvos Wladimir Armfelt, kauppaneuvos C. E. Åberg ja varakonsuli August Eklöf solmivat Porvoon kaupungin kanssa sopimuksen radan rakentamisesta ja liikennöinnistä 28. kesäkuuta 1871. Åberg valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi.<ref name="Itälahti, s. 22"/> Yhtiö hankki kiskot Belgiasta, ja [[veturi]]t valmistettiin suomalaisten valvonnassa Englannissa.<ref name="Zetterberg 2012"/>

Rakennustyöt alkoivat, kun kiviä alettiin räjäyttää Vekkoskella 9. helmikuuta 1872.<ref name="Porvoon museo"/><ref>Bergström & Kilpiö 2008, s. 253</ref> Rata rakennettiin [[raideleveys|normaalilevyiseksi]]. Rakentajat olivat suomalaisia ja venäläisiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kallio, Kalle | Nimeke = Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 | Sivu = 345 | Julkaisija = SKS Kirjat | Vuosi = 2022 | Isbn = 978-951-858-314-4}}</ref> Töiden aloittamista juhlittiin Keravalla 14. toukokuuta 1872.<ref name="Museorautatie"/> Belgiasta tilatut kiskot osoittautuivat kelvottomiksi,<ref name="Itälahti, s. 22"/> ja kiskojen toimittajaa vastaan aloitettiin oikeudenkäynti, jonka rautatieyhtiö voitti, ja valmistajan oli ostettava kiskonsa takaisin.<ref name="s. 255">Bergström & Kilpiö 2008, s. 255</ref> Uudet kiskot tilattiin Englannista, mutta nousseet hinnat aiheuttivat lisätappioita rautatieyhtiölle.<ref name="s. 255"/> Kun vastoinkäymiset ja odottamattomat lisäkustannukset saivat urakoitsijan vetäytymään hankkeesta syksyllä 1873, menetettiin ratatyömaalla koko venäläinen työvoima.<ref name="Museorautatie"/> Suomalaiset työläiset saivat radan valmiiksi 28. kesäkuuta 1874 mennessä, ja virallisesti rata avattiin 18. marraskuuta 1874, noin 12 vuotta ensimmäisten suunnitelmien jälkeen.<ref name="s. 256"/> Viimeistelytöitä tosin jatkettiin vielä kahtena seuraavana kesänä liikennöinnin jo alettua.<ref name="Itälahti, s. 23">Itälahti 2023, s. 23</ref> Porvoon radasta tuli Suomen toinen yksityisesti rahoitettu rautatie: [[Hanko–Hyvinkää-rata]] oli valmistunut vuotta aikaisemmin.

=== Liikennöinti ===
[[Tiedosto:Level crossing in Nikkilä, Sipoo, Finland, 1961.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Dm6 ja Dm7|Lättähattu]]-kiskobussi Sipoon [[Nikkilä]]ssä vuonna 1961.]]
Ensimmäinen koetavarajuna kulki Porvoosta Keravalle 16. heinäkuuta 1874.<ref name="Itälahti, s. 23"/> Väliaikaiselle liikenteelle rata avattiin elokuussa 1874, ja henkilöliikenne sekajunissa käynnistettiin 23. elokuuta 1875. Senaatti katsoi radan olevan valmis syyskuussa 1876.<ref name="Itälahti, s. 23"/> 

Ratayhtiön osakkeiden myynti ei sujunut toivotulla tavalla, ja yhtiö ajautui konkurssiin jo vuonna 1878.<ref name="Itälahti, s. 23"/> Liikenne keskeytyi täysin kesäkuussa 1878, ja rata pakkohuutokaupattiin keväällä 1887.<ref name="Museorautatie"/> Sen osti 400&nbsp;000 markalla C. G. Strandertskiöld,<ref>Bergström & Kilpiö 2008, s. 265</ref> ja toimintaa jatkoi tämän jälkeen uusi osakeyhtiö, Porvoon Rautatieosakeyhtiö, joka sekin ajautui taloudellisiin ongelmiin.<ref name="Porvoon museo"/> Kun kesällä 1917 radan työntekijät menivät palkkaerimielisyyksien vuoksi lakkoon ja liikenne seisahtui, valtio osti koko radan senaatin päätöksellä saman vuoden syksyllä, koska sillä oli merkitys Helsingin elintarvikehuollolle.<ref>Bergström & Kilpiö 2008, s. 273</ref> Asiantuntija-arvioiden mukaan radan arvo oli 2&nbsp;800&nbsp;000 markkaa, mutta osakkeenomistajat myivät sen valtiolle 1&nbsp;850&nbsp;000 markalla.<ref>Bergström & Kilpiö 2008, s. 275</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen liikennevirrat alkoivat suuntautua aiempaa voimakkaammin Helsinkiin, johon kulki [[työläisjunat|työläisjunia]] Keravalta.<ref name="iltanen">Iltanen, Jussi: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 84–85. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Turtola, Martti|Nimeke=Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet|Vuosi=2000|Sivu=105|Julkaisija=Keski-Uusimaa Oy|Isbn=952-91-2136-9}}</ref> Liikennöinnin kannattavuus jäi odotettua heikommaksi, erityisesti siksi, ettei radalla koskaan ollut odotetun kaltaista merkitystä puutavaran vientikuljetuksissa.<ref name="Itälahti, s. 23"/> Teollisuutta kasvoi radan varteen vain hyvin pienimuotoisesti.<ref>Itälahti 2023, s. 19</ref> Valtaosa vientiin menevästä suomalaisesta puutavarasta päätyi [[Sörnäisten satama]]an Helsinkiin.<ref>Itälahti 2023, s. 64</ref>

Matka Porvoosta Keravalle kesti alun perin noin tunnin ja 40–50 minuuttia. Vuonna 1917 matka-aika oli enää noin tunti ja 20 minuuttia. Vuonna 1924 iltajuna kulki välin hieman yli tunnissa. Uusilla dieselmoottorivaunuilla alettiin liikennöidä Porvoosta suoraan Helsinkiin vuonna 1932.<ref>Itälahti 2023, s. 24</ref> Radalle luotiin laaja seisakeverkosto: 1930-luvulla perustettiin peräti 15 kevytrakenteista seisaketta. Useat niistä lakkautettiin kuitenkin jo 1940-luvulla.<ref>Itälahti 2023, s. 98</ref>

Parhaimmillaan radalla oli matkustajia lähes 100&nbsp;000 vuodessa.<ref name="Asemanseudun historiaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porvoo.fi/porvoon-asemanseudun-historiaa | Nimeke = Porvoon asemanseudun historiaa| Julkaisija = Porvoon kaupunki | Viitattu = 10.11.2021}} {{404}}</ref> Henkilöliikenne kuitenkin hiipui 1970-luvulla. Suora linja-autoyhteys Helsinkiin oli vakava kilpailija ratayhteydelle, joka kiersi hankalasti Keravan kautta. Viimeinen isku radalle oli [[Valtatie 7|Porvoonväylä]]n valmistuminen vuonna 1979. Henkilöjunaliikenne Keravalta Porvooseen lakkautettiin vuonna 1981: viimeinen henkilöjuna Keravalle lähti 30. toukokuuta 1981.<ref name="Porvoon museo"/> Tavaraliikenne Porvooseen jatkui 30. marraskuuta 1990 saakka.<ref name="Porvoon museo"/> Tämän jälkeen suunniteltiin radan purkamista tarpeettomana, mutta rautatieharrastajat onnistuivat säilyttämään sen tekemällä talkootöitä radan kunnossapidossa ja ajamalla museojunia. Radan ylläpitovastuu tosin siirtyi Porvoon Museorautatie ry:ltä takaisin [[Väylävirasto]]lle vuonna 2013.<ref>Itälahti 2023, s. 3</ref>

=== Toteutumattomat suunnitelmat ===
1870-luvulla tutkittiin ratayhteyttä Lahdesta [[Myrskylä]]än, josta se olisi haarautunut Porvooseen ja [[Loviisa]]an. Rata olisi mahdollistanut suuret puutavarakuljetukset Päijänteeltä ja Vesijärveltä suoraan Porvoon satamaan ja voimistanut kilpailua Sörnäisten sataman kanssa. Loviisaan rakennettiin myöhemmin [[Loviisan–Vesijärven rautatie]].<ref>Bergström & Kilpiö 2008, s. 268</ref>

1890-luvulta alkaen tutkittiin radan jatkamista Sillvikin alueelle merenrantaan, mutta rahan puutteen vuoksi jatketta ei rakennettu. Vuonna 1941 merkittiin maastoon keskustasta Tolkkisiin haarautuva linja, mutta [[jatkosota|jatkosodan]] viivästyttämä hanke jäi lopulta toteuttamatta.<ref>Itälahti 2023, s. 65</ref> 

== Asemat, pysäkit, laiturivaihteet ja seisakkeet ==
{| class="wikitable" style="font-size:90%"
|- style="text-align:center;"
!colspan=4 style="background:#B0C4DE;"|Liikennepaikat<ref>Itälahti 2023, s. 98–129</ref>{{Efn|Ihan kaikkia ei ole mukana. 1930–1940-luvun seisakkeista on kulttuuriperintöinventoinnissa tarkempia tietoja vain Koivulasta. Lyhytaikaisista seisakkeista löytynee eri lähteistä kovin vähän tietoa ylipäätään.}}
|- style="text-align:center;"
!style="background:#ccc;"| Nimi
!style="background:#ccc;"| Tyyppi
!style="background:#ccc;"| Sijainti
!style="background:#ccc;"| Vuodet 
|-
| [[Keravan rautatieasema|Kerava]] ({{k-sv|Kervo}})
| Rautatieasema
| [[Keskusta (Kerava)|Keskusta]], [[Kerava]]

| 1863–
|-
| Koivula 
| rowspan=3|Seisake
| Kerava: Porvoonkadun tasoristeyksen yhteydessä
| 1933–1944
|-
| [[Ahjon rautatieasema|Ahjo]] (Jukola)
| [[Ahjo (Kerava)|Ahjo]], Kerava
| 1873–1981
|-
| Vanikko (''Kalkärr'')
| [[Sipoo]]: Vanikko-nimisen tasoristeyksen yhteydessä
| 1931–1981
|-
| [[Talman rautatieasema|Talma]] (''Tallmo'')
| Laiturivaihde
| rowspan=10|Sipoo
| 1873–1981
|-
| Isoniitty (''Storäng'')
| Seisake 
| 1931–1981
|-
| Martinkylä (''Mårtensby'')
| Laiturivaihde 
| 1887–1968
|-
| [[Nikkilän rautatieasema|Nikkilä]] (''Nickby'')
| Rautatieasema 
| 1873–1981 (tavaraliikenne päättyi 1990; edelleen museorautatien käytössä)
|-
| Herralanmäki (''Hertsby'')
| rowspan=2|Seisake  
| 1931–1981
|-
| Linnanpelto (''Borgby'') 
| 1931–1963
|-
| Anttila (''Andersböle'') 
| Seisake, vuodesta 1952 laiturivaihde ja vuodesta 1957 seisakevaihde
| 1876–1981  (tavaraliikenne päättyi 1968)
|-
| Ali-Vekkoski 
| rowspan=2|Seisake 
| 1931–1981<ref name="Asemat ja seisakkeet PMR">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porvoonmuseorautatie.fi/44437 | Nimeke = Asemat ja seisakkeet | Julkaisija = Porvoon museorautatie | Viitattu = 15.1.2023}}</ref>
|-
| Kinnari
| 1931–1976<ref name="Asemat ja seisakkeet PMR"/>
|-
| [[Hinthaaran rautatieasema|Hinthaara]] (''Hindhår'') 
| Rautatieasema, vuodesta 1953 laiturivaihde ja vuodesta 1969 seisakevaihde
| 1875–1981 (tavaraliikenne päättyi 1990; edelleen museorautatien käytössä)
|-
| [[Haksin seisake|Haksi]] (''Hax'') 
| rowspan=2|Seisake 
| rowspan=5|[[Porvoo]]
| 1931–1981 (edelleen museorautatien käytössä)
|-
| [[Saksalan seisake|Saksala]] (''Saxby'')  
| 1931–1981  
|-
| [[Kiialan seisake|Kiiala]] (''Kiala'')  
| Seisakevaihde, vuodesta 1954 seisake
| 1874–1970
|-
| [[Porvoon rautatieasema|Porvoo]] (''Borgå'')  
| rowspan=2|Rautatieasema
| 1874–1981 (tavaraliikenne päättyi 1990; edelleen museorautatien käytössä)
|-
| [[Porvoon keskustan rautatieasema|Porvoon keskusta]] (''Borgå centrum'')   
| 1961–2007 
|-
|}
== Nykyaikana ==
[[Tiedosto:Hinthaaranjoen ratasilta sillan tasolta kuvattuna.jpg|pienoiskuva|[[Hinthaaranjoen ratasilta]]]]
[[Tiedosto:Kiala railroad bridge 3.jpg|pienoiskuva|[[Kialan ratasilta]]]]
{{Pääartikkeli|[[Porvoon museorautatie]]}}
Nykyisin rataosa Ollin vaihteelta Porvooseen on [[Väylävirasto]]n omistuksessa ja ylläpidossa. Sitä liikennöivät museoliikenneoperaattorit, muun muassa Porvoon museorautatieyhdistys.<ref name="iltanen"/>

Rataosa Keravalta Ollin vaihteelle on sekä [[VR-Yhtymä]]n että museoliikenteen käytössä ja osuus Ollin vaihteelta Porvooseen on museoliikenteen käytössä. Osuus Kerava–Olli–Sköldvik on [[Suomen rautateiden sähköistysjärjestelmä|sähköistettyä]] rataa. 
  
Porvoon asemalta [[Porvoon keskustan rautatieasema|Porvoon keskustan liikennepaikalle]] johtanut osuus purettiin Porvoon kaupungin vanhan kaupungin pysäköintijärjestelyjen johdosta joulukuussa 2006.

=== Suunniteltu lähijunaliikenne ===
Tulevaisuudessa on mahdollista, että osa Helsingistä Keravalle kulkevista lähijunista jatkaisi [[Nikkilän rautatieasema|Nikkilän asemalle]] asti.<ref name="Kuisma 2024">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/8048947 | Nimeke = Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöliikenteelle etenee | Tekijä = Kuisma, Tanja | Julkaisu = Keski-Uusimaa | Ajankohta = 10.11.2024 | Viitattu = 15.11.2024}}</ref> Matkustajaliikenneosuudella olisi neljä asemaa: Kerava, [[Ahjon rautatieasema|Ahjo]] sekä Sipoon puolella [[Talman rautatieasema|Talma]] ja Nikkilä. Matka Keravalta Nikkilään kestäisi 11 minuuttia.<ref name="HS2021">{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007716957.html | nimeke = Lähijunat saattavat tulevaisuudessa kaartaa aivan uudelle reitille Keravalta – Se voi poikia tuhansia koteja ratojen varteen | tekijä = Kivinen, Lasse | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 3.1.2021 | viitattu = 4.1.2021}}</ref> Kaikki osuuden [[tasoristeys|tasoristeykset]] korvattaisiin ali- tai ylikuluilla.<ref name="Kuisma 2024"/>  

Asemavaraukset ja niitä ympäröivä maankäyttö on kirjattuna Sipoon yleiskaavassa 2025.<ref name="Eri asia">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.sipoonsanomat.fi/paikalliset/3631604 | Nimeke = Sipoon kehitysjohtaja ohjaa junarata-keskustelua raiteilleen: "Itärata ja Nikkilän rata ovat kaksi täysin eri asiaa" | Tekijä = Lassfolk-Feodoroff, Crista | Julkaisu = Sipoon Sanomat | Ajankohta = 17.2.2021 | Viitattu = 26.1.2021}}</ref> Kerava–Nikkilä-radaksi kutsuttu hanke ei kuitenkaan yhdistyisi kaukojunille suunniteltuun uuteen Kerava–Porvoo–Kouvola-rataan eli [[itärata]]an.<ref name="Eri asia"/>

==Sköldvikin rata==

{{Pääartikkeli|[[Sköldvikin rata]]}}

[[Sköldvikin rata]] haarautuu Ollin vaihteelta Sköldvikin rautatieasemalle. Rataosan pituus on 10,6 kilometriä, se on yksiraiteinen, sähköistetty ja varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla. Rataosalla on pääasiallisesti vain tavaraliikennettä.

Rataosalla liikennöivät pääasiallisesti raskaat sähkövetoiset öljy- ja kemikaalijunat. Rataosuuden tärkeimmät asiakkaat ovat Kilpilahdessa sijaitsevat öljynjalostamot sekä Kilpilahden öljysatama.

== Huomioita ==
{{Huomiolista}}

== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187142/vj_2023-31_978-952-405-068-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y | Nimeke = Keravan–Porvoon rautatieympäristöjen kulttuuriperintöinventointi | Tekijä = Itälahti, Mikko | Julkaisija = Väylävirasto | Ajankohta = 2023 | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.1.2024}} 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Bergström, Matti & Kilpiö, Olavi (toimittajat) | Nimeke = Leveät kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet | Julkaisupaikka = Hyvinkää | Julkaisija = Suomen rautatiemuseo | Vuosi = 2008 | ISBN = 978-951-96543-9-3}} 

=== Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Kerava–Porvoo railway}}
* [https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FImage%2FPhoto%2F%22&lookfor=Porvoon+rata&type=Subject&limit=100 Kuvia Porvoon radasta Finna-palvelussa]

{{tynkä/Rautatieliikenne}}

[[Luokka:Suomen rataverkko]]
[[Luokka:Keravan liikenne]]
[[Luokka:Sipoon liikenne]]
[[Luokka:Porvoon liikenne]]

[[sv:Sköldviksbanan]]