Lähdekoodi sivulle Rautatieliikenne

[[Tiedosto:Tren a las nubes cruzando Viaducto la Polvorilla.jpg|thumb|Juna ylittää rautatiesiltaa [[Saltan maakunta|Saltan provinssi]]ssa, [[Argentiina]]ssa.]]
[[Tiedosto:Citadis dublin.jpg|thumb|[[Luas]]-[[pikaraitiotie]]vaunu Dublinissa.]]
[[Tiedosto:BNSF 5350 20040808 Prairie du Chien WI.jpg|thumb|[[BNSF Railway]] -yhtiön [[tavarajuna]]]]
[[Tiedosto:CRH380Afromshanghai.jpg|thumb|CRH380A-[[suurnopeusjuna]]yksikkö Shanghaissa.]]
'''Rautatieliikenne''' on [[Maaliikenne|maaliikenteen]] [[Rautatie|kiskoilla]] kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan [[juna|junilla]] matkustajia ja rahtia.

==Yleistä==
Rautatieliikenteessä [[rautatie]] tarkoittaa raideliikenneväylää kaikkine varusteineen (sähköistys, [[opastin (rautatietekniikka)|opastimet]], turvalaitteet). Junien käyttämä kulkuväylä eli [[raide]] koostuu kahdesta rinnakkaisesta kiskosta, jotka on nykyisin valssattu teräksestä. Kiskoja tukee puinen tai betoninen [[ratapölkky]]rakenne, joka pitää raiteet tarkalleen oikealla etäisyydellä toisistaan. Raide tuetaan lujasti tukikerrokseen, joka on tehty [[raidesepeli|sepelistä]] tai sorasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-29_rato11_web.pdf | Nimeke = Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 11 Radan päällysrakenne | Julkaisija = Väylävirasto | Ajankohta = 2021 | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 7 | Viitattu = 18.6.2023}}</ref> Viime vuosina [[betoniratapölkky|betoniset ratapölkyt]] ovat korvanneet monissa maissa puiset ratapölkyt varsinkin nopeille junille suunnitelluilla rataosuuksilla johtuen betonisten ratapölkkyjen paremmista kiskontuentaominaisuuksista. 

Rautatieliikenne on yksi [[energiatehokkuus|energiatehokkaimmista]] tavoista siirtää mekaanisesti tavaraa maalla. Rautatie tarjoaa erittäin tasaisen ja kovan pinnan, jolla junan pyöräkerrat voivat rullata erittäin pienellä kitkalla. Tämä on matkustajille mukavampaa{{kenen mukaan}} ja säästää energiaa. Junat ovat myös kapeita {{selvennä|Kuinka kapeita?}} ja matalia {{selvennä|Eikö ole siis kaksikerroksisia junia?}} sekä pitkiä,{{selvennä|Kaikki junat eivät ole pikiä.}} jolloin ilmanvastus on alhainen. Kaiken kaikkiaan sopivien olosuhteiden vallitessa juna tarvitsee 50–70&nbsp;% vähemmän energiaa kuljettaakseen tietyn määrän rahtia (tai tietyn määrän matkustajia) kuin [[tie]]llä;{{lähde}} Ratapölkkyjen avulla raiteet jakavat junan painon tasaisesti ratapengertä ja maata vasten, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat lastit kuin on mahdollista tiekuljetuksissa.

Junaliikenne on yksi turvallisimmista liikennemuodoista ja käyttää myös erittäin tehokkaasti tilaa: kaksiraiteinen ratalinja voi kuljettaa enemmän matkustajia tai rahtia tietyssä ajassa kuin nelikaistainen moottoritie.{{lähde}}

==Historia==
[[Kuva:Railroad1860.png|thumb|Amerikkalainen rautatiesilta 1860-luvulla.]]
Varhaisimmat todisteet eräänlaisesta raideliikenteestä ovat Mesopotamiasta 2900-luvulta ekr.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Lars Olof Karlsson | Osoite = https://archive.org/web/20100812121411/http://www.jvmv.se/bandelsregister/LOK-reg/H1700.htm | Nimeke = Järnvagar i historien | Viitattu = 31.8.2023 }}</ref> Varhaista raideliikennettä oli myös Kreikassa Korintin kannaksella 6. vuosisadalla eaa., jolloin orjat työnsivät veneitä kalkkikiviuralla ns. Diolkosin vaunutietä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencenews.gr/docs/diolkos.pdf/ | Ajankohta = 11. huhtikuuta 2009 | Nimeke = Railways in the Greek and Roman World | Tekijä = Lewis,MJ T | format = pdf | Viitattu = 10.11.2009 | arkisto = https://web.archive.org/web/20091007111319/http://www.sciencenews.gr/docs/diolkos.pdf | arkistoitu = 7.10.2009 }}</ref>
Myöhempi raideliikenteen historia alkaa 500 vuoden takaa, jolloin raiteet olivat puusta tai kivestä ja voimanlähteenä käytettiin ihmis- tai hevosvoimaa. Ensimmäiset jyrkkiin rinteisiin rakennetut [[funikulaari]]t tulivat myös käyttöön 1500-luvulla. Nykyaikainen rautatieliikenne sai alkunsa [[James Watt]]in keksimästä höyrykoneesta  1820-luvulla [[Englanti|Englannissa]]. Siinä hyödynnettiin [[höyryveturi]]a, joka oli ensimmäinen käytännöllinen mekanisoidun maaliikenteen muoto, ja pysyi sellaisena seuraavat sata vuotta. Maanalaisia rautateitä alettiin rakentamaan 1800-luvun puolivälin jälkeen.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Henrik Djikstra | Suomentaja = Ulla Elo | Julkaisija = WSOY | Nimeke = Eurooppa, Eurooppalainen matkustaa | Sivu = 101 | Vuosi = 1993 | Isbn = 951-0-19186-8 }}</ref> Ensimmäinen dieselsähköllä toiminut veturi kehitettiin sveitsiläisten ja saksalaisten toimesta 1914. Rautateiden tarkastuksessa välineenä olivat resinat, kunnes 1910 otettiin käyttöön tarkoitukseen tehty veturi.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Pekka Myyry | Julkaisija = Readme.fi | Nimeke = Vuosisata | Sivu = 26-32 | Vuosi = 2018 | Isbn = 978-952-321-657-0 }}</ref>

==Voimanlähde==
===Höyryveturi===
[[Kuva:File-60163 Tornado Peterborough 7 Feb 2009 cropped.jpg|thumb|2000-luvulla rakennettu brittiläinen höyryveturi 60163 Tornado]]
[[Höyryveturi]] on höyrykoneen voimalla kulkeva junan [[veturi]]. Suomessa rautaliikenne alkoi höyryvetureilla 1800-luvun loppupuolella. Niitä käytettiin Suomessa vakituisessa liikenteessä 1975 asti.

===Dieselveturi=== 
[[Kuva:GKB DH 1500-4 DSCN6529.JPG|thumb|Itävaltalainen GKB DH 1500.4 -dieselveturi]]
[[Dieselveturi]] on veturi, joka käyttää polttoaineenaan [[dieselöljy]]ä. Moottorilta saatu voima välitetään akseleille joko mekaanisella vaihteistolla, hydraulisesti (diesel-hydraulinen, esimerkiksi [[Dv12]]) tai sähköisesti (diesel-sähköinen, esimerkiksi [[Dr16]]). Dieselveturit yleistyivät Suomessa sotien jälkeen 1940-luvulla. 

===Sähköveturi===
[[Kuva:DSB EG 3104.jpg|thumb|EG 3104 -sähköveturi Tanskassa]] 
[[Sähköveturi]] saa käyttöenergiansa rautatien yläpuolella olevasta [[ajojohdin|ajojohtimesta]] tai raiteiden vierestä ja/tai välistä virtakiskosta [[virroitin|virroittimella]], jota kautta saatu sähkövirta muutetaan veturin sähkömoottorissa liike-energiaksi, joka siirretään voimansiirtolaitteiden eli yleensä ajomoottorikäyttölaitteen kautta veturin pyöriin. Suomessa käytetyt sähköveturimallit ovat [[Neuvostoliitto|neuvostovalmisteinen]] [[Sr1]], [[Sveitsi|sveitsiläisvalmisteinen]] [[Sr2]] ja [[Saksa|saksalaisvalmisteinen]] [[Sr3]].

Suomessa sähköveturit alkoivat liikennöidä ensimmäisen kerran vuonna 1973. Rautateiden sähköistystyöt olivat alkaneet 13. joulukuuta 1965 Helsingin ja Kirkkonummen välisellä rataosuudella. Useimpien ratojen sähköistystyöt kestivät  1990-luvulle.

===Sähkömagneettijuna===
[[Kuva:JR-Maglev-MLX01-2.jpg|thumb|Japanilainen [[JR-Maglev]]]]
{{pääartikkeli|[[Maglev]]}}
Sähkömagneettijunia on kehitetty ennen kaikkea Saksassa, mutta ainoa nykyisin käytössä oleva [[Shanghain maglev-juna|järjestelmä]] toimii Shanghaissa, Kiinassa.<ref>[http://www.smtdc.com/en/gycf3.asp  Shanghai Maglev Official Website] {{Wayback|1=http://www.smtdc.com/en/gycf3.asp |päiväys=20091125220238 }}</ref> Nykyinen linja on 30 km pitkä, mutta 175 pitkä laajennusosa aukeaa suunnitelmien mukaan 2010.<ref>[http://www.railway-technology.com/projects/shanghai-maglev/ Shanghai-Hangzhou Maglev, China] Railway Technology</ref>

==Rautatie==
{{pääartikkeli|[[Rautatie]]}}
Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatieliikenne toimii kiskoilla, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista.

Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, [[ratapiha]]t, opastimet, sähköistys ja turvalaitteet.

==Rautatieliikenteen harjoittaminen==
===Rautatieasema===
[[Rautatieasema]] on junaliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteen terminointialue mahdollisine lipunmyynti- ja oheispalvelupisteineen. 
Junien nopeuden nostaminen pakottaisi harventamaan asematiheyttä.

===Aikataulut===
Aikataulut muodostavat rautatieliikenteen rungon turvallisuudelle. Yksiraiteisella rautatieosuudella junat odottavat toisiaan kohtaamistilanteessa, asemilla, seisakkeilla ennen kuin saavat jatkaa matkaa.

===Opastin- ja merkinantojärjestelmä===
{{Katso myös|[[Suomen rautateiden opastinjärjestelmä]]}}
Opastimet osoittavat kunkin junan kulkuvuoron. Opastimien toimintaan tarvitaan kytkimiä ja merkinantovälineitä, joita on sijoitettu rataosuuden varteen. Ohjauskeskukset ja liikenteen valvomot hoitavat rautatieliikennettä.

===Turvallisuus===
[[Tasoristeys|Tasoristeyksissä]] tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasorisreyksissä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.<ref>[http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2010/pdf/tasoristeys.pdf Tasoristeysten turvallisuus]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Liikenneturva</ref>

Euroopan unionissa tapahtuu keskimäärin yksi merkittävä onnettomuus vuodessa sataa tasoristeystä kohti. Suomessa [[Tasoristeysonnettomuus|tasoristeysonnettomuuksia]] on vuosittain noin 50 ja kuolleita keskimäärin 8. Vaikka tasoristeysten määrä on vähentynyt, liikenteen määrä on lisääntynyt ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana.<ref>[http://www.rautatievirasto.fi/easydata/customers/rautatievirasto/files/aineistot/Tasoristeystietoa2009.pdf  Rautatien tasoristeykset] Rautatievirasto 2009</ref>

==Väitteitä rautatieliikenteestä==
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Joensuu rautatie.jpg|thumb|Rautatieaseman ympäristössä sijaitsee usein useita rinnakkaisia raiteita käsittävä [[ratapiha]], jossa vaunut ja veturit voivat seistä, ja jossa junat voivat kohdata toisensa.]]

===Hyödyt===

*tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
*hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
*mahdollistaa [[pendelöinti|pendelöinnin]] eli kaukotyömatkailun
*rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
*(täydet) junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
*käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
*turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
*kulkeminen hiljaista ja tasaista
*pitkä käyttöikä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
*suuret kuljetuskapasiteetit (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40–60 matkustajaa)
*suurilla kuljetusmäärillä juna on edullinen kuljetusmuoto
*kiskojen välityskyky on teitä parempi, ja vievät vähemmän tilaa
*kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
*meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

===Haitat===
*radan rakentaminen on kallista (kustannukset [[moottoritie]]n hintaluokassa, eli 3-5 milj. euroa/km)
*junat ovat kalliita (esimerkiksi 307-paikkainen [[Pendolino]]-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300&nbsp;000–500&nbsp;000 euroa)
*vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsensä kannattava, muutoin liikenne vaatii [[subventio]]ta
*yllä mainituista seikoista johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri [[pikaraitiotie]]llä

==Rautatieliikenne Suomessa==
{{pääartikkeli|[[Suomen rautatieliikenne]]}}
Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama [[VR Group]] ja rataverkkoa ylläpitää [[liikenne- ja viestintäministeriö]]n alainen [[Väylävirasto]] (edeltäjä [[Ratahallintokeskus]]). Rautatieliikenteen lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että Euroopan unionissa vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö. 

Suomi avasi EU-vaatimusten mukaisesti rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa. Myös EU:n sisäinen kansainvälinen matkustajaliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2010. Muutoksilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomessa, koska Suomesta ei ole suoraa henkilöliikenneyhteyttä muihin EU-maihin rautateitse.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Liikenne- ja viestintäministeriö - Rautatieliikenne|osoite = http://www.lvm.fi/rautatieliikenne|julkaisu = www.lvm.fi|viitattu = 2015-09-06|arkisto = https://web.archive.org/web/20150420201003/http://www.lvm.fi/rautatieliikenne|arkistoitu = 2015-04-20}}</ref> Yleiseurooppalaisella normaalileveydellä toteutettu rataverkko ulottuu Ruotsin puolelta [[Tornion rautatieasema]]lle, mutta sen jatkamisesta eteenpäin ei ole tehty poliittista päätöstä.
 
Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa 1860-luvulla. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla hoidetaan henkilöliikennettä yhä dieselkalustolla.

==Katso myös==
{{teemasivu|Teemasivu:Rautatieliikenne|Rautatieliikenteen teemasivu}}
* [[Raitioliikenne]]
* [[Metro]]
* [[Suurnopeusjuna]]
* [[Raideleveys]]
*[[Luettelo kansallisista rautatieyhtiöistä]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
{{Raideliikenne}}

[[Luokka:Rautatieliikenne|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]