Ero sivun ”Jääsjärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p typo
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(36 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Järvi
{{Järvi WD
| järven nimi = Jääsjärvi
| nimi = Jääsjärvi
| kuva = Jaasjarvi 02.jpg
⚫
| paikkakunta = [[Hartola]] ja [[Joutsa]]
| kuvateksti = Jääsjärven Hartolan-puoleista eteläosaa.
| kuva =
| kuvateksti =
| maanosa =
| valtio = [[Suomi]]
| koordinaatit= {{coor dm|61|40|N|26|04|E|type:waterbody_region:FI-ES}}
| maakunta = [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Häme]]
| pinta-ala = 81,11
⚫
| kunta = [[Hartola]], [[Joutsa]]
⚫
| korkeus = 92,3
| rantaviiva =
| paikkakunta = -
| vesistö_nimi = [[Kymijoen vesistö]] (14)
| keskisyvyys =
| valuma-alue_nimi = [[Jääsjärven alue]] (14.82)
⚫
| suurinsyvyys =
| järveen_virtaavat_joet = Oravikivensalmi [[Rautavesi (Hartola)|Rautvedestä]]
| tilavuus =
| tulouoma_tyyppi = Tulouoma
⚫
| virtaus =
| laskujoki = [[Tainionvirta]] [[Joutsjärvi (Sysmä)|Joutsjärveen]]
}}'''Jääsjärvi''' on järvi [[Hartola]]n ja [[Joutsa]]n kuntien alueella [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeessä]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomessa]]. Sen pinta-ala on 81,11 m², ja se on pinta-alaltaan Suomen 54. suurin järvi. Vedenpinnan korkeustaso on 92,3 metriä meren pinnan yläpuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=26500&lan=fi | Nimeke =Suomen järvet yli 40 neliökilometriä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.ymparisto.fi | Ajankohta =11.5.2009 (Päivitetty) | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Valtion ympäristöhallinto | Viitattu = 9.6.2009 | Kieli = }}</ref>
| lasku-uoma_tyyppi = Lasku-uoma
| taajamat = [[Hartolan kirkonkylä]]
| järvinumero = 14.821.1.001
| pituus = 21,197 km <ref name=kp/>
| leveys = 10,174 km <ref name=kp/>
⚫
| korkeus = 92,3 m <ref name=kp/>
| pinta-ala = 81,1108 km² <ref name=syke/>
| rantaviiva = 303,73 km <ref name=syke/>
⚫
| suurinsyvyys = 28,2 m <ref name=syke/>
| keskisyvyys = 4,58 m <ref name=syke/>
| tilavuus = 0,37172314 km³ <ref name=syke/>
| valuma-alue =
| keskiylivirtaus =
⚫
| virtaus =
| keskialivirtaus =
| veden_viipymä =
| saaria = 479 <ref name=kp/>
| järven_saaria = Vehkasalo, Hirtesalo, Kotisalo, Ohrasaari, Vihersalo
| lat = 61.63101
| long = 26.13511
| coord_region = FI-16
| mapframe-zoom = 9
| commonscat =
}}
'''Jääsjärvi''' on [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeessä]] [[Joutsa]]ssa ja [[Hartola]]ssa [[Hartolan kirkonkylä]]n itäpuolella sijaitseva [[järvi]]. Se on pinta-alaltaan Suomen 54. suurin järvi.<ref name=syke/><ref name=kp/>


Jääsjärven rajauksesta esiintyy toisinaan erilaisia rajauksia. Limnologisesti sekä Rautaveden että Jääsjärven ja niitä yhdistävien salmien vedenpinta on sama 93,2 metriä [[mpy.]], joten ne voisi yhdistää samaan järveen. Paikalliset pitävät kuitenkin Rautavettä ja Jääsjärveä eri järvinä ja niiden väliin jääviä järvenosia Puttolanselkää, Angesselkää, Rääpönsalmea ja Laiskaselkää toiseen näistä kuuluvana. Erään tulkinnan mukaan pienet järvenosat jäävät Rautavedelle ja kapeimman [[Oravakivensalmi|Oravakivensalmen]] eteläpuoli kuuluu Jääsjärveen. Kuten sanottuna, muitakin rajauksia voi esiintyä. Tässä tekstissä raja asetetaan Oravakivensalmen sillalle.<ref name=kp/><ref name=jw/>
Jääsjärven etelä- ja kaakkoisosassa on suuri yhtenäinen vesialue, jota yleensä kutsutaan Jääsjärveksi. Tämän varsinaisen Jääsjärven pituus on pohjoisesta etelään on noin 15 km, ja leveys 10 km. Alueella on useita kymmeniä saaria, joista suurimpia ovat Vehkasalo, Hirtesalo, Kotisalo, Ohrasaari, Urrionsaari ja Nautsalo. Vehkasaloon, Hirtesaloon ja Ohrasaareen on tieyhteys. Järven tämä osa on koillisreunaa lukuun ottamatta Hartolan puolella. Siitä pohjoiseen ja luoteeseen on useista kapeista salmista ja pienistä järvenselistä muodostuva osa. Noin kahdeksan kilometrin pituinen vesireitti, jonka kapein kohta on [[Oravakivensalmi]], yhdistää varsinaisen Jääsjärven pohjoisessa olevaan järven osaan, joka muodostuu Joutsan puolella olevista pienistä selistä. Ne ovat luoteesta kaakkoon Puttolanselkä, Angesselkä ja [[Joutsansalmi]]. Angesselästä erkanee etelään noin 10 km pituinen Rääpönsalmi, jonka eteläpäässä Hartolan puolella on laajempi yhtenäinen selkävesi, Rautavesi eli Akonselkä. Rautavettä ja varsinaista Jääsjärveä erottaa vain Hartolan kirkonkylästä pohjoiseen suuntautuva harju.<ref name="Karttapaikka">{{Verkkoviite | Osoite =http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3450408&cy=6840523&scale=200000&&tool=siirra&lang=FI | Nimeke =Kansalaisen Karttapaikka | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 9.6.2009 | Kieli = }}</ref>


== Maantietoa ==
Jääsjärvi on osa [[Sysmän reitti]]ä. [[Suontee]] laskee siihen koillisesta [[Viheri]]n kautta. Viherillä on kaksi erillistä lasku-uomaa Jääsjärveen, yksi Viherin luoteispäästä Myllynkosken kautta Joutsansalmeen ja toinen Viherin kaakkoispäästä varsinaisen Jääsjärven koilliskulmaan. Jääsjärvi laskee järven lounaisosasta, Hartolan kirkonkylän etelälaidalta, lähtevän [[Tainionvirta|Tainionvirran]] ja useiden pienempien järvien kautta [[Päijänne|Päijänteeseen]].<ref name="Karttapaikka" />
Jääsjärvi on 21,2 kilometriä pitkä, 10,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 8&nbsp;111 [[hehtaari]]a eli 81,1 [[neliökilometri]]ä. Jääsjärven erottaa Rautavedestä Hartolan kirkonkylästä Joutsan kirkonkylään kulkeva [[harjujakso]] <ref name=jw/>. Sillä ei ole laajaa [[järvenselkä]]ä, sillä suuret saaret rajaavat järveen pienempiä järvenosia. Suurimmat lahdet ovat koilliseen työntyvä Laitjärvenselkä ja luoteeseen työntyvä Niemistenselkä ja Harjunselkä. Niiden välissä on Niemistenmaan pitkä niemi. Kaakkoisosassa sijaitsee vielä pienempi Vehkalahti.<ref name=syke/><ref name=kp/>


Järvellä on kartan mukaan 479&nbsp;saarta. Suurimmat saaret sijaitsevat keskellä järveä. Peräkkäiset saaret Hirtesalo ja Vehkasalo jakavat järven pohjoisosan kahtia. Niiden länsipuolelle jäävä Lemminginselkä muodostaa oman järvialueensa. Vehkasalon sivuilla ja eteläpuolella on vielä Ohrasaari, Kotisalo, Lehtisensaari, Urrionsaari ja Nautsalo. Eteläisten saarien lounaispuolelle jää Riihiluodonselän järvenselkä ja kaakkoispuolelle Heposelkä. Nautsalon itäpuolella sijaitsee Kanteleenselkä. Laitjärvenselällä sijaitseva Vihersalo ei ole nimestään huolimatta enää saari. Lahdenpohjan jakaa Vihersalo ja Laitniemi Hakolahteen, Talaslahteen ja Huhmarlahteen. Osa Jääsjärven suurista saarista ovat vielä asuttuja ja niihin johtaa tiet.<ref name=syke/><ref name=kp/>
⚫
==Lähteet==
⚫
{{Viitteet}}


Järven tilavuudeksi on määritetty 371,72 miljoonaa [[kuutiometri]]ä eli 0,37172 [[kuutiokilometri]]ä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,6 metriä. Jääsjärven eteläosassa jo 6-metrin syvyyskäyrä on harvinaisuus, mutta keskisyvyyttä lisää pohjoisosien pienialaiset syvänteet. Niemistenmaan niemenkärjen itäpuolella Nokanselällä sijaitsee yli 20-metrinen syvänne. Siitä alkaa pohjoiseen Talaslahdelle asti ulottuva syvännejakso, joka erottuu 15-metrin syvyyskäyränä ja jossa on paikoitellen jopa yli 20 metriä syvää. Harjunselällä ja Niemistenselällä on epätasainen järvenpohja, jonka pienialaiset syvänteet ovat yli 20 metriä, ja paikoin myös yli 25 metriä, syviä. Jääsjärven syvin kohta sijaitsee Niemistenselällä Hirtesalon pohjoispään kohdalla ja siellä on 28,2 metriä syvää <ref name=kp_syvänne/>.<ref name=syke/><ref name=kp/>
⚫
[[Luokka:Suomen järvet]]

⚫
[[Luokka:Hartola]]
Järven rantaviivan pituus on 303,7 kilometriä. Järven mutkitteleva rantaviiva on pinta-alaan suhteutettuna pitkä ja kun rantaviivaan luetaan mukaan suurten saarien rannat, muodostuu järvestä sokkeloinen. Järven rannat ovat matalia eikä rannikolla kohoa korkeita mäkiä. Harjunselälle näkyvä Taipaleenmäki kohoaa yli 150 metriin [[mpy.]] eli noin 58 metriä vedenpinnasta mitattuna. Vehkasalossa sijaitsee saarien korkein mäki, joka kohoaa 130 metrin korkeuteen mpy.
⚫
[[Luokka:Joutsa]]

[[Luokka:Kymijoen vesistö]]
Suurin osa Jääsjärvestä kuuluu Hartolaan, mutta Laitjärvenselän pohjoisosa ja Harjuselän keskilinjan pohjoispuoli kuuluvat Joutsaan. Järven saarissa ja länsirannikolla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Myös kiinteää asutusta on haja-asutusseudulla jonkin verran Asutus keskittyy kuitenkin Hartolan kirkonkylän ympäristöön. Siellä kulkee myös harjujaksoa seuraava [[valtatie 4]], joka kulkee kirkonkylän läpi. Järven etelärannikkoa seuraa kauempana kulkeva Pertunmaan kirkonkylään johtava [[seututie 423]], itäpuolella kulkee Vehkalahden ja Haminanmäen välinen yhdystie 4251, joka yhtyy pohjoisessa Joutsan kirkonkylään johtavaan [[seututie 428|seututiehen 428]]. Rannikoiden kyliä ja kulmakuntia ovat vielä esimerkiksi pohjoiset Niemistenkylä ja Laitjärvi, eteläiset Vehkalahti ja Murakka, ja läntiset Ruskeala ja Lesti.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=kp_varjo/>

== Vesistösuhteet ==
Järvi sijaitsee [[Kymijoen vesistö]]ssä ([[vesistöaluetunnus]] 14) [[Sysmän reitin valuma-alue]]en (14.8) [[Jääsjärven alue]]ella (14.82), jonka Jääsjärven lähialueeseen (14.821) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 92,3 metriä [[mpy.|mpy]]. Jääsjärvi on osa [[Sysmän reitti]]ä. Siinä Jääsjärveen tulvasta vedestä on peräisin läntisestä Rautavedestä pohjoisessa sijaitsevan Oravakivensalmen kautta. Salmi alkaa Angesselältä, johon sekoittuu myös idästä Myllynkoskesta tulevia [[Viheri|Viherin]] vesiä. Viheri saa pääosan vedestään [[Suontee|Suonteesta]], joka laskee Viheriin [[Viherinkoski|Viherinkoskessa]]. Viheri laskee nykyään myös suoraan Jääsjärveen [[Retisenlampi|Retisenlammen]] kautta. Siellä virtaa vähävetinen [[uitto]]kanava Talaslahteen.<ref name=kp/><ref name=jw/>

Vesistöaluejaossa Jääsjärvi jää sitä ympäröivien Jääsjärven lähialueen ja sen itäpuolella sijaitsevien valuma-alueiden keskelle. Laitjärven valuma-alueen (14.822) laskujoki on [[Laitjärvi (järvi Joutsassa)|Laitjärven]] (167 ha) pohjoispäästä alkava Joenniemenjoki. Valuma-alueella sijaitsevat myös [[Kaituu]] (20 ha) ja [[Paskolampi (Joutsa, Laitjärvi)|Paskolampi]] (10 ha). Itärannikon keskiosaan laskee leveähkö Suojoki eli Synninjoki, joka on Suojoen valuma-alueen (14.823) laskujoki. Sen valuma-alueella on yli 10 järveä tai lampea, joista merkittävimmät ovat [[Iso Suojärvi (Joutsa)|Iso Suojärvi]] (417 ha), [[Suurijärvi (Hartola)|Suurijärvi]] (73 ha), [[Vähä Suojärvi (Hartola)|Vähä Suojärvi]] (43 ha), [[Isottu]] (37 ha), [[Pohijärvi]] (15 ha), [[Väärälampi (Hartola)|Väärälampi]] (13 ha) ja [[Saarianlampi]] (10 ha). Vehkalahteen laskevalla Vehkalammen valuma-alueen (14.824) Sahajoen laskujoella on valuma-alueellaan myös yli kymmenen järveä tai lampea. Niistä merkittävimmät ovat pääuomassa sijaitsevat [[Vehkalampi (Hartola)|Vehkalampi]] (14 ha), [[Hietajärvi (Hartola)|Hietajärvi]] (81 ha), [[Iso-Piisku (Hartola)|Iso-Piisku]] (17 ha) ja [[Vähä-Piisku]] (11 ha), Vehkalampeen etelästä laskeva [[Iso Kuivajärvi (Hartola)|Iso Kuivajärvi]] (184 ha) ja [[Vähä Kuivajärvi]] (18 ha) ja pohjoisesta laskevat [[Keskinen (Hartola)|Keskinen]] (15 ha) ja [[Alimmainen (Hartola)|Alimmainen]] (10 ha).<ref name=kp/><ref name=jw/>

Tässä pinta-alaltaan pienessä vesistöalueessa sijaitsee vain kuusi pientä järveä tai lampea. Pohjoisesta laskee Hakolahteen pieni [[Pohjalampi (Joutsa)|Pohjalampi]] (44 ha) ja edellä mainittu suurempi [[Retisenlampi]] (15 ha). Niemistenmaalla sijaitseva [[Tempasenlampi]] (13 ha) laskee Hakolahdella Vihersalon suojaan. Itärantaan laskee vielä pieni [[Lemmonlampi (Hartola)|Lemmonlampi]] (6 ha) lyhyttä suo-ojaa myöten. Hartolan kautta kulkevalla harjulla sijaitsee kaksi suppalampea [[Ruskealanlampi]] (7 ha) ja [[Töllinmäenlampi]] (4 ha), sekä pieni Mustalampi, jotka kuuluvat Jääsjärven lähialueeseen. Myös kirkonkylällä sijaitseva Telkänlampi voisi kuulua tähän lähialueeseen. Jääsjärven laskujoki on Sysmän reitin muodostava [[Tainionvirta]], joka laskee seuraavaksi [[Joutsjärvi (järvi, Sysmä)|Joutsjärveen]].<ref name=kp/><ref name=jw/>
<!-- Ota tämä osa näkyviin, jos kirjoitat lähihistoriasta karttalähteisiin perustuen. Nämä kommentit poistetaan tarkistuksen yhteydessä joka tapauksessa, ellei niistä selviä historiallisia seikkoja.
== Historiaa == Vuoden 1969 [[peruskartta|peruskartassa]] on <ref name=vpk_1969/><ref name=vpk_1985/><ref name=vpk_1992/>-->
== Katso myös ==
* [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä]]

⚫
== Lähteet ==
⚫
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=syke>{{syke|17.10.2022}}</ref>
* <ref name=kp>{{Karttapaikka|Jääsjärvi, Hartola|6833380|454153|mittakaava=6|viitattu=17.10.2022}}</ref>
* <ref name=kp_orto>{{Karttapaikka|Jääsjärvi, Hartola|6833380|454153|mittakaava=8|moodi=orto |viitattu=20.10.2022}}</ref>
* <ref name=kp_varjo>{{Karttapaikka|Jääsjärvi, Hartola|6833380|454153|mittakaava=8 |moodi=varjo|viitattu=20.10.2022}}</ref>
* <ref name=jw>{{Järviwiki|Jääsjärvi|14.821.1.001|17.10.2022}}</ref>
<!--* <ref name=vpk_1969>{{vanhat painetut kartat|312210|Jääsjärvi|1969|6.7.2022}}</ref>* <ref name=vpk_1985>{{vanhat painetut kartat|312210|Jääsjärvi|1985|6.7.2022}}</ref>* <ref name=vpk_1992>{{vanhat painetut kartat|312210|Jääsjärvi|1992|6.7.2022}}</ref>-->
* <ref name=kp_syvänne>{{Karttapaikka|Järven syvin kohta|6836958|451449|mittakaava=8|viitattu=20.10.2022}}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
* [https://www.joutsa.fi/wp-content/uploads/2019/12/melontakartta.pdf Melontakartta] {{Wayback|1=https://www.joutsa.fi/wp-content/uploads/2019/12/melontakartta.pdf |päiväys=20221028112529 }}
{{Sysmän reitin valuma-alue|82}}
[[Luokka:Jääsjärven alue]]
⚫
[[Luokka:Sysmän reitti]]
⚫
[[Luokka:Joutsan järvet]]
⚫
[[Luokka:Hartolan järvet]]

Nykyinen versio 30. syyskuuta 2024 kello 06.34

Jääsjärvi
Jääsjärven Hartolan-puoleista eteläosaa.
Jääsjärven Hartolan-puoleista eteläosaa.
Valtiot Suomi
Maakunnat Päijät-Häme
Kunnat Hartola, Joutsa
Koordinaatit 61°37′52″N, 26°08′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Jääsjärven alue (14.82)
Tulouoma Oravikivensalmi Rautvedestä
Lasku-uoma Tainionvirta Joutsjärveen
Taajamat Hartolan kirkonkylä
Järvinumero 14.821.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 92,3 m [1]
Pituus 21,197 km [1]
Leveys 10,174 km [1]
Rantaviiva 303,73 km [2]
Pinta-ala 81,1108 km² [2]
Tilavuus 0,37172314 km³ [2]
Keskisyvyys 4,58 m [2]
Suurin syvyys 28,2 m [2]
Saaria 479 [1]
Vehkasalo, Hirtesalo, Kotisalo, Ohrasaari, Vihersalo
Kartta
Jääsjärvi

Jääsjärvi on Päijät-Hämeessä Joutsassa ja Hartolassa Hartolan kirkonkylän itäpuolella sijaitseva järvi. Se on pinta-alaltaan Suomen 54. suurin järvi.[2][1]

Jääsjärven rajauksesta esiintyy toisinaan erilaisia rajauksia. Limnologisesti sekä Rautaveden että Jääsjärven ja niitä yhdistävien salmien vedenpinta on sama 93,2 metriä mpy., joten ne voisi yhdistää samaan järveen. Paikalliset pitävät kuitenkin Rautavettä ja Jääsjärveä eri järvinä ja niiden väliin jääviä järvenosia Puttolanselkää, Angesselkää, Rääpönsalmea ja Laiskaselkää toiseen näistä kuuluvana. Erään tulkinnan mukaan pienet järvenosat jäävät Rautavedelle ja kapeimman Oravakivensalmen eteläpuoli kuuluu Jääsjärveen. Kuten sanottuna, muitakin rajauksia voi esiintyä. Tässä tekstissä raja asetetaan Oravakivensalmen sillalle.[1][3]

Maantietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääsjärvi on 21,2 kilometriä pitkä, 10,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 8 111 hehtaaria eli 81,1 neliökilometriä. Jääsjärven erottaa Rautavedestä Hartolan kirkonkylästä Joutsan kirkonkylään kulkeva harjujakso [3]. Sillä ei ole laajaa järvenselkää, sillä suuret saaret rajaavat järveen pienempiä järvenosia. Suurimmat lahdet ovat koilliseen työntyvä Laitjärvenselkä ja luoteeseen työntyvä Niemistenselkä ja Harjunselkä. Niiden välissä on Niemistenmaan pitkä niemi. Kaakkoisosassa sijaitsee vielä pienempi Vehkalahti.[2][1]

Järvellä on kartan mukaan 479 saarta. Suurimmat saaret sijaitsevat keskellä järveä. Peräkkäiset saaret Hirtesalo ja Vehkasalo jakavat järven pohjoisosan kahtia. Niiden länsipuolelle jäävä Lemminginselkä muodostaa oman järvialueensa. Vehkasalon sivuilla ja eteläpuolella on vielä Ohrasaari, Kotisalo, Lehtisensaari, Urrionsaari ja Nautsalo. Eteläisten saarien lounaispuolelle jää Riihiluodonselän järvenselkä ja kaakkoispuolelle Heposelkä. Nautsalon itäpuolella sijaitsee Kanteleenselkä. Laitjärvenselällä sijaitseva Vihersalo ei ole nimestään huolimatta enää saari. Lahdenpohjan jakaa Vihersalo ja Laitniemi Hakolahteen, Talaslahteen ja Huhmarlahteen. Osa Jääsjärven suurista saarista ovat vielä asuttuja ja niihin johtaa tiet.[2][1]

Järven tilavuudeksi on määritetty 371,72 miljoonaa kuutiometriä eli 0,37172 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,6 metriä. Jääsjärven eteläosassa jo 6-metrin syvyyskäyrä on harvinaisuus, mutta keskisyvyyttä lisää pohjoisosien pienialaiset syvänteet. Niemistenmaan niemenkärjen itäpuolella Nokanselällä sijaitsee yli 20-metrinen syvänne. Siitä alkaa pohjoiseen Talaslahdelle asti ulottuva syvännejakso, joka erottuu 15-metrin syvyyskäyränä ja jossa on paikoitellen jopa yli 20 metriä syvää. Harjunselällä ja Niemistenselällä on epätasainen järvenpohja, jonka pienialaiset syvänteet ovat yli 20 metriä, ja paikoin myös yli 25 metriä, syviä. Jääsjärven syvin kohta sijaitsee Niemistenselällä Hirtesalon pohjoispään kohdalla ja siellä on 28,2 metriä syvää [4].[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 303,7 kilometriä. Järven mutkitteleva rantaviiva on pinta-alaan suhteutettuna pitkä ja kun rantaviivaan luetaan mukaan suurten saarien rannat, muodostuu järvestä sokkeloinen. Järven rannat ovat matalia eikä rannikolla kohoa korkeita mäkiä. Harjunselälle näkyvä Taipaleenmäki kohoaa yli 150 metriin mpy. eli noin 58 metriä vedenpinnasta mitattuna. Vehkasalossa sijaitsee saarien korkein mäki, joka kohoaa 130 metrin korkeuteen mpy.

Suurin osa Jääsjärvestä kuuluu Hartolaan, mutta Laitjärvenselän pohjoisosa ja Harjuselän keskilinjan pohjoispuoli kuuluvat Joutsaan. Järven saarissa ja länsirannikolla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Myös kiinteää asutusta on haja-asutusseudulla jonkin verran Asutus keskittyy kuitenkin Hartolan kirkonkylän ympäristöön. Siellä kulkee myös harjujaksoa seuraava valtatie 4, joka kulkee kirkonkylän läpi. Järven etelärannikkoa seuraa kauempana kulkeva Pertunmaan kirkonkylään johtava seututie 423, itäpuolella kulkee Vehkalahden ja Haminanmäen välinen yhdystie 4251, joka yhtyy pohjoisessa Joutsan kirkonkylään johtavaan seututiehen 428. Rannikoiden kyliä ja kulmakuntia ovat vielä esimerkiksi pohjoiset Niemistenkylä ja Laitjärvi, eteläiset Vehkalahti ja Murakka, ja läntiset Ruskeala ja Lesti.[2][1][5][6]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Jääsjärven alueella (14.82), jonka Jääsjärven lähialueeseen (14.821) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 92,3 metriä mpy. Jääsjärvi on osa Sysmän reittiä. Siinä Jääsjärveen tulvasta vedestä on peräisin läntisestä Rautavedestä pohjoisessa sijaitsevan Oravakivensalmen kautta. Salmi alkaa Angesselältä, johon sekoittuu myös idästä Myllynkoskesta tulevia Viherin vesiä. Viheri saa pääosan vedestään Suonteesta, joka laskee Viheriin Viherinkoskessa. Viheri laskee nykyään myös suoraan Jääsjärveen Retisenlammen kautta. Siellä virtaa vähävetinen uittokanava Talaslahteen.[1][3]

Vesistöaluejaossa Jääsjärvi jää sitä ympäröivien Jääsjärven lähialueen ja sen itäpuolella sijaitsevien valuma-alueiden keskelle. Laitjärven valuma-alueen (14.822) laskujoki on Laitjärven (167 ha) pohjoispäästä alkava Joenniemenjoki. Valuma-alueella sijaitsevat myös Kaituu (20 ha) ja Paskolampi (10 ha). Itärannikon keskiosaan laskee leveähkö Suojoki eli Synninjoki, joka on Suojoen valuma-alueen (14.823) laskujoki. Sen valuma-alueella on yli 10 järveä tai lampea, joista merkittävimmät ovat Iso Suojärvi (417 ha), Suurijärvi (73 ha), Vähä Suojärvi (43 ha), Isottu (37 ha), Pohijärvi (15 ha), Väärälampi (13 ha) ja Saarianlampi (10 ha). Vehkalahteen laskevalla Vehkalammen valuma-alueen (14.824) Sahajoen laskujoella on valuma-alueellaan myös yli kymmenen järveä tai lampea. Niistä merkittävimmät ovat pääuomassa sijaitsevat Vehkalampi (14 ha), Hietajärvi (81 ha), Iso-Piisku (17 ha) ja Vähä-Piisku (11 ha), Vehkalampeen etelästä laskeva Iso Kuivajärvi (184 ha) ja Vähä Kuivajärvi (18 ha) ja pohjoisesta laskevat Keskinen (15 ha) ja Alimmainen (10 ha).[1][3]

Tässä pinta-alaltaan pienessä vesistöalueessa sijaitsee vain kuusi pientä järveä tai lampea. Pohjoisesta laskee Hakolahteen pieni Pohjalampi (44 ha) ja edellä mainittu suurempi Retisenlampi (15 ha). Niemistenmaalla sijaitseva Tempasenlampi (13 ha) laskee Hakolahdella Vihersalon suojaan. Itärantaan laskee vielä pieni Lemmonlampi (6 ha) lyhyttä suo-ojaa myöten. Hartolan kautta kulkevalla harjulla sijaitsee kaksi suppalampea Ruskealanlampi (7 ha) ja Töllinmäenlampi (4 ha), sekä pieni Mustalampi, jotka kuuluvat Jääsjärven lähialueeseen. Myös kirkonkylällä sijaitseva Telkänlampi voisi kuulua tähän lähialueeseen. Jääsjärven laskujoki on Sysmän reitin muodostava Tainionvirta, joka laskee seuraavaksi Joutsjärveen.[1][3]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Jääsjärvi, Hartola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2022.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2022.
  3. ↑ a b c d e Jääsjärvi (14.821.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2022.
  4. ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2022.
  5. ↑ Jääsjärvi, Hartola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2022.
  6. ↑ Jääsjärvi, Hartola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sysmän reitin valuma-alue (14.8)
Kymijoen vesistö (14)Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9)
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet:Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9)
Nuoramoisen alue (14.81)
noin 50 kohdetta
Nuoramoisjärven alue (14.811)Kuhalampi • Nuoramoisjärvi • Kaakotin • Heroo • Lassinlampi
Joutsjärven–Tainionvirran alue (14.812)Enojärvi-Keihäsjärvi • Joutsjärvi • Lukkolampi • Lauhlampi • Pukaranjärvi • Okslampi • Paholampi • Kirjolampi • Orilampi • Ihanajärvi • Kuterlampi • Hakalanlammi
Vähäjoen valuma-alue (14.813)Nurmijärvi • Virtalampi • Karajärvi • Vanjärvi • Alanen • Viljamenlammi • Niinilampi • Niinilampi • Koiralammi • Kattilalampi • Sammallampi • Mutasenlampi • Elämänjärvi • Valkeislampi • Telkäslampi • Pohjanselkä
Kilpilammen valuma-alue (14.814)Kilpilampi • Käyrätin • Pohlampi • Valasjärvi • Mustaslampi • Ylä-Valasjärvi • Laihalampi
Kahuspuron valuma-alue (14.815)Virttajärvi • Vähä Hirvijärvi • Iso Hirvijärvi • Kahusjärvi • Pieni Kahusjärvi
Jääsjärven alue (14.82)
noin 40 kohdetta
Jääsjärven lähialue (14.821)Jääsjärvi • Lemmonlampi • Ruskealanlampi • Töllinmäenlampi • Tempasenlampi • Retisenlampi • Pohjalampi
Laitjärven valuma-alue (14.822)Laitjärvi • Kaituu • Paskolampi
Suojoen valuma-alue (14.823)Pohijärvi • Suurijärvi • Myllylampi • Kautsenlampi • Väärälampi • Kotalampi • Vähä Suojärvi • Rajalampi • Iso Suojärvi • Saarianlampi • Kilpilampi • Isottu
Vehkalammen valuma-alue (14.824)Vehkalampi • Keskinen • Alimmainen • Taulampi • Iso Kuivajärvi • Vähä Kuivajärvi • Hietajärvi • Kotalampi • Vähä-Piisku • Pyöreälampi • Iso-Piisku • Kaakkolampi • Satahaukinen
Vaimolammen valuma-alue (14.825)Vaimolampi • Valkealampi • Tulilampi
Rautaveden alue (14.83)
noin 90 kohdetta
Rautaveden lähialue (14.831)Rautavesi • Kurkostenlampi • Vähä Säynätjärvi • Mattilanlampi • Soperonlampi • Viheri • Pirttilampi • Kaituenlampi • Kapeemmanlampi • Pehketlampi • Valkoinenlampi • Mustalampi • Silmulampi • Vesalampi • Kiiliäislampi • Aittolampi
Kattilapuron valuma-alue (14.832)Kattilalampi
Sääksjärven valuma-alue (14.833)Sääksjärvi • Hirvijärvi • Kaitalampi • Kaitalampi • Ymmyriäislammi • Kiimasjärvi • Kukkarolammi • Suurijärvi • Saarijärvi • Nimetön • Hanhijärvi • Lahnalampi • Kolmisoppinen • Piililammi • Jävätjärvi • Rahkajärvi • Iso Huhtijärvi • Pieni Huhtijärvi • Iso Ruokopuolinen • Pieni Ruokopuolinen • Haukijärvi • Viinalampi • Peräjärvi • Siitimenjärvi • Iso Niinilammi • Pieni Niinilammi • Koilampi • Heinhaituanjärvi • Ahvenjärvi • Juustinjärvi • Paljakko • Kaitue • Tohtaanjärvi • Vääräjärvi • Purnujärvi • Vähä Kalliojärvi • Iso Kalliojärvi • Ruuhilampi • Iso Saukkolampi • Keski-Saukkolampi
Mertjoen valuma-alue (14.834)Putkijärvi • Palsa • Kaukuri • Mielenge • Sulkava • Myllyjärvi • Lehmijärvi • Ahvenlampi • Madevesi • Lauttalampi • Humalus • Alimmainen Syväjärvi • Keskimmäinen Syväjärvi • Ylimmäinen Syväjärvi
Iso-Paljon valuma-alue (14.835)Ulmalanlampi • Pärlampi • Kolmisoppinen • Iso-Paljo • Vähä-Paljo
Ventalanjoen valuma-alue (14.836)Vähä Kurjärvi • Suuri Kurjärvi • Orijärvi • Sarvanjärvi • Saarijärvi • Saarijärvi
Erkinjoen valuma-alue (14.837)Mahajärvi
Kostamonjoen valuma-alue (14.838)Kostamonjärvi • Vääräjärvi • Heinälampi • Säynätlampi • Soidensalonlampi • Alasin • Iilampi
Ala-Suonteen alue (14.84)
noin 35 kohdetta
Ala-Suonteen lähialue (14.841)Suontee • Valkealampi • Suolampi • Vesahonlampi • Uimalampi • Vennatlampi • Kinastinlampi • Kataatlampi • Tolvaslampi • Suolampi • Kolmisoppinen • Kaidanlampi • Riionlampi • Kärälampi • Ittari • Karjolampi
Sunkinjoen valuma-alue (14.842)Vähä Säynjärvi • Iso Säynjärvi • Ihantlampi • Pieni Koiralampi • Iso Koiralampi • Pieni Valklampi • Iso Valklampi
Sahijoen valuma-alue (14.843)Nurmaanjärvi • Koivulampi • Hanhilampi • Haukilampi
Vallasjoen valuma-alue (14.844)Vallaslampi
Heinäsuonojan valuma-alue (14.845)Susilampi
Käläjoen–Pirttijoen valuma-alue (14.846)Keskisenlampi • Pirttijärvi • Uuden-Kälän lampi
Kolisevanojan valuma-alue (14.847)Kolmisoppi • Kangaslampi • Kotilampi
Ylä-Suonteen valuma-alue (14.85)
noin 80kohdetta
Ylä-Suonteen lähialue (14.851)Suontee • Leväsenlampi • Liepaslampi • Tyyskänlampi • Sulkulampi • Särkilampi • Hirvilampi • Pyöriälampi • Särkänlampi • Kivekäslampi • Pohjois-Kattilalampi • Haukilampi • Mustalampi • Kalaton • Syylampi • Sotkulampi • Lehmolampi • Haukilampi • Marjolampi • Kylkiäinen • Käräjärvi • Kullaslampi • Mustalampi • Haapalampi • Autiolampi • Kailanen • Tehrilampi • Kotkatlampi • Iso-Perimmäinen • Koiralampi • Kartiskalampi • Särkilampi • Suonteenlahti • Hopealampi • Karlampi • Riihilampi • Kuitulan lampi
Karttuulammen valuma-alue (14.852)Karttuulampi • Korpijärvi • Liinalampi • Vuorijärvi • Takkalampi • Varsalampi • Kangaslampi • Sotkulampi
Salasjoen valuma-alue (14.853)Sammallampi • Verkkolampi • Pieni Salasjärvi • Iso Salasjärvi • Valkjärvi • Patajärvi • Kaitajärvi • Pieni Jänisjärvi • Iso Jänisjärvi • Kaitajärvi • Siikalampi • Kortelampi • Upperus • Metsonlampi
Sahinojan valuma-alue (14.854)Heinälampi • Makkaralampi • Pukkilampi • Tulilampi • Pieni Aitjärvi • Iso Aitjärvi • Leväslampi • Majaalampi • Röyhylampi
Haukilammen–Taikinaojan valuma-alue (14.855)Haukilampi • Viitaanlampi • Paskolampi
Kutemin valuma-alue (14.856)Kutemi • Kontionlampi • Pyörninlampi • Vähä-Lylys • Lylys • Peurajärvi • Sourunlampi • Pohjalampi • Kaijanlampi • Soilampi
Uurajärven valuma-alue (14.86)
noin 25 kohdetta
Kalhonjoen alue (14.861)Kalhonlampi • Ahveslampi • Juvanlampi • Vähälampi • Ositunlampi • Hirvilampi
Sääksjärven alue (14.862)Sääksjärvi • Kärpäslampi
Uurajärven–Onkijärven valuma-alue (14.863)Uurajärvi • Hakalanlammi • Onkijärvi • Pirttilampi • Iso-Mäkäri • Sataus • Luotikas • Lalvetta • Vähä-Mäkäri • Pihtilälampi • Pihtilälampi • Hattulampi • Koiralampi • Hanjärvi • Syvälampi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jääsjärvi&oldid=22665596”