Ero sivun ”Eemil Halonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sv:Emil Halonen |
w |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Halosen vanhemmat olivat maanviljelijä Jussi Halonen ja Anna-Liisa o.s. Puurunen. Halosen puoliso oli Alli o.s. Leinonen. Hän ja taidemaalari [[Pekka Halonen]] olivat serkuksia.<ref>{{Taiteilijamatrikkeli|296}}</ref><ref name="ss" /> |
Halosen vanhemmat olivat maanviljelijä Jussi Halonen ja Anna-Liisa o.s. Puurunen. Halosen puoliso oli Alli o.s. Leinonen. Hän ja taidemaalari [[Pekka Halonen]] olivat serkuksia.<ref>{{Taiteilijamatrikkeli|296}}</ref><ref name="ss" /> |
||
==Teoksia== |
|||
==Julkisia teoksia== |
|||
* Kuusi koristeveistosta, Lallukan liiketalo Viipuri 1903-04 |
* Kuusi koristeveistosta, Lallukan liiketalo Viipuri 1903-04 |
||
* ''[[Haapatyttö]]'', 1908 |
|||
* ''Äiti ja lapset'', graniitti, Suomi-Salaman talo Helsinki 1911 |
* ''Äiti ja lapset'', graniitti, Suomi-Salaman talo Helsinki 1911 |
||
* [[Minna Canthin patsas]], Kuopio 1937 |
* [[Minna Canthin patsas]], Kuopio 1937 |
||
Versio 5. toukokuuta 2012 kello 15.19
Emil Halonen (21. toukokuuta 1875 Lapinlahti – 5. marraskuuta 1950) oli suomalainen realistinen kuvanveistäjä. Minna Canthin patsas Kuopiossa on Halosen teos. Hän veisti paljon muotokuvia ja hautamuistomerkkejä, kuten Eero Erkolle, Ernst Nevanlinnalle ja Sulevi Manniselle pystytetyt ja Peuran sukuhauta-alueen muistomerkin.[1]
Halonen aloitti puuseppänä. Hän sai taidekoulutusta Emil Wikströmin johdolla 1895–1897 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1896–1898. Halosen alkuvaiheen veistokset on veistetty puusta, mutta Lallukan liiketaloon Viipuriin tekemiensä veistosten myötä hän siirtyi graniittiin. Hän perusti Suomen ensimmäisen taidevalimon kotipitäjäänsä Lapinlahdelle, jossa on nykyisin Emil Halosen nimikkomuseo.[2]
Halosen vanhemmat olivat maanviljelijä Jussi Halonen ja Anna-Liisa o.s. Puurunen. Halosen puoliso oli Alli o.s. Leinonen. Hän ja taidemaalari Pekka Halonen olivat serkuksia.[3][2]
Teoksia
- Kuusi koristeveistosta, Lallukan liiketalo Viipuri 1903-04
- Haapatyttö, 1908
- Äiti ja lapset, graniitti, Suomi-Salaman talo Helsinki 1911
- Minna Canthin patsas, Kuopio 1937
- Muuruveden, Iisalmen, Kuopion ja Hiitolan sankaripatsaat
Lähteet
- Facta