Metsäntutkimuslaitos

Metlan logo

Metsäntutkimuslaitos eli Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion tutkimuslaitos, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin kysymyksiin. Metla on perustettu vuonna 1917.

Toiminta

Laki Metsäntutkimuslaitoksesta määrää Metlan tehtäväksi metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän hoidon ja käytön edistämisen tutkimuksen keinoin. Metla tekee pääosin soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteet liittyvät muun muassa puun tuottamiseen ja metsien muuhun käyttöön, metsäenergiaan, metsien vaikutukseen ihmisen hyvinvointiin, ihmisen ja luontaisten tekijöiden vaikutuksiin metsäekosysteemeihin, metsävaratietoon ja metsäsuunnitteluun. Myös metsäalan elinkeinotoiminnan merkitys yhteiskunnassa ja alan tulevaisuuden ennakointi ovat tärkeitä tutkimuskohteita.

Metlalla on myös viranomaistehtäviä, jotka liittyvät lähinnä metsäsektorin tietohuoltoon. Metla muun muassa laatii Suomea koskevat metsätilastot, seuraa Suomen metsien terveydentilaa, inventoi kasvihuonekaasuja, raportoi metsätuhoista ja antaa niihin liittyvää neuvontaa, vastaa valtakunnan metsien inventoinnista (VMI) ja valvoo puutavaran mittausta. Metla vastaa käytännön metsänjalostustoiminnasta sekä kansallisesta kasvigeenivaraohjelmasta metsäpuiden osalta.

Metlalla on myös oma kirjasto ja laboratoriotoimintaa.

Toimipaikat

Metla-talo Joensuussa

Joensuun Metla-talo Yliopistokadun toiselta puolelta kuvattuna.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköverkosto kattaa koko maan. Metlalla on toimipaikkoja kymmenellä paikkakunnalla (Joensuu, Kannus, Kolari, Haapastensyrjä Lopen Läyliäisissä, Parkano, Punkaharju, Rovaniemi, Suonenjoki ja Vantaa). Niiden lisäksi sillä on useissa kunnissa pienempiä toimipaikkoja. Vantaalle sijoittuvat Metlan konserninjohto, Etelä-Suomen alueyksikkö, keskuslaboratorio sekä jalostus- ja kirjastorakennukset. Muhoksen toimipaikka on lakkautettu 2010-luvulla.

Joensuun Metla-talo

Metla-talo oli vuonna 2004 valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Talosta on tullut kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde, ja se on saanut myös useita palkintoja.

Tutkimusmetsää Muhoksella.

Tutkimusmetsät

Vuoden 2008 valtion talousarvion nojalla vajaa 80 000 hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevia tutkimusmetsä- ja suojelualueita siirtyi Metsähallitukselle. Metla jatkaa tutkimustoimintaa useilla alueilla Metsähallituksen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.

Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimia suojelualueita oli noin 8 000 hehtaaria. Niihin kuuluivat muun muassa Kolin kansallispuisto, luonnonpuistoja sekä lehtojen-, soiden- ja vanhojen metsien suojelualueita. Lisäksi Metla suojeli alueita omalla päätöksellään. Metsähallitukselle siirtyneitä suojelualueita olivat muun muassa:

• Mallan luonnonpuisto, Enontekiö (1431/2004)
• Vesijaon luonnonpuisto, Padasjoki (634/1956)
• Hytermän luonnonsuojelualue, Kerimäki (1932)
• Punkaharjun luonnonsuojelualue, Punkaharju (137/1991)
• Saanan luonnonsuojelualue, Enontekiö (496/1988)

Henkilöstö

Metlassa on noin 800 työntekijää. Metlassa toimii yhteensä 20 professoria metsätieteiden eri alueilla..

Johtajat

Laitosta johti "johtaja" vuosina 1918-1962 ja 1962 alkaen "ylijohtaja". Ylijohtajalle myönnettiin professorin arvo 1962.

Olli Heikinheimo 1918-1952

Oskari Lukkala 1953-1955

Risto Sarvas 1956-1962

Erkki Kalela 1962-1964

Viljo Holopainen 1964-1979

Olavi Huikari 1980-1984

Aarne Nyyssönen 1984-1988

Eljas Pohtila 1988-2003

Kari Mielikäinen 2003-30.4.2004(va)

Hannu Raitio 1.5.2004-

Julkaisusarjat

Metla julkaisee yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa kahta tieteellistä referoitua sarjajulkaisua sekä väitöskirjasarjaa, jonka julkaisemisessa ovat mukana myös yliopistot:

• Silva Fennica ISSN 0037-5330 [1] (1994- )
• Metsätieteen Aikakauskirja ISSN 1455-2515 [2] (1994- )
• Dissertationes Forestales ISSN 1795-7389 [3] (2005- )

Metlan omat julkaisusarjat

• Metlan uutiskirjeet ISSN 1798-4130 [4] (2008- )
• Metlan työraportteja ISSN 1795-150X [5] (2004- )
• Metsätilastollinen vuosikirja ISSN 0359-968X [6] (1996- )
• Taimiuutiset ISSN 1455-7738 [7] (1998- )
• Metsäsektorin suhdannekatsaus ISSN 1796-0053 [8] (1996- )

Päättyneitä julkaisusarjoja

• Metsäntutkimus (asiakaslehti) ISSN 1455-0393 (1997-2010) [9]
• Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja ISSN 0358-4283 (1981-2005) [10]
• Pihkaposti ISSN 0783-5302 (Metsäntutkimuslaitoksen henkilökunnan tiedotuslehti, 1973-1994)
• Metsätieteellisen koelaitoksen julkaisuja (Communicationes Instituti Forestalis Fenniae, 1919-1932)
  • seuraaja: Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja (1929-1952)
  • seuraaja: Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja ISSN 0026-1610 [11] (1952-1988)
• Folia Forestalia ISSN 0015-5543 (1963-1993) - Metsätieteen aikakauskirjan edeltäjä. [12]

Suomen metsävarojen kartoitus

Valtakunnan metsien inventoinnissa inventoinnissa (VMI) kartoitetaan ja seurataan Suomen metsävaroja. Se on yksi Metlalle valtion laitoksena osoitetuista viranomaistehtävistä. Ensimmäinen inventointi tehtiin jo 1921-24 ja yhdestoista tehdään vuosina 2009-13. VMI:en perusteella on koottu tietokantoja, jotka kertovat puuston määrästä, kasvusta ja hakkuumahdollisuuksista. Metsät inventoidaan monia lähteitä käyttäen: mittausryhmien koealoilta keräämien tietojen lisäksi hyödynnetään muun muassa satelliittikuvia ja numeerisia peruskarttoja.

Vuonna 2010 Suomen metsien puuston kokonaistilavuus oli 2,3 miljardia m² ja vuotuinen kasvu 103,7 miljoonaa m². Kokonaistilavuus kasvaa edelleen, sillä metsät kasvoivat huomattavasti enemmän kuin puustoa poistui luontaisten syiden tai hakkuiden takia. Metsät ovat iältään nuoria.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan inventointi tuottaa luotettavaa tietoa yleisistä luontotyypeistä, mutta harvinaisten luontotyyppien ja lahopuun määrän arvioiden osalta inventoinnissa on suuret keskivirheet. Eri aikoina tehtyjen inventointien vertailu on lisäksi epävarmaa, sillä on epäselvää, missä määrin inventointien välillä tapahtuneet muutokset ovat todellisia ja missä määrin seurausta muuttuneista luokitteluista. Luonnonperintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Linkola on todennut Metlan vääristelevän inventointitilastoja niin, että ne osoittavat puuvarojen määrän selvästi todellista suuremmaksi. Vääristelyn tarkoitus olisi Linkolan mukaan parantaa metsäteollisuuden asemaa hintaneuvotteluissa.

Säädökset ja valtion tulosohjaus

Keskeisiä Metlan toimintaan liittyviä säädöksiä ovat

Laki

• 1114/1999 Laki metsäntutkimuslaitoksesta. Voimaan 1.1.2000. Kumoaa 29.7.1976 annetun lain (653/1976) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
• 186/1988 Laki metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain 2§:n kumoamisesta
• 1050/85
• 135/1983 Laki metsäntutkimuslaitoksesta annetun lain muuttamisesta
• 653/1976 Laki metsäntutkimuslaitoksesta (Kumottu: 1114/1999)
• 449/1929 (Kumottu: 653/1976 ) Laki metsätieteellisen tutkimuslaitoksen saattamisesta välittömästi maatalousministeriön alaiseksi

Asetus

• 1140/1999 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta. Voimassa 1.1.2000 alkaen. Muutettu 22.9.2005 762/2005.
• 1167/1997 Asetus metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta
• 901/1994 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta
• 374/1991 Asetus metsäntutkimuslaitoksesta (Kumottu: 1140/1999)

Muut

• Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys
• 262/1993 Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsäntutkimuslaitoksen maksullisista suoritteista

Aiheesta muualla

• Matti Leikola, Metlan historiikki 1 osa ja 2 osa
• Metla.fi/