Einari Vuorela

Vävy

Oli synkeä salo.
Meni tie.
Tuli talo.

Oli loimuava takka.
Oli tyttö.
Oli akka.

Soma puheitten sävy.
Tuli yö. —
Olin vävy.

Kokoelmasta Kaukainen tuuli, 1932

Einari Vuorela (17. elokuuta 1889, Keuruu – 10. heinäkuuta 1972, Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969.

Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylässä 1914. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne.

Vuorelan runoudelle oli tyypillistä kansanlaulunomaisuus. Hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti vuosina 1921, 1934 ja 1937 sekä kerran Aleksis Kiven palkinnon ja Eino Leinon palkinnon. Keuruulla on jaettu vuodesta 1997 lähtien Einari Vuorela -runopalkintoa. Myös Vuorelan runoilijakoti sijaitsee Keuruulla. Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, Toni Edelmann ja Jouko Linjama.

Einari Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies.

Runoteokset

• Huilunsoittaja. WSOY 1919
• Keväthartaus. K.J.GUMMERUS OY 1921
• Yön kasvot. K.J.GUMMERUS OY 1923
• Varjoleikki. OTAVA 1925
• Silkkikauppias. K.J.GUMMERUS OY 1926
• Täältä kaukana. WSOY 1927
• Kaukainen tuuli. K.J.GUMMERUS OY 1932
• Korpirastas. K.J.GUMMERUS OY 1933
• Kullanhuuhtoja. Sonetteja. WSOY 1934 (Teosta painettu 1200 numeroitua kappaletta)
• Unhoituksen maa. WSOY 1937
• Unhon kukka. WSOY 1944
• Tie ja vaeltaja. WSOY 1945
• Runoja. Valikoima laajasta tuotannosta. WSOY 1947
• Korpien takaa. WSOY 1948
• Veräjäpuu. WSOY 1952
• Tikan kannel. WSOY 1958
• Puut ajattelevat. WSOY 1967
• Kiurun portaat. WSOY 1971

Runoteokset postuumisti

• Siintää himmeyden metsät. WSOY 1975. ISBN 951-0-07221-4.

Lähteet

• Jyväskylän yliopiston kunniatohtorit

Katso myös

• Einari Vuorelan seura

Aiheesta muualla

• Einari Vuorela