Ero sivun ”Kehä III” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[Turunväylä]]n liittymän ja [[Espoon keskus|Espoon keskuksen]] läheisyydessä oleva osa Kehä III:ta rakennettiin 1980-luvun lopulla kokonaan uudestaan ja siirrettiin noin kilometrin verran entistä lännemmäksi. Alueella ollut Kehä III:n alkuperäinen linjaus jäi paikalliseksi kokoojatieksi, jonka nimenä nykyisin on Espoontie. Tieosuus Vihdintieltä Vantaankoskelle nelikaistaistettiin 1980-luvulla. Kehä III:n tieosuus [[Pakkala]]sta [[Tikkurila]]an muutettiin nelikaistaiseksi [[1970-luku|1970-luvun]] alussa ja tieosuus [[Vantaankoski|Vantaankoskelta]] [[Pakkala]]an [[1980-luku|1980-luvun]] alkuvuosina. Kalkkikallion (Kalkkivuoren) ylittävä nelikaistainen tieosuus välillä [[Tikkurila]]–[[Lahdenväylä]] sekä Tikkurilan–Tapulikaupungin eritasoliittymä valmistuivat vuonna [[1992]] ja korvasivat Vantaan Jokiniemen kautta kulkeneen tieyhteyden. Samana vuonna eurooppateiden numerointia uusittiin. Pääkaupunkiseudun läpiajoliikennettä haluttiin ohjata kauemmas keskustasta ja tämän seurauksena Turunväylän ja Porvoonväylän välisestä osuudesta tuli osa eurooppatietä E18, kun E3 oli aiemmin kulkenut Kehä I:n kautta. Vuonna 1995 tie nelikaistaistettiin Espoon keskustan ja [[Vihdintie]]n välillä. |
[[Turunväylä]]n liittymän ja [[Espoon keskus|Espoon keskuksen]] läheisyydessä oleva osa Kehä III:ta rakennettiin 1980-luvun lopulla kokonaan uudestaan ja siirrettiin noin kilometrin verran entistä lännemmäksi. Alueella ollut Kehä III:n alkuperäinen linjaus jäi paikalliseksi kokoojatieksi, jonka nimenä nykyisin on Espoontie. Tieosuus Vihdintieltä Vantaankoskelle nelikaistaistettiin 1980-luvulla. Kehä III:n tieosuus [[Pakkala]]sta [[Tikkurila]]an muutettiin nelikaistaiseksi [[1970-luku|1970-luvun]] alussa ja tieosuus [[Vantaankoski|Vantaankoskelta]] [[Pakkala]]an [[1980-luku|1980-luvun]] alkuvuosina. Kalkkikallion (Kalkkivuoren) ylittävä nelikaistainen tieosuus välillä [[Tikkurila]]–[[Lahdenväylä]] sekä Tikkurilan–Tapulikaupungin eritasoliittymä valmistuivat vuonna [[1992]] ja korvasivat Vantaan Jokiniemen kautta kulkeneen tieyhteyden. Samana vuonna eurooppateiden numerointia uusittiin. Pääkaupunkiseudun läpiajoliikennettä haluttiin ohjata kauemmas keskustasta ja tämän seurauksena Turunväylän ja Porvoonväylän välisestä osuudesta tuli osa eurooppatietä E18, kun E3 oli aiemmin kulkenut Kehä I:n kautta. Vuonna 1995 tie nelikaistaistettiin Espoon keskustan ja [[Vihdintie]]n välillä. |
||
Kehä III:a on |
Kehä III:a on 2000-luvulla parannettu useaan otteeseen. Kesällä [[2002]] parannustyöt aloitettiin [[Tikkurila|Tikkurilan]] ja [[Pakkala|Pakkal]]an välisellä osuudella ja ne valmistuivat [[2005]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://alk.tiehallinto.fi/upiiri/tied2002/keha3td.htm|nimeke=Kehä III:n parantaminen välillä Lentoasemantie - Tikkurila|julkaisu=|julkaisija=Tiehallinto|viitattu=29.11.2016|tekijä=|ajankohta=12.9.2002}}</ref> Malmin–Suutarilan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän liikennevalo-ohjatut tasoliittymät korvattiin eritasoratkaisuilla, ja Tuusulanväylän vanha, osin liikennevalo-ohjattu eritasoliittymä korvattiin täydellisellä valo-ohjaamattomalla eritasoliittymällä. Tikkurilan–Tapulikaupungin sekä Vantaanportin eritasoliittymiä parannettiin pienin rakenteellisin muutoksin. Samalla sujuvoitettiin julkisen liikenteen kulkuedellytyksiä tiellä rakentamalla koko perusparannetulle tieosuudelle ruuhka-aikoina käytössä olevat linja-autokaistat. Myös uusia, entistä selkeämpiä pysäkkijärjestelyitä toteutettiin kaikkien keskeisten eritasoliittymien kohdalle. Hankkeen rakentamiskustannukset olivat noin 69 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan perusparannus poisti ruuhkautumisongelman koko parannetulla osuudella.<ref name="tiehallinto_kt50lentoasemantie-tikkurila">{{verkkoviite|Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=2457&_pageid=71&linkki=483&julkaisu=261&kieli=fi | Nimeke = Kantatie 50 Kehä III Lentoasemantie–Tikkurila | Julkaisija = Tiehallinto | Ajankohta = 3.12.2005 | Viitattu = 18.7.2007 }}</ref> |
||
Lokakuussa [[2007]] avattiin liikenteelle Kehä III:n jatke, ''Vuosaaren satamatie'' ([[seututie 103]]), tien itäisestä päätepisteestä [[Itäväylä]]n liittymästä [[Porvarinlahti|Porvarinlahden]] alittavan tietunnelin läpi [[Vuosaaren satama]]an.<ref name="vuosaaren_satama_tunneli">{{verkkoviite| Osoite=http://www.vuosaarensatama.fi/satamarata/satamarata_4.html |Nimeke=Vuosaaren tietunneli avataan liikenteelle lokakuussa 2007| Julkaisija=Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke | Viitattu=18.7.2007}}</ref> [[Vuosaaren tietunneli]]n rakentamisen yhteydessä rakennettiin Kehä III:n ja valtatien 7 eritasoliittymään uusi liittymisramppi Helsingin suuntaan, ramppi otettiin käyttöön kesällä 2008.<ref name="vuosaaren_satama_ramppi">{{verkkoviite| Osoite=http://193.65.156.51/satamarata/satamarata_6.html |Nimeke=Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi| Julkaisija=Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke| Viitattu=31.3.2009}}</ref> |
Lokakuussa [[2007]] avattiin liikenteelle Kehä III:n jatke, ''Vuosaaren satamatie'' ([[seututie 103]]), tien itäisestä päätepisteestä [[Itäväylä]]n liittymästä [[Porvarinlahti|Porvarinlahden]] alittavan tietunnelin läpi [[Vuosaaren satama]]an.<ref name="vuosaaren_satama_tunneli">{{verkkoviite| Osoite=http://www.vuosaarensatama.fi/satamarata/satamarata_4.html |Nimeke=Vuosaaren tietunneli avataan liikenteelle lokakuussa 2007| Julkaisija=Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke | Viitattu=18.7.2007}}</ref> [[Vuosaaren tietunneli]]n rakentamisen yhteydessä rakennettiin Kehä III:n ja valtatien 7 eritasoliittymään uusi liittymisramppi Helsingin suuntaan, ramppi otettiin käyttöön kesällä 2008.<ref name="vuosaaren_satama_ramppi">{{verkkoviite| Osoite=http://193.65.156.51/satamarata/satamarata_6.html |Nimeke=Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi| Julkaisija=Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke| Viitattu=31.3.2009}}</ref> |
||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
[[Vantaankoski|Vantaankosken]] ja Lentoasemantien välinen seitsemän kilometrin osuus on Kehä III:n vanhanaikaisin ja ruuhkaisin. Syksyllä 2009 tielle aloitettiin mittava perusparannus, jossa tie rakennettiin osin uudelle paikalle, tasoliittymät korvattiin eritasoliittymillä ja olemassa olevia eritasoliittymiä parannettiin. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannettiin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Nuolitien, Kalliosolantien ja Ansatien liikennevalo-ohjatut risteykset poistettiin ja niiden korvaajaksi rakennettiin kokonaan uusi Kalliosolan eritasoliittymä. Lisäksi liikennevalot poistettiin Hämeenlinnanväylän liittymästä, minkä yhteydessä myös Vantaankosken ja Martinkylän eritasoliittymiä parannettiin. Uudet kevyen liikenteen eritasoliittymät rakennettiin Voutilanpuiston ja Ansatien kohdalle. Ensimmäisen vaiheen parannustyöt valmistuivat kokonaisuudessaan marraskuussa 2011.<ref name="tiehallinto_kt50vantaankoski-lentoasemantie">{{verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=2425&_pageid=71&linkki=647&julkaisu=410&kieli=fi | Nimeke = E18 Kehä III, Vantaankoski–Lentoasemantie | Julkaisija = Liikennevirasto | Ajankohta = 15.12.2010 | Viitattu = 18.12.2010 }}</ref><ref name="hs20080801">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135238278749 | Nimeke = Kehä III:n perusparannus alkaa syksyllä 2009 | Tekijä = Moisio, Teppo & Salonen, Juha | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 1.8.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat Oy | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = }}</ref><ref name="hs20090223">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135243770912 | Nimeke = Tukkoisen Kehä III:n remontti alkaa ensi syksynä | Tekijä = Moisio, Teppo & Salonen, Juha | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 23.2.2009 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat Oy | Viitattu = 21.3.2009 | Kieli = }}</ref> Hankkeen kustannusarvio vuoden [[2006]] kustannustasossa oli 135 miljoonaa euroa. |
[[Vantaankoski|Vantaankosken]] ja Lentoasemantien välinen seitsemän kilometrin osuus on Kehä III:n vanhanaikaisin ja ruuhkaisin. Syksyllä 2009 tielle aloitettiin mittava perusparannus, jossa tie rakennettiin osin uudelle paikalle, tasoliittymät korvattiin eritasoliittymillä ja olemassa olevia eritasoliittymiä parannettiin. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannettiin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Nuolitien, Kalliosolantien ja Ansatien liikennevalo-ohjatut risteykset poistettiin ja niiden korvaajaksi rakennettiin kokonaan uusi Kalliosolan eritasoliittymä. Lisäksi liikennevalot poistettiin Hämeenlinnanväylän liittymästä, minkä yhteydessä myös Vantaankosken ja Martinkylän eritasoliittymiä parannettiin. Uudet kevyen liikenteen eritasoliittymät rakennettiin Voutilanpuiston ja Ansatien kohdalle. Ensimmäisen vaiheen parannustyöt valmistuivat kokonaisuudessaan marraskuussa 2011.<ref name="tiehallinto_kt50vantaankoski-lentoasemantie">{{verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=2425&_pageid=71&linkki=647&julkaisu=410&kieli=fi | Nimeke = E18 Kehä III, Vantaankoski–Lentoasemantie | Julkaisija = Liikennevirasto | Ajankohta = 15.12.2010 | Viitattu = 18.12.2010 }}</ref><ref name="hs20080801">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135238278749 | Nimeke = Kehä III:n perusparannus alkaa syksyllä 2009 | Tekijä = Moisio, Teppo & Salonen, Juha | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 1.8.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat Oy | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = }}</ref><ref name="hs20090223">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135243770912 | Nimeke = Tukkoisen Kehä III:n remontti alkaa ensi syksynä | Tekijä = Moisio, Teppo & Salonen, Juha | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 23.2.2009 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat Oy | Viitattu = 21.3.2009 | Kieli = }}</ref> Hankkeen kustannusarvio vuoden [[2006]] kustannustasossa oli 135 miljoonaa euroa. |
||
Hankkeen ensimmäisen vaiheen lisäurakka aloitettiin kesällä 2010 Raappavuorentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän välillä. Siihen kuuluivat tien linjauksen siirtäminen hieman nykyistä etelämmäksi, |
Hankkeen ensimmäisen vaiheen lisäurakka aloitettiin kesällä 2010 Raappavuorentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän välillä. Siihen kuuluivat tien linjauksen siirtäminen hieman nykyistä etelämmäksi, Isontammentien ja Myllyniityntien risteysten korvaaminen Myllymäen eritasoliittymällä sekä uusi tieyhteys Martinkyläntielle.<ref name="vartti20091028">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;221;1812;110491 | Nimeke = Kehä III:n oikaisun ja Myllymäen eritasoliittymän työt käynnistymässä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 12.8.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vantaan kaupunki | Viitattu = 17.12.2010 | Kieli = }}</ref> Parannustyöt valmistuivat kesäkuussa 2012. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | * Kehätien itäpäässä valtateiden 4 ja 7 väliselle osuudelle rakennettiin kolmannet kaistat ja uusi Länsimäentien eritasoliittymä. Vanhoja eritasoliittymiä parannettiin ja [[Porvoonväylä]]n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppeja, minkä myötä kolme liikennevalo-ohjattua risteystä saatiin poistettua käytöstä. Lisäksi Länsimäentien eritasoliittymään rakennettiin vaihtopysäkit. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 45 miljoonaa euroa.<ref name="plj2007s39_45" /><ref name="pjs2002s116-117">Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 116–117. [http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/0A3BA0A7-0694-4D9B-AB49-2AC4E4964721/0/verkkoa1_B2002_5.pdf Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio] (PDF).</ref> |
||
⚫ | * [[Lentoasemantie]]n eritasoliittymä täydennettiin systeemiliittymäksi ja Lentoasemantie parannettiin nelikaistaiseksi Kehä III:n ja Tikkurilantien välisellä osuudella. Lisäksi Tikkurilantien ja Lentoasemantien liittymä muutettiin eritasoliittymäksi. Tuusulanväylän ja Lentoasemantien liittymien väliselle osuudelle rakennettiin viidennet kaistat molempiin suuntiin. Kyseiselle osuudelle on osoitettu tulevaisuudessa rinnakkaisramppivaraus. Työt valmistuivat vuoden [[2015]] lopussa. |
||
===Kehä III:n perusparannus, 2. vaihe=== |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | *Kehätien itäpäässä valtateiden 4 ja 7 väliselle osuudelle |
||
⚫ | *[[Lentoasemantie]]n eritasoliittymä |
||
===Kehä III:n perusparannus, 3. vaihe=== |
===Kehä III:n perusparannus, 3. vaihe=== |
Versio 29. marraskuuta 2016 kello 21.42
|
||
Kehä III | ||
---|---|---|
Kantatie 50 | ||
Kehä III |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | kantatie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Liikennevirasto | |
Pituus | 46 km | |
Alkupiste | Jorvas, Kirkkonummi | |
Reitti |
Espoon keskus Vantaankoski Tikkurila |
|
Päätepiste | Länsisalmi, Vantaa/Helsinki (46 km) | |
Päällyste | asfaltti | |
Kaistaluku | pääosin vähintään nelikaistainen | |
Huomautuksia | Pääkaupunkiseudun kehätie |
Kehä III (ruots. Ring III) eli kantatie 50 on pääkaupunkiseutua ympäröivä 46 kilometriä pitkä kehätie, joka yhdistää kaikki Helsingin säteittäiset sisääntuloväylät lännestä kantatieltä 51 itään seututielle 170. Tie kulkee neljän kunnan alueella (Kirkkonummi, Espoo, Vantaa ja Helsinki). Osuus Espoon keskuksesta valtatien 1 liittymästä Vantaan Länsisalmeen valtatien 7 liittymään on osa Eurooppatie E18:aa, joka yhdistää Britteinsaaret Pohjoismaiden kautta Pietariin. Kehä III on myös tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, Venäjälle menevän liikenteen läpikulkureitti, vuonna 2008 valmistuneen Vuosaaren sataman tavarankuljetusreitti sekä kantatien 45 ohella tärkein Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen välittäjä. Vilkkaimmillaan Kehä III:lla ajaa noin 80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tikkurilan kohdalla tiestä käytetään myös nimeä Ala-Tikkurilantie. Kehä III:n pikavuoropysäkit ovat nimeltään Vantaanportti, Tuupakka ja Tikkurilan tienhaara. Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä 60–100 kilometriä tunnissa.
Onnettomuustiheys
Onnettomuustiheys kantatie 50:llä on Suomen maanteiden toiseksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 58 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (66,3 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa).[1]
Historiaa
Kehä III:n eli entisen Helsingin ohikulkutien rakentaminen alkoi vuonna 1962. Tie rakennettiin vanhaan Helsingin pitäjän paikallisteiden verkostoon ohittamaan pääkaupunkiseutu itä-länsisuunnassa pohjoisesta. Bembölen ja Länsisalmen välinen osuus valmistui 1965 ja jatko Jorvakseen 1968, jolloin tie saavutti nykyisen pituutensa.[2] Alun perin tie oli kaksikaistainen ja maaseutumainen. Liikenne alkoi kasvaa jatkuvasti tien valmistumisen jälkeen, ja tietä onkin vaiheittain parannettu nelikaistaiseksi, osin kuusikaistaiseksikin. Lisäksi tasoliittymiä muutettu eritasoliittymiksi. Aluksi tien nimi oli Kehätie, myöhemmin käytettiin myös nimeä Ohikulkutie. Vuonna 1972 sille annettiin nykyinen nimi Kehä III, kun muita pääkaupunkiseudun kehäteitä alettiin suunnitella.
Turunväylän liittymän ja Espoon keskuksen läheisyydessä oleva osa Kehä III:ta rakennettiin 1980-luvun lopulla kokonaan uudestaan ja siirrettiin noin kilometrin verran entistä lännemmäksi. Alueella ollut Kehä III:n alkuperäinen linjaus jäi paikalliseksi kokoojatieksi, jonka nimenä nykyisin on Espoontie. Tieosuus Vihdintieltä Vantaankoskelle nelikaistaistettiin 1980-luvulla. Kehä III:n tieosuus Pakkalasta Tikkurilaan muutettiin nelikaistaiseksi 1970-luvun alussa ja tieosuus Vantaankoskelta Pakkalaan 1980-luvun alkuvuosina. Kalkkikallion (Kalkkivuoren) ylittävä nelikaistainen tieosuus välillä Tikkurila–Lahdenväylä sekä Tikkurilan–Tapulikaupungin eritasoliittymä valmistuivat vuonna 1992 ja korvasivat Vantaan Jokiniemen kautta kulkeneen tieyhteyden. Samana vuonna eurooppateiden numerointia uusittiin. Pääkaupunkiseudun läpiajoliikennettä haluttiin ohjata kauemmas keskustasta ja tämän seurauksena Turunväylän ja Porvoonväylän välisestä osuudesta tuli osa eurooppatietä E18, kun E3 oli aiemmin kulkenut Kehä I:n kautta. Vuonna 1995 tie nelikaistaistettiin Espoon keskustan ja Vihdintien välillä.
Kehä III:a on 2000-luvulla parannettu useaan otteeseen. Kesällä 2002 parannustyöt aloitettiin Tikkurilan ja Pakkalan välisellä osuudella ja ne valmistuivat 2005.[3] Malmin–Suutarilan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän liikennevalo-ohjatut tasoliittymät korvattiin eritasoratkaisuilla, ja Tuusulanväylän vanha, osin liikennevalo-ohjattu eritasoliittymä korvattiin täydellisellä valo-ohjaamattomalla eritasoliittymällä. Tikkurilan–Tapulikaupungin sekä Vantaanportin eritasoliittymiä parannettiin pienin rakenteellisin muutoksin. Samalla sujuvoitettiin julkisen liikenteen kulkuedellytyksiä tiellä rakentamalla koko perusparannetulle tieosuudelle ruuhka-aikoina käytössä olevat linja-autokaistat. Myös uusia, entistä selkeämpiä pysäkkijärjestelyitä toteutettiin kaikkien keskeisten eritasoliittymien kohdalle. Hankkeen rakentamiskustannukset olivat noin 69 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan perusparannus poisti ruuhkautumisongelman koko parannetulla osuudella.[4]
Lokakuussa 2007 avattiin liikenteelle Kehä III:n jatke, Vuosaaren satamatie (seututie 103), tien itäisestä päätepisteestä Itäväylän liittymästä Porvarinlahden alittavan tietunnelin läpi Vuosaaren satamaan.[5] Vuosaaren tietunnelin rakentamisen yhteydessä rakennettiin Kehä III:n ja valtatien 7 eritasoliittymään uusi liittymisramppi Helsingin suuntaan, ramppi otettiin käyttöön kesällä 2008.[6]
Vantaankosken ja Lentoasemantien välinen seitsemän kilometrin osuus on Kehä III:n vanhanaikaisin ja ruuhkaisin. Syksyllä 2009 tielle aloitettiin mittava perusparannus, jossa tie rakennettiin osin uudelle paikalle, tasoliittymät korvattiin eritasoliittymillä ja olemassa olevia eritasoliittymiä parannettiin. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannettiin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Nuolitien, Kalliosolantien ja Ansatien liikennevalo-ohjatut risteykset poistettiin ja niiden korvaajaksi rakennettiin kokonaan uusi Kalliosolan eritasoliittymä. Lisäksi liikennevalot poistettiin Hämeenlinnanväylän liittymästä, minkä yhteydessä myös Vantaankosken ja Martinkylän eritasoliittymiä parannettiin. Uudet kevyen liikenteen eritasoliittymät rakennettiin Voutilanpuiston ja Ansatien kohdalle. Ensimmäisen vaiheen parannustyöt valmistuivat kokonaisuudessaan marraskuussa 2011.[7][8][9] Hankkeen kustannusarvio vuoden 2006 kustannustasossa oli 135 miljoonaa euroa.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen lisäurakka aloitettiin kesällä 2010 Raappavuorentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän välillä. Siihen kuuluivat tien linjauksen siirtäminen hieman nykyistä etelämmäksi, Isontammentien ja Myllyniityntien risteysten korvaaminen Myllymäen eritasoliittymällä sekä uusi tieyhteys Martinkyläntielle.[10] Parannustyöt valmistuivat kesäkuussa 2012.
Kesällä 2013 aloitettiin Kehä III:n perusparannuksen 3. vaihe, joka sisälsi seuraavat parannustoimenpiteet:
- Kehätien itäpäässä valtateiden 4 ja 7 väliselle osuudelle rakennettiin kolmannet kaistat ja uusi Länsimäentien eritasoliittymä. Vanhoja eritasoliittymiä parannettiin ja Porvoonväylän eritasoliittymään rakennettiin lisäramppeja, minkä myötä kolme liikennevalo-ohjattua risteystä saatiin poistettua käytöstä. Lisäksi Länsimäentien eritasoliittymään rakennettiin vaihtopysäkit. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 45 miljoonaa euroa.[11][12]
- Lentoasemantien eritasoliittymä täydennettiin systeemiliittymäksi ja Lentoasemantie parannettiin nelikaistaiseksi Kehä III:n ja Tikkurilantien välisellä osuudella. Lisäksi Tikkurilantien ja Lentoasemantien liittymä muutettiin eritasoliittymäksi. Tuusulanväylän ja Lentoasemantien liittymien väliselle osuudelle rakennettiin viidennet kaistat molempiin suuntiin. Kyseiselle osuudelle on osoitettu tulevaisuudessa rinnakkaisramppivaraus. Työt valmistuivat vuoden 2015 lopussa.
Tiehankkeita
Kehä III:n perusparannus, 3. vaihe
- Vanhakartanon ja Vantaankosken välisellä 4,5 kilometrin osuudella tielle rakennetaan kolmannet kaistat ja tasoliittymät korvataan uusilla Askiston ja Hämeenkylän eritasoliittymillä. Myös olemassa olevia Vihdintien ja Petikon eritasoliittymiä parannetaan. Hankkeen kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.[11][13]
- Hankkeen loppuvaiheessa toteutetaan myös kolmannet kaistat Hämeenlinnanväylän ja Pakkalan eritasoliittymien välille. Samassa yhteydessä rakennetaan myös puolisuora ramppi Tampereen suunnasta Kehä III:lle itään. Kolmas vaihe on ajoitettu toisen vaiheen toimenpiteiden valmistumisen jälkeen vuonna 2016.
Kun Kehä III:n viimeinen lähivuosien perusparannushanke valmistuu, tulee se olemaan 3+3-kaistainen eritasoliittymillä varustettu tie Vanhankartanon ja Tikkurilan sekä Lahdenväylän ja Porvoonväylän välisillä osuuksilla sekä 2+2-kaistainen eritasoliittymillä varustettu tie Espoon ja Vanhankartanon sekä Tikkurilan ja Lahdenväylän välisillä osuuksilla.
Kehä III Espoosta länteen
- Mankin ja Muuralan välinen osuus tullaan parantamaan 2020-luvun alussa nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeen yhteydessä nykyisiä Mynttilän ja Mankin eritasoliittymiä tullaan täydentämään. Hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.[11][14]
- Myöhemmin 2020-luvulla nelikaistaista osuutta tullaan jatkamaan Länsiväylälle asti. Hankkeessa rakennetaan uudet Finnträskin ja Luoman eritasoliittymät sekä täydennetään nykyinen Sundsbergin eritasoliittymä.
Lisäkaistat
Tulevaisuudessa tullaan rakentamaanlähde? kolmannet kaistat myös Tikkurilan ja Lahdenväylän eritasoliittymien välille. Osittain ne ovat tällä osuudella jo olemassa Kalkkikallion ylittävällä kohdalla. Myös Vanhakartanosta länteen on osoitettu varaus tulevaisuudessa kolmansille kaistoille Turunväylälle saakka.
Muita tiehankkeita
- Bembölen eritasoliittymää tullaan mahdollisesti parantamaan tulevaisuudessa. Nykyisen liittymän osat ovat erillään toisistaan ja rampeilla on merkittäviä näkemäesteitä.
- Vihdintien eritasoliittymään tullaan rakentamaan Vihdintien nelikaistaistuksen yhteydessä lisäramppeja.
- Länsisalmentien liikennevaloliittymä on ainut valoliittymä Kehä III:lla vuoden 2017 jälkeen. Tulevaisuudessa myös tämä liittymä tullaan parantamaan eritasoliittymäksi.
Katso myös
Lähteet
- Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7 Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto).
- 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
- Eniro Kartat ja reitit Eniro.
- Google Earth -tietokone-ohjelma. 2007. Google.
- Google Maps 2007. Google.
- Grönroos, Matti: Kantatie 50, Helsingin Kehä III, 47 km mattigronroos.fi.
- Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007. Helsinki: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Liikenne, 2.3.2007. ISBN 978-951-798-630-4. ISSN 1796-6965. YTV:n julkaisuja 9/2007 Suunnitelman verkkoversio (PDF) Viitattu 18.7.2007.
- Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Liikenneosasto, 19.4.2002. ISBN 951-798-511-8. ISSN 0357-5470. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:5 Selvityksen verkkoversio Viitattu 18.7.2007.
Viitteet
- ↑ Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 (Sivu 61, taulukko 33. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys. Huomioitu vain vähintään 10 kilometrin pituiset tiet.) 7/2011. Liikennevirasto. Viitattu 7.1.2013.
- ↑ Juntunen, Esa: Aiemmin susirajan symbolilla ajettiin kännissä ja turvavöittä – 50-vuotias Kehä III kasvoi aikuiseksi HS.fi. 24.5.2015. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 23.6.2015.
- ↑ Kehä III:n parantaminen välillä Lentoasemantie - Tikkurila 12.9.2002. Tiehallinto. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Kantatie 50 Kehä III Lentoasemantie–Tikkurila 3.12.2005. Tiehallinto. Viitattu 18.7.2007.
- ↑ Vuosaaren tietunneli avataan liikenteelle lokakuussa 2007 Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke. Viitattu 18.7.2007.
- ↑ Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ E18 Kehä III, Vantaankoski–Lentoasemantie 15.12.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ Moisio, Teppo & Salonen, Juha: Kehä III:n perusparannus alkaa syksyllä 2009 HS.fi. 1.8.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 1.8.2008.
- ↑ Moisio, Teppo & Salonen, Juha: Tukkoisen Kehä III:n remontti alkaa ensi syksynä HS.fi. 23.2.2009. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 21.3.2009.
- ↑ Kehä III:n oikaisun ja Myllymäen eritasoliittymän työt käynnistymässä 12.8.2010. Vantaan kaupunki. Viitattu 17.12.2010.
- ↑ a b c PLJ 2007, ss. 39, 45.
- ↑ Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 116–117. Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio (PDF).
- ↑ Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 114–115. Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio (PDF).
- ↑ Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 136–137. Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio (PDF).
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kehä III Wikimedia Commonsissa
Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | ||
Kehä III (1+1) | ||||||
|
Inkilän eritasoliittymä | Jorvaksentie | Helsinki Hanko |
|||
Vanha Jorvaksentie | Hanko, Kirkkonummi, Heikkilä, Jorvas | |||||
|
Sundsbergin eritasoliittymä | Sundsbergintie | Masala, Sundsberg | |||
Majvikintie | ||||||
Luomanranta Luomankuja |
||||||
Rantarata | ||||||
Kirkkonummen ja Espoon kunnanraja | ||||||
|
Mankinsolmun eritasoliittymä | Kauklahdenväylä | Espoonlahti, Siuntio | |||
|
Kauklahdensolmun eritasoliittymä | Mynttiläntie | Kauklahti, Mynttilä | |||
Kehä III (2+2) | ||||||
|
Muuralansolmun eritasoliittymä | Espoonväylä | Espoon keskus, Suomenoja, Gumböle | |||
Kehä III (3+3) | ||||||
|
Espoonsolmun eritasoliittymä | Turunväylä Turunväylä |
Helsinki Turku |
|||
|
Bembölensolmun eritasoliittymä (suuntaisliittymä lännen suuntaan) | Turuntie | Veikkola, Leppävaara, Kauniainen | |||
|
Oittaansolmun eritasoliittymä (suuntaisliittymä idän suuntaan) | Kunnarlantie | Veikkola, Kauniainen, Kunnarla | |||
Kehä III (2+2) | ||||||
|
Järvenperänsolmun eritasoliittymä | Auroranportti | Järvenperä, Högnäs | |||
|
Isännänsolmun eritasoliittymä | Kulloonsilta | Röylä, Koskelo, Vanhakartano, Kulloonmäki | |||
|
Koskelonsolmun eritasoliittymä (suuntaisliittymä idän suuntaan) | Koskelonsilta | Koskelo, Vanhakartano | |||
|
Juvansolmun eritasoliittymä | Juvan teollisuuskatu | Juvanmalmi, Niipperi | |||
Espoon ja Vantaan kunnanraja | ||||||
|
Askiston eritasoliittymä (suuntaisliittymä lännen suuntaan) | Uudenkyläntie | Askisto, Hämeenkylä | |||
|
Hämeenkylän eritasoliittymä (suuntaisliittymä idän suuntaan) | Tavastkullantie | Askisto, Hämeenkylä | |||
|
Variston eritasoliittymä | Vihdintie | Helsinki, Vihti | |||
|
Petikon eritasoliittymä | Riihimiehentie | Petikko, Varisto | |||
|
Martinlaakson eritasoliittymä | Raappavuorentie | Myyrmäki, Martinlaakso | |||
|
Myllymäen eritasoliittymä | Sanomatie | Martinlaakso, Vantaankoski, Myllymäki | |||
|
Vantaankosken eritasoliittymä | Hämeenlinnanväylä Hämeenlinnanväylä |
Helsinki Tampere, Hämeenlinna |
|||
Kehä III (3+3) | ||||||
|
Vantaanlaakson eritasoliittymä (suuntaisliittymä idän suuntaan) | Vanha Nurmijärventie | Hämeenlinna | |||
Vantaanjoki | ||||||
|
Tuupakan eritasoliittymä | Katriinantie | Tuupakka, Viinikkala | |||
Kehä III (2+2) | ||||||
|
Kalliosolan eritasoliittymä | Caravellentie | Kalliosola, Voutila | |||
Kehä III (3+3) | ||||||
|
Pakkalan eritasoliittymä | Pakkalantie | Pakkala, Virkamies | |||
|
Lentoasemantien eritasoliittymä | Lentoasemantie Lentoasemantie |
Lentoasema, Veromies Pakkala, Vantaanportti |
|||
Kehä III (5+4) | ||||||
|
Kirkonkylän eritasoliittymä | Tuusulanväylä | Helsinki Tuusula |
|||
Kehä III (4+4) | ||||||
|
Koivuhaan eritasoliittymä | Niittytie | Koivuhaka | |||
Kehä III (4+3) | ||||||
Keravanjoki | ||||||
Vantaan ja Helsingin kunnanraja | ||||||
|
Suutarilan eritasoliittymä | Suutarilantie | Malmi, Suutarila | |||
Kehä III (3+3) | ||||||
|
Tikkurilan eritasoliittymä | Tikkuritie | Tikkurila, Tapulikaupunki | |||
Kehä III (2+2) | ||||||
Helsinki–Riihimäki-rata | ||||||
Helsingin ja Vantaan kunnanraja | ||||||
|
Kuninkaalan eritasoliittymä | Heidehofintie | Jokiniemi, Kuninkaala | |||
Kehä III (3+3) | ||||||
|
Heikinlaakson eritasoliittymä | Vanha Porvoontie | Hakkila, Honkanummi, Heikinlaakso | |||
|
Käärmeportin eritasoliittymä | Lahdenväylä | Helsinki Lahti |
|||
Kehä III (4+4) | ||||||
|
Somerikkotien eritasoliittymä | Lahdentie | Lahti | |||
|
Vaaralan eritasoliittymä | Hakunilantie | Hakunila, Jakomäki, Vaarala | |||
Kehä III (3+3) | ||||||
|
Länsimäentien eritasoliittymä | Länsimäentie | Fazerila, Länsimäki | |||
|
Länsisalmen eritasoliittymä | Porvoonväylä Porvoonväylä |
Helsinki Kotka, Kouvola, Porvoo |
|||
Kehä III (2+2) | ||||||
Länsisalmentie | Länsisalmi | |||||
Vuosaaren satamarata | ||||||
|
Gubbackan eritasoliittymä | Vuosaaren Satamatie Itäväylä Itäväylä |
Vuosaari Helsinki Porvoo |
Kehä III (2+2 (suunnitteilla)) | ||||||
|
Inkilän eritasoliittymä | Jorvaksentie | Helsinki Hanko, Kirkkonummi |
|||
|
Masalan eritasoliittymä | Sundsbergintie | Masala Sundsberg |
|||
|
Majvikin eritasoliittymä | Majvikintie | Majvik | |||
Rantarata | ||||||
Kirkkonummen ja Espoon kunnanraja | ||||||
Kehä III (1+1), nykyinen |
(km) | Kt 51 (Länsiväylä) | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vt 1 (Turunväylä) |
12 | Vt 1 (Turunväylä) | ||||||||
St 120 (Vihdintie) |
23 | 11 | St 120 (Vihdintie) | |||||||
Vt 3 (Hämeenlinnaväylä) |
27 | 15 | 4 | Vt 3 (Hämeenlinnaväylä) | ||||||
St 135 (Lentoasemantie) |
33 | 21 | 10 | 6 | St 135 (Lentoasemantie) | |||||
Kt 45 (Tuusulanväylä) |
34 | 22 | 11 | 7 | 1 | Kt 45 (Tuusulanväylä) | ||||
Vt 4 (Lahdenväylä) |
40 | 28 | 17 | 13 | 8 | 6 | Vt 4 (Lahdenväylä) | |||
Vt 7 (Porvoonväylä) |
43 | 31 | 20 | 16 | 11 | 9 | 3 | Vt 7 (Porvoonväylä) | ||
St 170 (Itäväylä) |
45 | 33 | 22 | 18 | 12 | 11 | 5 | 2 | St 170 (Itäväylä) | |
Vuosaaren satama | 48 | 36 | 25 | 21 | 15 | 14 | 8 | 5 | 3 | Vuosaaren satama |
Kehätiet | |
---|---|
Ulosmenotiet | |
Muut tiet |
|