Ero sivun ”Sonkajärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kh |
|||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
| ⚫ | |||
===[[Rautakausi]]=== |
|||
| ⚫ | |||
===Saamelaiskausi=== |
===Saamelaiskausi=== |
||
Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko [[Ylä-Savo]]a nimitetty |
Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko [[Ylä-Savo]]a nimitetty vuosien 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset [[saamelaiset]] muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.<ref>Kauko Pirinen. Savon historia II:2. Pieksämäki 1982, 329.</ref> |
||
===Nimistöä=== |
===Nimistöä=== |
||
| Rivi 42: | Rivi 41: | ||
===Eräilykausi=== |
===Eräilykausi=== |
||
Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä |
Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui [[Sääminki|Säämingin]] seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 [[Täyssinän rauha]]ssa alue liitettiin [[Ruotsi]]in. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi. |
||
===Uudisasutus=== |
===Uudisasutus=== |
||
[[Iisalmi|Iisalmen]] kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran 1525 mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain [[veroluettelo]]ssa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. Huttusten sukukunnalla oli vuonna 1561 kaksi taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 [[Kustaa Vaasa]] antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat [[Jumala]]lle, [[Kuningas|kuninkaalle]] ja [[Ruotsi]]n [[kruunu (valtiovalta)|kruunulle]] ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti [[Tavinsalmi|Tavinsalmen]] pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen seurakunta ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, [[Kiuruvesi]], [[Pielavesi]], [[Lapinlahti]], [[Nilsiä]], [[Varpaisjärvi]] ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, [[Kilpisaari|Kilpisaaren]] ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi vuonna 1922 [[Iisalmen maalaiskunta|Iisalmen maalaiskunnasta]]. Sonkajärven seurakunta oli eronnut jo vuonna 1920. |
|||
==Väestönkehitys== |
==Väestönkehitys== |
||
| Rivi 70: | Rivi 69: | ||
===Taajamat=== |
===Taajamat=== |
||
Vuoden 2017 lopussa Sonkajärvellä oli 4 |
Vuoden 2017 lopussa Sonkajärvellä oli 4 075 asukasta, joista 1 730 asui [[Taajama|taajamissa]], 2 320 haja-asutusalueilla ja 25 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa. Näin laskettuna Sonkajärven taajama-aste on 42,7 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =6.12.2018 | Kieli = }}</ref> Sonkajärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =6.12.2018 | Kieli = }}</ref> |
||
{| class="wikitable sortable" |
{| class="wikitable sortable" |
||
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017) |
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017) |
||
|- |
|- |
||
| 1 || '''[[Sonkajärven kirkonkylä]]''' ||align="right"|1 |
| 1 || '''[[Sonkajärven kirkonkylä]]''' ||align="right"|1 340 |
||
|- |
|- |
||
| 2 || [[Sukeva]] ||align="right"|390 |
| 2 || [[Sukeva]] ||align="right"|390 |
||
Versio 2. joulukuuta 2019 kello 13.07
| Sonkajärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 762 |
| Hallinnollinen keskus | Sonkajärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1922 |
| Kokonaispinta-ala |
1 576,79 km² 68:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 465,93 km² |
| – sisävesi | 110,86 km² |
| Väkiluku |
3 593 200:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 2,45 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 12,2 % |
| – 15–64-v. | 53,4 % |
| – yli 64-v. | 34,5 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero |
8,60 % 181:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Simo Mäkinen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Ps. • Vas. • Kok. |
10 5 4 1 1 |
| www.sonkajarvi.fi | |
Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 593 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 576,79 km2, josta 110,86 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 2,45 asukasta/km2. Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, ja Vieremä.
Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukevan kirkonkylä. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen (Murtomäen suunta) ja etelään (Kauppilanmäen suunta). Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärvelle Iisalmesta/Iisalmeen koulujen lukuvuoden aikoina.
Kouluja on Sonkajärvellä (ala-aste, yläaste, lukio), Sukevalla. Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Komsor Oy,Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy joka sijaitsee Rutakolla.
Paikkakunnalla järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.
Historia
Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty "väkäräksi vääntynyt" rautakautinen keihäänkärki.
Saamelaiskausi
Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty vuosien 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.[7]
Nimistöä
Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.
Eräilykausi
Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.
Uudisasutus
Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran 1525 mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. Huttusten sukukunnalla oli vuonna 1561 kaksi taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavinsalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen seurakunta ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi vuonna 1922 Iisalmen maalaiskunnasta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut jo vuonna 1920.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Sonkajärvellä oli 4 075 asukasta, joista 1 730 asui taajamissa, 2 320 haja-asutusalueilla ja 25 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa. Näin laskettuna Sonkajärven taajama-aste on 42,7 %.[9] Sonkajärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[10]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Sonkajärven kirkonkylä | 1 340 |
| 2 | Sukeva | 390 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sonkajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[11]
Seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sonkajärven alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[12]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sonkajärven kunnan nykyisellä alueella.[11]
- Sukevan seurakunta (liitetty Sonkajärven seurakuntaan 2005)
Keskusta
Sonkajärven keskustassa on kirjasto, Osuuspankki, Säästöpankki, kunnantalo, K-Market, S-market, Posti, R-kioski, Liikuntahalli, Jäähalli (omatalo-Ice), 3 ravintolaa, kukkakauppa ja hautaustoimisto ja muutama kampaamo.
Kylät
Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki
Käyntikohteita
- Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910),
- Jyrkkäkosken rautaruukki
- Kansainvälinen Pullomuseo[13][14]
- Nurmijoen reitti
- Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä
- Sukevan rautatieasema
- Talaskankaan luonnonsuojelualue
- Sonkajärven tsasouna
- Sukevan tsasouna
Tunnettuja sonkajärveläisiä
- Ismo Eskelinen, muusikko
- Kalevi Eskelinen, kilpapyöräilijä
- Antti Holma, näyttelijä
- Tuukka Huttunen, näyttelijä
- Mirkka Kallio, ohjaaja
- Timo Kämäräinen, muusikko
- Ilkka Pikkarainen, jääkiekkoilija
- Paavo Ruotsalainen, kirjailija
- Olavi Rytkönen, toimittaja
- Päivi Räsänen, poliitikko
- Tahvo Rönkkö, poliitikko
- Jussi Vatanen, näyttelijä
- Juha Virtanen, jääkiekkoilija
- Ville Väisänen, Mannerheim-ristin ritari
Ruokakulttuuria
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sonkajärven perinneruoaksi valittiin tuuvinkivelli eli perunavelli.[15]
Katso myös
- Rutakko - Sonkajärven kuntaa edeltänyt laiton kunta
- Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin
- Sonkajärven Yrittäjät - Savon Yrittäjien paikallisyhdistys
- Luettelo Sonkajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Sonkajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Kauko Pirinen. Savon historia II:2. Pieksämäki 1982, 329.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Saarikoski, Sonja: HS kiersi Suomen oudoimmat nähtävyydet: Lähtisitkö Kusikivelle tai ufojärvelle? Helsingin Sanomat 27.7.2014. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sonkajärvi Wikimedia Commonsissa
