Ero sivun ”Tervo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 88: Rivi 88:
== Seurakunnat ==
== Seurakunnat ==
[[Kuva:Tervon ortodoksinen rukoushuone - Pyhän profeetta Elian rukoushuone - Kirkkotie 9 - Tervon kk - Tervo.jpg|right|thumb|200px|[[Rautalammin ortodoksinen seurakunta|Rautalammin ortodoksisen seurakunnan]] Tervon pyhän profeetta Elian rukoushuone.]]
[[Kuva:Tervon ortodoksinen rukoushuone - Pyhän profeetta Elian rukoushuone - Kirkkotie 9 - Tervon kk - Tervo.jpg|right|thumb|200px|[[Rautalammin ortodoksinen seurakunta|Rautalammin ortodoksisen seurakunnan]] Tervon pyhän profeetta Elian rukoushuone.]]
Vielä vuonna 2018 Tervossa toimi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[Tervon seurakunta]].<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref> Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi [[Niinveden seurakunta|Niiniveden seurakunnaksi]]. Pyhäkkönä Tervolla toimii edelleen [[Tervon kirkko]].
Vielä vuonna 2018 Tervossa toimi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[Tervon seurakunta]].<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref> Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi [[Niinveden seurakunta|Niiniveden seurakunnaksi]].<ref>[https://www.tervonseurakunta.fi/uutiset/-/news/54559088/ Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020]</ref> Pyhäkkönä Tervolla toimii edelleen [[Tervon kirkko]].


[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Tervon alueella toimii [[Rautalammin ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta</ref> Sen pyhäkkö on [[Tervon tsasouna]] eli Pyhän profeetta Elian rukoushuone.
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Tervon alueella toimii [[Rautalammin ortodoksinen seurakunta]].<ref>[https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta Rautalammin ortodoksinen seurakunta]</ref> Sen pyhäkkö on [[Tervon tsasouna]] eli Pyhän profeetta Elian rukoushuone.


== Palvelut ==
== Palvelut ==

Versio 1. syyskuuta 2020 kello 03.19

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Tervo.
Tervo

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°57′20″N, 26°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 844
Hallinnollinen keskus Tervon kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 494,30 km²
226:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 347,75 km²
– sisävesi 146,55 km²
Väkiluku 1 400
280:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 4,03 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,2 %
– 15–64-v. 51,6 %
– yli 64-v. 39,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Petteri Ristikangas
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
10
3
2
2
www.tervo.fi

Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 400 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,55 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,03 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta.

Maantiede

Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksilähde?. Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.[7]

Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammen vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Lohimaa, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.

Tervossa on Suomen pisin sisävesikanava, 2100 metriä.[8]

Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.

Äyskoski

Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.

Kylät

Tervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.[9]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamissa, 989 haja-asutusalueilla ja 36 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tervon taajama-aste on 36,2 %.[10] Tervon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Tervon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 560 asukasta.[11]

Historia

Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.[12]

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.[13]

Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismiä.[14]

Hallinto

Tervon kunnanjohtaja vuodesta 2011 alkaen on Petteri Ristikangas.[15][16]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.[6]

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.[17]

Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tervon kunnan ABC, joka on Tervon kaupallinen sydän.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 363
1985
  
 2 305
1990
  
 2 232
1995
  
 2 129
2000
  
 1 994
2005
  
 1 835
2010
  
 1 706
2015
  
 1 608
2020
  
 1 523
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Seurakunnat

Rautalammin ortodoksisen seurakunnan Tervon pyhän profeetta Elian rukoushuone.

Vielä vuonna 2018 Tervossa toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Tervon seurakunta.[19] Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi Niiniveden seurakunnaksi.[20] Pyhäkkönä Tervolla toimii edelleen Tervon kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[21] Sen pyhäkkö on Tervon tsasouna eli Pyhän profeetta Elian rukoushuone.

Palvelut

Tervossa toimii yksi peruskoulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.[22]

Perusterveydenhoitoa tarjoaa arkisin Tervon terveysasema. Viikonloppuisin akuuteissa tarpeissa lääkäripäivystys on saatavilla päivällä Keiteleen tai Pieleveden terveysasemalta, iltaisin ja öisin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksestä.[23]

Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Lohimaa sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki.

Tunnettuja tervolaisia

Nightwish-yhtyeen basisti-laulaja Marco Hietala ja hänen veljensä, Tarot-yhtyeen kitaristi Zachary Hietala ovat kotoisin Tervosta. Myös Ylellä juontajana työskennellyt Anna Vuorinen sekä keihäänheittäjä Antero Puranen ovat kotoisin Tervosta. Lisäksi Tampereen Teatterissa 40 vuotta näyttelijänä toiminut ja nykyisin Maikkarin Salatuissa elämissä näyttelevä Inkeri Mertanen on syntyisin Tervossa, Kolunlahden rannalla.

Ruokakulttuuri

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.[24]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Tervo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Tervon järvet. Järviwiki. Viitattu 4.9.2016.
  8. ↑ Tervo Kylään. Viitattu 11.1.2018.
  9. ↑ Kylätoimikunnat Tervo. Viitattu 11.1.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. ↑ Tervon Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Viitattu 11.1.2018.
  13. ↑ Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille Yle. Viitattu 11.1.2018.
  14. ↑ Tervon kirkko Tervon seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  15. ↑ Petteri Ristikangas Tervon kunnanjohtajaksi Savon Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ Markku Leskinen: Petteri Ristikangas Tervoa kehittämässä Uusi Savo. 1.2.2017. Viitattu 11.1.2018.
  17. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020
  21. ↑ Rautalammin ortodoksinen seurakunta
  22. ↑ Tervo säilyttää opetuksen yhtenäisluokkien avulla Yle. 2012. Viitattu 14.1.2018.
  23. ↑ Tervon terveysasema Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Viitattu 2.7.2019.
  24. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tervo&oldid=19132527”