Ero sivun ”Kalle Päätalo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Lapset: Riitta Liisa [[1956]] ja Elina Tuulikki [[1959]]. |
Lapset: Riitta Liisa [[1956]] ja Elina Tuulikki [[1959]]. |
||
Päätalo syntyi ja kasvoi Taivalkosken [[Jokijärvi|Jokijärven]] kylällä. Armeijaan hän lähti vapaaehtoisena talvisodan aikana. Jatkosodassa hän haavoittui ja palveli sen jälkeen Siiranmäen vankileirillä. Sodan jälkeen Päätalo muutti Tampereelle. Päätalo valmistui [[rakennusmestari]]ksi vuonna [[1949]] [[Tampere]]en teknillisestä koulusta. Hän työskenteli Taivalkosken kunnan rakennusmestarina vuosina [[1951]]-[1952]. Opiskelun ja oman talon rakentamisen johdosta hän sai ensimmäisen teoksensa ''Ihmisiä telineillä'' valmiiksi vasta [[1958]]. Lopulta hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. |
Päätalo syntyi ja kasvoi Taivalkosken [[Jokijärvi|Jokijärven]] kylällä. Armeijaan hän lähti vapaaehtoisena [[talvisota|talvisodan]] aikana. [[jatkosota|Jatkosodassa]] hän haavoittui ja palveli sen jälkeen Siiranmäen vankileirillä. Sodan jälkeen Päätalo muutti Tampereelle. Päätalo valmistui [[rakennusmestari]]ksi vuonna [[1949]] [[Tampere]]en teknillisestä koulusta. Hän työskenteli Taivalkosken kunnan rakennusmestarina vuosina [[1951]]-[1952]. Opiskelun ja oman talon rakentamisen johdosta hän sai ensimmäisen teoksensa ''Ihmisiä telineillä'' valmiiksi vasta [[1958]]. Lopulta hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. |
||
Päätalo oli Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta [[1961]]. Hän kuvasi teoksissaan usein metsä- ja rakennustöitä, joista hänellä oli paljon omakohtaisia kokemuksia. Iijoki-sarjassa hän kuvaa elämäänsä varhaislapsuudesta vanhuuteensa. Iijoki-sarjan henkilöiden nimet ovat Taivalkosken kuvausten oikeita ja myöhempien vaiheiden osalta peitenimiä. Päätalo on merkittävä [[koillismaa]]laisen selkoskulttuurin kuvaaja. |
Päätalo oli Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta [[1961]]. Hän kuvasi teoksissaan usein metsä- ja rakennustöitä, joista hänellä oli paljon omakohtaisia kokemuksia. Iijoki-sarjassa hän kuvaa elämäänsä varhaislapsuudesta vanhuuteensa. Iijoki-sarjan henkilöiden nimet ovat Taivalkosken kuvausten oikeita ja myöhempien vaiheiden osalta peitenimiä. Päätalo on merkittävä [[koillismaa]]laisen selkoskulttuurin kuvaaja. |
||
Versio 11. marraskuuta 2005 kello 15.34
Kirjailija Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere).
Vanhemmat: tilallinen Lauri Herman Päätalo (1889-1964) ja Briitta Stiina (1896-1974), o.s. Neulikko.
Puolisot: Avioitui Helvi Ojalan kanssa 28.5. 1944, liitto päättyi eroon. Toinen avioliitto solmittiin 14.9. 1955, puoliso Elli Helena, o.s. Janakka 1955
Lapset: Riitta Liisa 1956 ja Elina Tuulikki 1959.
Päätalo syntyi ja kasvoi Taivalkosken Jokijärven kylällä. Armeijaan hän lähti vapaaehtoisena talvisodan aikana. Jatkosodassa hän haavoittui ja palveli sen jälkeen Siiranmäen vankileirillä. Sodan jälkeen Päätalo muutti Tampereelle. Päätalo valmistui rakennusmestariksi vuonna 1949 Tampereen teknillisestä koulusta. Hän työskenteli Taivalkosken kunnan rakennusmestarina vuosina 1951-[1952]. Opiskelun ja oman talon rakentamisen johdosta hän sai ensimmäisen teoksensa Ihmisiä telineillä valmiiksi vasta 1958. Lopulta hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Päätalo oli Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1961. Hän kuvasi teoksissaan usein metsä- ja rakennustöitä, joista hänellä oli paljon omakohtaisia kokemuksia. Iijoki-sarjassa hän kuvaa elämäänsä varhaislapsuudesta vanhuuteensa. Iijoki-sarjan henkilöiden nimet ovat Taivalkosken kuvausten oikeita ja myöhempien vaiheiden osalta peitenimiä. Päätalo on merkittävä koillismaalaisen selkoskulttuurin kuvaaja.
Teokset
Koillismaa-sarja
- Koillismaa (1960)
- Selkosen kansaa (1962)
- Myrsky Koillismaassa (1963)
- Myrskyn jälkeen (1965)
- Mustan lumen talvi (1969)
Iijoki-sarja
- Huonemiehen poika (1971)
- Tammettu virta (1972)
- Kunnan jauhot (1973)
- Täysi tuntiraha (1974)
- Nuoruuden savotat (1975)
- Loimujen aikaan (1976)
- Ahdistettu maa (1977)
- Miinoitettu rauha (1978)
- Ukkosen ääni (1979)
- Liekkejä laulumailla (1980)
- Tuulessa ja tuiskussa (1981)
- Tammerkosken sillalla (1982)
- Pohjalta ponnistaen (1983)
- Nuorikkoa näyttämässä (1984)
- Nouseva maa (1985)
- Ratkaisujen aika (1986)
- Pyynikin rinteessä (1987)
- Reissutyössä (1988)
- Oman katon alle (1989)
- Iijoen kutsu (1990)
- Muuttunen selkonen (1991)
- Epätietoisuuden talvi (1992)
- Iijoelta etelään (1993)
- Pato murtuu (1994)
- Hyvästi, Iijoki (1995)
- Pölhökanto Iijoen törmässä (1998)
Muu tuotanto
- Ihmisiä telineillä (1958)
- Ennen ruskaa (1964)
- Koillismaa kuvina (1964, kuvat: Reino Rinne)
- Viimeinen savotta (1966)
- Nälkämäki (1967)
- Kairankävijä (1968)
- Höylin miehen syksy (1970)
- Susipari (1971)
- Reissumies ja ämmänlänget / Ankara maa (1976 Päätalo ja Annikki Kariniemi yhteisteos)
- Sateenkaari pakenee (1996)
- Juoksuhautojen jälkeen (1997)
- Mustan Lumperin raito (1999)
- Selkosten viljastaja (2000)
- Kannaksen lomajuna (2001)
- Vikke Nilon tarina (2002)
- Isäni Hermanni (2003)
- Riitun poika (2004)