Ero sivun ”Saaristokaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p fix |
Saaristokatu avattu 24.10. + korjauksia |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
|osa-alueet = Lehtoniemi, Rautaniemi, Savolanniemi, Pirtti |
|osa-alueet = Lehtoniemi, Rautaniemi, Savolanniemi, Pirtti |
||
|}} |
|}} |
||
| ⚫ | |||
'''Saaristokaupunki''' on [[Kuopio]]n uusinta kaupunkialuetta kaupungin eteläosissa, jonka rakentaminen on |
'''Saaristokaupunki''' on [[Kuopio]]n uusinta kaupunkialuetta kaupungin eteläosissa, jonka rakentaminen on meneillään. Alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja noin 14 000 ihmiselle. Saaristokaupungin alueella on ollut asutusta [[1400-luku|1400-luvulta]] lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saaristokaupunki.fi/index.php?id=5 | Nimeke =Ensimmäiset lenkkeilijät Saaristokadulla | Ajankohta =24.10.2008 | Julkaisija = Kuopion kaupunki |
||
| Viitattu = 24.10.2008 }}</ref>. Asuinalue sijaitsee keskustan läheisyydessä, sen pohjoisin osa Saaristokaupungista on vain 2,5 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Vuonna 2008 avattiin keskustan ja Saaristokaupungin yhdistävä Saaristokatu. Nimensä mukaan uudella kaupunkialueella näkyy sen vedenläheisyys. Rantaviivaa alueella on yli 40 kilometriä ja kaikki alueelle kaavoitetut asunnot tulevat olemaan enintään 500 metrin etäisyydellä [[Kallavesi|Kallavedestä]]. Useat rakennettavat kodit ovat rannoilla tai aivan rannan tuntumassa. Saaristokaupungissa järjestetään [[asuntomessut]] vuonna 2010. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin Kuopiossa vuonna [[1980]], tuolloin [[Jynkkä|Jynkän]] kaupunginosassa. |
|||
Alueella on ollut asutusta [[1700-luku|1700-luvulta]] lähtien. |
|||
==Kuvia saaristokaupungista== |
|||
<gallery> |
<gallery> |
||
Kuva:Houses in Saaristokaupunki Kuopio.jpg|Omakotitaloja |
Kuva:Houses in Saaristokaupunki Kuopio.jpg|Omakotitaloja |
||
| Rivi 19: | Rivi 20: | ||
</gallery> |
</gallery> |
||
==Saaristokatu== |
|||
| ⚫ | |||
Saaristokatu on Saaristokaupungista kaupunkiin kulkeva katu. Sen rakennustyöt aloitettiin keväällä 2006. Liikenteelle katu avattiin lokakuussa 2008. Saaristokadun johdosta esimerkiksi matka Keilankanavalta kaupungin keskustaan lyhenee 15 kilometristä 5,5 kilometriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saaristokaupunki.fi/index.php?tid=240 | Nimeke =Saaristokaupunki | Julkaisija = Kuopion kaupunki |
|||
| Viitattu = 24.10.2008 }}</ref>. Usean saaren läpi kulkeva katu toteutettu osittain pengerryksillä ja osittain silloilla. Joukkoliikentestä paikallisliikenteen linjat 19 ja 23 kulkevat Saaristokadun kautta. |
|||
| ⚫ | |||
Vuosina 1808–1809 käytiin [[Suomen sota]], jossa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Maaliskuun 15. päivänä 1808 savolaisen [[J. Z. Duncker]]in joukko puolustautui [[Jynkänlahden taistelu]]ssa Tutškovin ratsuväkeä vastaan. Kaatuneet kuutisenkymmentä venäläistä lienee haudattu Jynkänlahden rannalle Valkamonniemeen. Dunckerille on omistettu [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] runo "Heinäkuun viides päivä". |
Vuosina 1808–1809 käytiin [[Suomen sota]], jossa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Maaliskuun 15. päivänä 1808 savolaisen [[J. Z. Duncker]]in joukko puolustautui [[Jynkänlahden taistelu]]ssa Tutškovin ratsuväkeä vastaan. Kaatuneet kuutisenkymmentä venäläistä lienee haudattu Jynkänlahden rannalle Valkamonniemeen. Dunckerille on omistettu [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] runo "Heinäkuun viides päivä". |
||
| ⚫ | Torppien itsenäistyminen muutti perin pohjin Lehtoniemen–Pölläkän yhteiskuntarakenteen. Syksyllä 1918 eduskunta hyväksyi ns. [[Torpparilaki|torpparilain]], jossa torpparit ja mäkitupalaiset saivat oikeuden lunastaa vuokramaansa itselleen. Vuonna 1922 säädettiin asutuslaki, niin sanottu [[Lex Kallio]], jonka tavoitteena oli antaa tilattomalle väestölle pientiloja. Kuopion Pappilankylässä järjesteltiin tilukset 1922, ja omistukset tulivat voimaan 1930. Entiset torpparit maksoivat lunastusmaksunsa pääasiallisesti 1930-luvun loppuun mennessä. |
||
| ⚫ | |||
== Lähteet == |
|||
| ⚫ | Torppien itsenäistyminen muutti perin pohjin Lehtoniemen–Pölläkän yhteiskuntarakenteen. Syksyllä 1918 eduskunta hyväksyi ns. [[Torpparilaki|torpparilain]], jossa torpparit ja mäkitupalaiset saivat oikeuden lunastaa vuokramaansa itselleen. Vuonna 1922 säädettiin asutuslaki, niin sanottu [[Lex Kallio]], jonka tavoitteena oli antaa tilattomalle väestölle pientiloja. Kuopion Pappilankylässä järjesteltiin tilukset 1922, ja omistukset tulivat voimaan 1930. Entiset torpparit maksoivat lunastusmaksunsa pääasiallisesti 1930-luvun loppuun mennessä. |
||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 24. lokakuuta 2008 kello 18.47
| Saaristokaupunki | |
|---|---|
| Kaupunki | Kuopio |
| Suuralue | Saaristokaupunki |
| Kaupunginosa nro | 33. 34. ja 37 |
| Osa-alueet | Lehtoniemi, Rautaniemi, Savolanniemi, Pirtti |
Saaristokaupunki on Kuopion uusinta kaupunkialuetta kaupungin eteläosissa, jonka rakentaminen on meneillään. Alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja noin 14 000 ihmiselle. Saaristokaupungin alueella on ollut asutusta 1400-luvulta lähtien.[1]. Asuinalue sijaitsee keskustan läheisyydessä, sen pohjoisin osa Saaristokaupungista on vain 2,5 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Vuonna 2008 avattiin keskustan ja Saaristokaupungin yhdistävä Saaristokatu. Nimensä mukaan uudella kaupunkialueella näkyy sen vedenläheisyys. Rantaviivaa alueella on yli 40 kilometriä ja kaikki alueelle kaavoitetut asunnot tulevat olemaan enintään 500 metrin etäisyydellä Kallavedestä. Useat rakennettavat kodit ovat rannoilla tai aivan rannan tuntumassa. Saaristokaupungissa järjestetään asuntomessut vuonna 2010. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin Kuopiossa vuonna 1980, tuolloin Jynkän kaupunginosassa.
Kuvia saaristokaupungista
-
Omakotitaloja -
Lisää omakotitaloja -
Uppo-Nallen päiväkoti
Saaristokatu
Saaristokatu on Saaristokaupungista kaupunkiin kulkeva katu. Sen rakennustyöt aloitettiin keväällä 2006. Liikenteelle katu avattiin lokakuussa 2008. Saaristokadun johdosta esimerkiksi matka Keilankanavalta kaupungin keskustaan lyhenee 15 kilometristä 5,5 kilometriin.[2]. Usean saaren läpi kulkeva katu toteutettu osittain pengerryksillä ja osittain silloilla. Joukkoliikentestä paikallisliikenteen linjat 19 ja 23 kulkevat Saaristokadun kautta.
Merkittäviä tapahtumia
Vuosina 1808–1809 käytiin Suomen sota, jossa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Maaliskuun 15. päivänä 1808 savolaisen J. Z. Dunckerin joukko puolustautui Jynkänlahden taistelussa Tutškovin ratsuväkeä vastaan. Kaatuneet kuutisenkymmentä venäläistä lienee haudattu Jynkänlahden rannalle Valkamonniemeen. Dunckerille on omistettu Vänrikki Stoolin tarinoiden runo "Heinäkuun viides päivä".
Torppien itsenäistyminen muutti perin pohjin Lehtoniemen–Pölläkän yhteiskuntarakenteen. Syksyllä 1918 eduskunta hyväksyi ns. torpparilain, jossa torpparit ja mäkitupalaiset saivat oikeuden lunastaa vuokramaansa itselleen. Vuonna 1922 säädettiin asutuslaki, niin sanottu Lex Kallio, jonka tavoitteena oli antaa tilattomalle väestölle pientiloja. Kuopion Pappilankylässä järjesteltiin tilukset 1922, ja omistukset tulivat voimaan 1930. Entiset torpparit maksoivat lunastusmaksunsa pääasiallisesti 1930-luvun loppuun mennessä.
Lähteet
- ↑ Ensimmäiset lenkkeilijät Saaristokadulla 24.10.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 24.10.2008.
- ↑ Saaristokaupunki Kuopion kaupunki. Viitattu 24.10.2008.