Saaristokaupunki

Saaristokaupunki
Kaupunki	Kuopio
Suuralue	Saaristokaupunki
Kaupunginosa nro	33. ja 37
Osa-alueet	Lehtoniemi, Rautaniemi, Savolanniemi, Pirttiniemi
Infobox OK

Saaristokaupungin logo

Saaristokaupunki on Kuopion uusinta kaupunkialuetta kaupungin eteläosissa, jonka rakentaminen on meneillään. Alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja noin 14 000 ihmiselle. Viimeisin kaupunkisuunnittelun ennakointi vuodelle 2015 on 9000-9500 asukasta. Saaristokaupungin alueella on ollut asutusta 1400-luvulta lähtien.. Asuinalue sijaitsee keskustan läheisyydessä, sen pohjoisin osa Saaristokaupungista on vain 2,5 kilometrin päässä Kuopion keskustasta.

Nimensä mukaan uudella kaupunkialueella näkyy sen vedenläheisyys. Rantaviivaa alueella on yli 40 kilometriä, ja kaikki alueelle kaavoitetut asunnot tulevat olemaan enintään 500 metrin etäisyydellä Kallavedestä. Useat rakennettavat kodit ovat rannoilla tai aivan rannan tuntumassa. Saaristokaupungissa järjestetään asuntomessut vuonna 2010. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin Kuopiossa vuonna 1980, tuolloin Jynkän kaupunginosassa.

Vuonna 2008 avattiin keskustan ja Saaristokaupungin yhdistävä Saaristokatu.

Kuvia saaristokaupungista

• 
  Omakotitaloja
• 
  Lisää omakotitaloja
• 
  Uppo-Nallen päiväkoti

Saaristokatu

Saaristokatu on Saaristokaupungista kaupunkiin kulkeva katu. Sen rakennustyöt aloitettiin keväällä 2006. Liikenteelle katu avattiin lokakuussa 2008. Saaristokadun johdosta esimerkiksi matka Keilankanavalta kaupungin keskustaan lyheni 15:stä 5,5 kilometriin.. Usean saaren (Pölhönsaaren ja Kalliosaarten) läpi kulkeva katu on toteutettu osittain pengerryksillä ja osittain silloilla. Joukkoliikentestä paikallisliikenteen linjat 19 ja 23 kulkevat Saaristokadun kautta.

Merkittäviä tapahtumia

Vuosina 1808–1809 käytiin Suomen sota, jossa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Maaliskuun 15. päivänä 1808 savolaisen J. Z. Dunckerin joukko puolustautui Jynkänlahden taistelussa Tutškovin ratsuväkeä vastaan. Kaatuneet kuutisenkymmentä venäläistä lienee haudattu Jynkänlahden rannalle Valkamonniemeen. Dunckerille on omistettu Vänrikki Stoolin tarinoiden runo "Heinäkuun viides päivä".

Sisällissodan aikaan Saaristokaupungissa käytiin pienimuotoista kapinaa, mutta Kuopion suojelukunnan ansiosta ne taltutettiin. Torppien itsenäistyminen muutti perin pohjin Lehtoniemen–Pölläkän yhteiskuntarakenteen. Syksyllä 1918 eduskunta hyväksyi ns. torpparilain, jossa torpparit ja mäkitupalaiset saivat oikeuden lunastaa vuokramaansa maat itselleen. Vuonna 1922 säädettiin asutuslaki, niin sanottu Lex Kallio, jonka tavoitteena oli antaa tilattomalle väestölle pientiloja. Kuopion Pappilankylässä järjesteltiin tilukset 1922, ja omistukset tulivat voimaan 1930. Entiset torpparit maksoivat lunastusmaksunsa pääasiallisesti 1930-luvun loppuun mennessä.

Aiheesta muualla

• Saaristokaupungin sivusto

Kuopion kaupunginosat ja asuinalueet

Kaupunginosat (numerojärjestyksessä)

001 Väinölänniemi 002 Vahtivuori 003 Maljalahti 004 Multimäki 005 Kuopionlahti 006 Hatsala 007 Niirala 008 Haapaniemi 009 Itkonniemi 010 Männistö 011 Linnanpelto 012 Puijonlaakso 013 Savilahti 014 Peipposenrinne 015 Särkiniemi 016 Kettulanlahti 017 Rahusenkangas 018 Rönö 019 Rypysuo 020 Päiväranta 021 Julkula 022 Sorsasalo 023 Kelloniemi 024 Levänen 025 Jynkkä 026 Neulamäki 027 Puijo 028 Niuva 029 Neulaniemi 030 Kolmisoppi 031 Neulalampi 032 Litmanen 033 Lehtoniemi 034 Pirtti 035 Pitkälahti 036 Hiltulanlahti 037 Rautaniemi 038 Kiviharju 039 Vanuvuori 040 Melalahti 041 Kurkimäki 042 Vehmersalmi 043 Karttula 050 Nilsiä 051 Tahko 060 Maaninka 061 Keskisaari 070 Juankoski 071 Säyneinen

Asuinalueita

Inkilänmäki Kettulanlahti Petonen Saarijärvi Saaristokaupunki