Saaristokaupunki
| Saaristokaupunki | |
|---|---|
| Kaupunki | Kuopio |
| Suuralue | Saaristokaupunki |
| Kaupunginosa nro | 33. ja 37 |
| Osa-alueet | Lehtoniemi, Rautaniemi, Savolanniemi, Pirttiniemi |
Saaristokaupunki on Kuopion uusinta kaupunkialuetta kaupungin eteläosissa, jonka rakentaminen on meneillään. Alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja noin 14 000 ihmiselle. Viimeisin kaupunkisuunnittelun ennakointi vuodelle 2015 on 9000-9500 asukasta. Saaristokaupungin alueella on ollut asutusta 1400-luvulta lähtien.[1]. Asuinalue sijaitsee keskustan läheisyydessä, sen pohjoisin osa Saaristokaupungista on vain 2,5 kilometrin päässä Kuopion keskustasta.
Nimensä mukaan uudella kaupunkialueella näkyy sen vedenläheisyys. Rantaviivaa alueella on yli 40 kilometriä, ja kaikki alueelle kaavoitetut asunnot tulevat olemaan enintään 500 metrin etäisyydellä Kallavedestä. Useat rakennettavat kodit ovat rannoilla tai aivan rannan tuntumassa. Saaristokaupungissa järjestettiin asuntomessut vuonna 2010. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin Kuopiossa vuonna 1980, tuolloin Jynkän kaupunginosassa.
Vuonna 2008 avattiin keskustan ja Saaristokaupungin yhdistävä Saaristokatu. Saaristokaupungissa aloittaa vuonna 2011 toimintansa Martti Ahtisaaren koulu.
Kuvia saaristokaupungista
-
Rivitaloja -
Lisää omakotitaloja -
Uppo-Nallen päiväkoti
Saaristokatu
Saaristokatu on Saaristokaupungista kaupunkiin kulkeva katu. Sen rakennustyöt aloitettiin keväällä 2006. Liikenteelle katu avattiin lokakuussa 2008. Saaristokadun johdosta esimerkiksi matka Keilankanavalta kaupungin keskustaan lyheni 15:stä 5,5 kilometriin.[2]. Usean saaren (Pölhönsaaren ja Kalliosaarten) läpi kulkeva katu on toteutettu osittain pengerryksillä ja osittain silloilla. Joukkoliikentestä paikallisliikenteen linjat 14 ja 23 kulkevat Saaristokadun kautta.
Merkittäviä tapahtumia
Vuosina 1808–1809 käytiin Suomen sota, jossa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Maaliskuun 15. päivänä 1808 savolaisen J. Z. Dunckerin joukko puolustautui Jynkänlahden taistelussa Tutškovin ratsuväkeä vastaan. Kaatuneet kuutisenkymmentä venäläistä lienee haudattu Jynkänlahden rannalle Valkamonniemeen. Dunckerille on omistettu Vänrikki Stoolin tarinoiden runo "Heinäkuun viides päivä". Torppien itsenäistyminen muutti perin pohjin Lehtoniemen–Pölläkän yhteiskuntarakenteen. Syksyllä 1918 eduskunta hyväksyi ns. torpparilain, jossa torpparit ja mäkitupalaiset saivat oikeuden lunastaa vuokramaansa itselleen. Vuonna 1922 säädettiin asutuslaki, niin sanottu Lex Kallio, jonka tavoitteena oli antaa tilattomalle väestölle pientiloja. Kuopion Pappilankylässä järjesteltiin tilukset 1922, ja omistukset tulivat voimaan 1930. Entiset torpparit maksoivat lunastusmaksunsa pääasiallisesti 1930-luvun loppuun mennessä.
Lähteet
- ↑ Ensimmäiset lenkkeilijät Saaristokadulla 24.10.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 24.10.2008.
- ↑ Saaristokaupunki Kuopion kaupunki. Viitattu 24.10.2008.