Ruotsidemokraatit
Ruotsidemokraatit |
---|
Ruotsidemokraatit (ruots. Sverigedemokraterna, SD) on vuonna 1988 perustettu ruotsalainen kansalliskonservatiivinen puolue. Sen tärkein poliittinen kysymys on Ruotsin maahanmuuton rajoittaminen. Ruotsidemokraatit on vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen Ruotsin kolmanneksi suurin puolue. Puolueen maahanmuuttolinjan vuoksi muut puolueet eivät halua tehdä sen kanssa yhteistyötä. Puolueen puheenjohtaja on Jimmie Åkesson.
Ideologia ja tavoitteet
Ruotsidemokraatit vastustaa Ruotsin nykyistä maahanmuuttoa, joka sen mielestä aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia ja valtavia kustannuksia.[1] Puolue haluaa vähentää Ruotsin maahanmuuttoa 90 prosentilla, ja se haluaa uusien maahanmuuttajien integroituvan ruotsalaiseen kulttuuriin. Puolue ei kuitenkaan halua maassa jo asuvien lähtevän.[2] Pakolaisten vastaanoton sijaan puolue haluaa, että pakolaisia autettaisiin kriisialueilla nykyistä enemmän, ja se on ehdottanut YK:n pakolaisavun tukemista.[3]
Puolue haluaa vapauttaa poronhoidon muillekin kuin saamelaisille ja kaventaa saamelaisten erityisoikeuksia maahan ja veteen.[4][5]
Ruotsidemokraatit haluaa keventää eläkkeiden verotusta.[1] Puolue vaatii nykyistä kovempia otteita rikollisuutta vastaan.[1][3] Puolue haluaa palauttaa asevelvollisuuden ja käyttää selvästi nykyistä enemmän määrärahoja Ruotsiin keskittyvään maanpuolustukseen.[1] Perhepolitiikassaan ja tasa-arvopolitiikassaan puolue korostaa perheiden ja yksilöiden itsemäärämisoikeutta valtiollisen ohjauksen sijaan.[1] Ruotsidemokraatit vastustaa yksinasuvien, homo- ja lesboparien sekä moniavioisten ryhmien adoptio-oikeutta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa uudet vanhemmat ovat lapsen lähisukulaisia tai läheisiä tuttuja.[6]
Puolue haluaa myös lisätä kirkon valtaa kouluissa[7]. Vuoden 2011 vaalikampanjassaan puolue vaati paluuta yksikulttuuriseen 1950-luvun Ruotsiin. Puolue on kannanotoissaan vastustanut monikulttuurisuutta ja etenkin islamia.lähde?
Örebron yliopiston valtiotieteen professori Mats Lindbergin mukaan ”protestipuolue” ja ”muukalaisvastainen puolue” ovat harhaanjohtavia nimityksiä puolueelle. Hänen mukaansa ruotsidemokraatit on nationalistinen puolue, joka ajaa nykyaikaistettua kansallissosialistista ideologiaa.[8]
Asema Ruotsin politiikassa
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja professori Markku Jokisipilä ovat olleet sitä mieltä, että Ruotsidemokraattien eristäminen johtuu ennen kaikkea muiden puolueiden valitsemasta maahanmuuttopoliittisesta linjasta, eikä niinkään siitä, että puolue itsessään poikkeaisi merkittävästi muista Euroopan kansallismielisistä puolueista.[9]
20. elokuuta 2015 ruotsalaisen Metro-lehti uutisoi YouGovilta tilaamansa mielipidemittauksen tuloksista, joissa SD tuli suosituimmaksi puolueeksi. Lehden haastattelema Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Sören Holmberg selitti tulosta sillä, että 46% äänestäjistä piti pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa sen hetken tärkeimpänä asiana. Myös ulkomaalaisten rikollisuus ruokki hänen mukaansa puolueen kannatusta.[10]
Valtiotieteilijä Karl Loxbo yhtyi Aftonbladetin haastattelussa näkemykseen maahanmuuttokysymyksen tärkeydestä ihmisille. Hänen mielestään Ruotsissa ainutlaatuisesti muut puolueet olivat jättäneet koko pakolaiskysymyksen yksin Ruotsidemokraateille, mikä takasi sille merkittävän kannatuksen.[11]
Jokisipilän mukaan Ruotsi on yksi maailman vahvimmista monikulttuurisuuden kannattajista, joten "siksi on vaikea ja kivulias prosessi ottaa SD mukaan poliittiseen päätöksentekoon." Hänne mukaansa ennemmin tai myöhemmin SD:n kohdalla tultaisiin toimimaan kuten Suomessakin, eli maahanmuuttokriittinen puolue otetaan hallitukseen. Kunhan puolueen kuntatason edustajista on poistettu ne, joilla on "vahvaa taustaa muukalaisvihamielissä äärijärjestöissä".[9]
Kesällä 2017 Ruotsidemokraatit olivat kannatusmittauksissa toiseksi suurin puolue koko maassa, suurin eteläisessä Ruotsissa.[12] Tästä huolimatta, muut puolueet ovat ilmoittaneet, etteivät ne tee sen kanssa yhteistyötä, vaikka puolue itse sitä haluaisi.[12] Tämä on johtanut siihen, että sosialidemokraatit ovat tunnustelleet porvarileiristä keskustaa ja liberaaleja yhteistyöhön mahdolliseen tulevaan hallitukseen.[12] Kyseessä on suuri muutos Ruotsin politiikassa.[12]
Historia
Ruotsidemokraatit perustettiin 6. helmikuuta 1988 tukholmalaisessa asunnossa, jossa oli paikalla eri lähteiden mukaan 7 tai noin 20 henkilöä.[13] Puolueen juuret ovat Bevara Sverige svenskt -liikkeessä ja sitä seuranneessa lyhytikäisessä Ruotsipuolueessa (Sverigepartiet, SvP).[14][13] BSS oli järjestö, joka pyrki rajoittamaan maahanmuuttoa Ruotsiin ja palauttamaan maahan jo muuttaneet.[13] Ellen Grefbergin ja Gustav Holmströmin vuonna 2014 Nyheter24-verkkolehdessä ilmestyneen jutun mukaan järjestö oli rasistinen.[15]
Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Anders Klarström (1992−1995), jonka tausta oli kansallismielisessä liikkeessä ja natsistisissa puolueissa. Häntä seurasi Mikael Jansson (1995−2005), jonka tausta oli Keskustapuolueessa. Jansson puhdisti puolueen natsismiin viittaavista piirteistä ja kielsi esimerkiksi univormujen käytön, millä estettiin epätoivottujen skinheadien ilmestyminen puoluekokouksiin. Kuitenkin vuoden 1998 vaalien aikaan puolueessa oli enemmän White Power -liikkeisiin kytkeytyneitä henkilöitä kuin vuonna 1995, jolloin Jansson astui johtoon.[16] Vuonna 1999 puolueen puolueohjelma kirjoitettiin uusiksi maltillisempana: vaatimukset esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta sekä pankki- ja vakuutussektorin kansallistamisesta poistettiin. Myös suhtautumista maahanmuuttoon muutettiin ”realistisemmaksi”. Vuonna 2000 puheenjohtaja Jansson ilmoitti julkisesti ruotsidemokraattien ”halveksuvan natsismia” sen jälkeen kun puoluetta oli syytetty natsimielisten foorumiksi ja Ruotsissa oli tapahtunut äärioikeistolaisia väkivallantekoja. Vuonna 2001 ruotsidemokraateista lohkesi radikaali äärilaita, josta muodostui Kansallisdemokraatit. Sen mukaan ruotsidemokraatit olivat muuttuneet liian liberaaleiksi.[13]
Jimmie Åkessonista (s. 1979) tuli puheenjohtaja vuonna 2005. Hän liittyi puolueeseen 15-vuotiaana, ja hänen koko poliittinen uransa on ollut ruotsidemokraateissa. Åkesson vaihdatti vuonna 2006 puolueen tunnuksen äärioikeistolaisuuteen viittaavasta soihdusta vuokoksi.[13]
Ruotsidemokraatit nousi vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12,9 prosentin kannatuksella. Muut puolueet eivät kuitenkaan tee edelleenkään sen kanssa yhteistyötä sen maahanmuuttolinjan vuoksi. Ruotsidemokraatit ovat kertoneet äänestävänsä hallituksen budjettiesityksiä vastaan, jos sitä ei aleta kuunnella. Vuoden 2014 joulukuussa he tukivatkin opposition budjettiesitystä, joka voitti hallituksen esityksen.[17]
Kohut edustajien ja jäsenten toiminnasta
Saamelaiskohu
Joulukuussa 2014 puoluesihteeri Björn Söder korosti Ruotsin kansalaisuuden ja ruotsalaisen kansallisuuden eroa ja toivoi, että maan vähemmistökansallisuudet assimiloituisivat ruotsalaisiin, jotta maahan ei syntyisi ei-ruotsalaisia alueita. Hänen mukaansa kaikki vähemmistökansallisuudet, kuten maassa kauan asuneet saamelaiset, ruotsinjuutalaiset ja Tornionlaakson meänkieliset, voivat kuitenkin asua Ruotsissa.[18][19] Söderin lausunto aiheutti Ruotsissa kohun, sillä Söder ei pidä saamelaisia ruotsalaisina toisin kuin monet ruotsalaiset. Saamelaiset eivät itsekään pidä itseään ruotsalaisina,[20] ja he vastustavat yhä assimilointipolitiikkaa, jollaisella Ruotsissa on pitkät perinteet.[21]
Rikokset
Joulukuussa 2014 Aftonbladet julkaisi selvityksensä, jonka mukaan ruotsidemokraattien valtiopäiväedustajat tekevät yhtä paljon tai jopa enemmän rikoksia kuin maahanmuuttajat. Lehden mukaan ruotsidemokraatit ja maahanmuuttajat tekevät kaikkia rikoksia noin kaksinkertaisen määrän verrattuna kantaruotsalaisiin. Väkivaltarikoksissa heidän eronsa oli kolminkertainen. Huumausainerikoksia puolueen valtiopäiväedustajat tekivät nelinkertaisen määrän kantaväestöön ja kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajiin nähden. Toisen polven maahanmuuttajat puolestaan tekivät kaikissa ryhmissä vähemmän rikoksia kuin ruotsidemokraatit.[22]
Väkivalta ja rasismikohut
Ruotsidemokraattien tekemisiä
Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja Anders Klarström on tuomittu tappouhkauksesta. Ennen Ruotsidemokraatteja hän oli perustamassa kansallissosialistien Sturmabteilung-joukkojen inspiroimaa Valtakunnan toimintaryhmää (Riksaktionsgrupp, RAG). RAG on muun muassa hyökännyt Demokraattisen liiton (Demokratisk Allians, DA) puoluetoimistoon ja syyllistynyt useisiin väkivallantekoihin, kuten kahden homoseksuaalin murhaan Göteborgissa. RAG organisoi myös ”julkisuuden henkilöitä vastaan suunnattuja vihakampanjoita”, joiden kohteena oli mm. tunnettu viihdetaiteilija ja Israelin puolestapuhuhja Hagge Geigert. Myös Anders Klarström tuomittiin yhtenä kampanjan järjestäjänä.[23]
Puolueen nuorisojärjestö Sverigedemokratisk Ungdom toimi 1990-luvulla keskeisenä äärioikeiston yhteen kokoajana. Sen ensimmäinen puheenjohtaja Robert Vesterlund, jonka tausta on natsiskini-liikkeessä, saatiin kiinni käsikranaatin kanssa Vasemmistopuolueen silloisen johtajan Gudrun Schymanin vappupuheen yleisöstä. Useista väkivaltarikoksista tuomittu Vesterlund on edelleen merkittävä hahmo ruotsalaisessa äärioikeistoissa, muttei enää aktiivinen puolueessa.[24]
Vuoden 2010 valtiopäivävaalien alla julkaistu Expo-lehden tutkimus paljasti, että 18 kunnassa oli ehdolla ruotsidemokraatteja, joilla on selviä siteitä white power -liikeeseen. Tutkimuksessa paljastettiin ehdokkaita, jotka kieltävät holokaustin, levittävät rasistista sanomaa anonyymisti internet-foorumeilla, allekirjoittavat sähköpostejaan natsitervehdyksin, ja lahjoittavat rahaa militanteille natsiryhmille, kuten Ruotsin vastarintaliikkeelle.[25]
Marraskuussa 2012 puolueen kansanedustaja ja talouspoliittinen vastaava Erik Almqvist joutui eroamaan, kun julkisuuteen levisi video, jossa Almqvist ja toinen ruotsidemokraattien poliitikko solvasivat ja huorittelivat kolmea maahanmuuttajaa ja myöhemmin hyökkäsivät heidän kimppuunsa rautaputkin aseistautuneena. Videon kuvaaja oli puolueen kansanedustaja ja oikeuspoliittinen vastaava Kent Ekeroth, joka joutui myös eroamaan.[26][27] Muutamaa päivää myöhemmin puoluetta ravisteli uusi rasimikohu, kun kansanedustaja Lars Isovaara solvasi rasistisesti parlamentin maahanmuuttajataustaista vahtimestaria. Isovaara muun muassa väitti, että hänen reppunsa oli varastettu, mutta todellisuudessa hän oli humalassa unohtanut sen ravintolaan. Myös Isovaara erosi valtiopäiviltä.[28]
Helmikuussa 2014 puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson jäi kiinni valehtelusta, kun hän väitti alakouluaikoinaan pelänneensä väkivaltaista maahanmuuttajajengiä. Åkessonin entiset opettajat ja koulutoverit todistivat, ettei hänen koulussaan ollut maahanmuuttajajengiä eikä koulussa tuolloin edes ollut suurta määrää ulkomaalaisia.[29][30] Sen sijaan Åkesson kuului myöhempinä kouluvuosinaan uusnatsistiseen skinheadjengiin.[31]
Väkivalta ruotsidemokraatteja kohtaan
Lokakuussa 2006 Antifascistisk aktion (AFA) uhkasi estää kunnanvaltuuston kokouksen Göteborgissa, koska ruotsidemokraatteja oli valittu. Kokouksen pitäminen vaati miljoona kruunua maksaneen poliisioperaation.[32] Elokuussa 2007 kolme veitsin aseistautunutta miestä hyökkäsi Åkessonia puolueen nuorisojohtajana edeltäneen Martin Kinnusen kotiin. Siellä ollutta tyttöystävää uhattiin veitsellä, hänet sidottiin teipillä ja heitettiin rappukäytävään.[33] Kinnunen ja hänen tyttöystävänsä pahoinpideltiin myöhemmin metroasemalla Tukholmassa.[34] Kaksi naista sai vankilatuomion Kinnusen naisystävän pahoinpitelystä. Naisia syytettiin myös Kinnusen pahoinpitelystä, mutta tälle ei löytynyt näyttöä oikeudessa.[35]
Vuoden 2010 vaalien alla ruotsidemokraattien 24-vuotias ehdokas pahoinpideltiin tämän kodissa ja hänen otsaansa viillettiin hakaristi. Hänen kimppuunsa oli aiemminkin hyökätty veitsin ja hänen kotitaloonsa oli aiemmin päivällä maalattu iskulauseita.[36] Tekijät myös kiinnittivät AFA:n tarroja.[37] Poliisitutkinnassa tapauksen kulku on kuitenkin kyseenalaistettu. Lundin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen raportin mukaan näyttää vahvasti siltä, että haavat ovat itse aiheutettuja.[38]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Päästiinkö vuoden 2010 epäillyn pahoinpitelyn osalta johonkin tulokseen? |
Venäjä-kytkökset
Useat ruotsalaiset lehdet ovat kertoneet, että puolueen tehtävissä on työskennellyt kaksi henkilöä, joilla epäillään olevan yhteyksiä Venäjään. He ovat useissa jutuissa valtiopäiväkansliassa työskennellyt Alexander Fridback ja valtiopäiväedustaja Kent Ekerothin poliittinen sihteeri Dick Abrahamsson. Heidät palkkasi Ekeroth. Toinen on erotettu, toinen suljettu valtiopäivien ulkopuolelle. Fridback on muun muassa tehnyt epäilyttävän talokaupan rikostuomioita saaneen venäläisen kanssa ja saanut jälleenmyynnissä miljoonien kruunujen voitot. Kohun synnyttyä venäläistaustainen Fridback erosi tehtävästään valtiopäiväkansliassa, oman ilmoituksensa mukaan vapaaehtoisesti. Ekeroth kiistää nimittäneensä Fridbackin ja muutkin yhteydet tähän ja väittää olevansa Venäjä-vastainen. Expressenin mukaan Ekerothilla on kuitenkin yhteyksiä Venäjä-mielisiin piireihin länsimaissa. Abrahamssonilla on yhteyksiä uusnatseihin, ja lisäksi hän on julkaissut Facebookissa Venäjä-mielistä propagandaa ja ihailee Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Hänen pääsynsä valtiopäivätaloon estettiin.[39]
Vaalimenestys
Valtiopäivävaalit 2002
Ruotsin valtiopäivävaalit 2002 olivat ensimmäiset vaalit, johon ruotsidemokraatit osallistuivat puolueena. Vaalikampanja keskittyi maahanmuuton arvosteluun ja kulttuurisesti yhtenäisen Ruotsin puolesta puhumiseen. Useat puolueen edustajat joutuivat AFA:n ja Vasemmistopuoleen nuorisojärjestön Ung Vänsterin jäsenten väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksilähde?. Ruotsidemokaatit saivat 1,44 prosentin kannatuksen, mitä pidettiin puolueen sisällä voittona vaikka se ei riittänytkään edustajan saamiseen valtiopäiville.[40]
Valtiopäivävaalit 2006
Vuoden 2006 valtiopäivävaaleilla kannatus ei vieläkään riittänyt edustajan saamiseen, ruotsidemokraatit saivat 2,93 prosenttia äänistä. Korkeinta puolueen kannatus oli Landskronan kunnassa, jossa 22,26 prosenttia asukkaista äänesti ruotsidemokraatteja.[41]
Valtiopäivävaalit 2010
Ruotsidemokraatit sai 5,7 % äänistä ja valtiopäiville 20 edustajaa. Vaalitulos johti vaaleja seuranneena päivänä suuriin ruotsidemokraattien vastaisiin mielenosoituksiin. Tukholman keskustaan kokoontui yli 10 000 ihmistä osoittamaan mieltään ruotsidemokraatteja vastaan. Myös Göteborgissa ja Malmössä oli mielenosoituksia. Göteborgin mielenosoitukseen liittyi illalla 20. syyskuuta arviolta 5000 ihmistä.
Valtiopäivävaalit 2014
Vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit nostivat kannatuksensa 12,9 prosenttiin ja saivat valtiopäiville 49 edustajaa.[42]
Vaalimenestys
Valtiopäivävaalit
Vuosi | Edustajia | Osuus |
---|---|---|
1998 | 0 | 1,00 % |
2002 | 0 | 1,44 % |
2006 | 0 | 2,93 % |
2010 | 20 | 5,70 % |
2014 | 49 | 12,86 % |
Europarlamenttivaalit
Vuosi | Edustajia | Osuus |
---|---|---|
2004 | 0 | 1,13 % |
2009 | 0 | 3,27 % |
2014 | 2 |
Lähteet
- Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä: Rasistien voittokulku. (Europas skam: Rasister på frammarsch, 2011.) Suomentanut Taru Laiho. Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9
Viitteet
- ↑ a b c d e Vår politik Sverigedemokraterna.se. Viitattu 17.9.2014.
- ↑ Kohupuolueen puheenjohtaja sai vihaisen vastaanoton Tukholmassa 13.9.2014. Iltalehti. Viitattu 17.9.2014.
- ↑ a b Åkesson: "Olemme kuninkaantekijä" 16.9.2014. Iltalehti. Viitattu 17.9.2014.
- ↑ Sameting OK men inte rätt till land och vatten 11.1.2014. Nuorat. Viitattu 17.9.2014.
- ↑ SD bygger upp hat och fördomar mot samerna 6.2.2014. Aftonbladet. Viitattu 17.9.2014.
- ↑ Partiet för starka familjer Sverigedemokraterna.se. Viitattu 27.11.2014.
- ↑ Kyrkomanifest, Sverigedemokraterna
- ↑ Bjurwald 2011
- ↑ a b Eristäminen teki ruotsidemokraateista Ruotsin suurimman puolueen 20.8.2015. Iltalehti.
- ↑ Mielipidemittaus: Ruotsidemokraatit on Ruotsin suosituin puolue 20.8.2015. Iltalehti.
- ↑ Metro: Ruotsidemokraatit ensimmäistä kertaa suurin puolue – 25,2 prosentin kannatus 20.8.2015. Yle uutiset.
- ↑ a b c d Ruotsidemokraatti: Neljä vuotta sitten Almedalenissa syljettiin perään, nyt ihmiset näyttävät peukkuja Yle Uutiset. Viitattu 6.7.2017.
- ↑ a b c d e Simon Oja, Brigitte Mral (kirj. Wodak, Ruth): Right-Wing Populism in Europe : Politics and Discourse, s. 277−280. Määritä julkaisija! ISBN 9781780932323
- ↑ Tätä ruotsidemokraatit vaativat, Helsingin sanomat 20.9.2010
- ↑ 6 saker som påminner om att Bevara Sverige Svenskt var rasistiska 6.5.2014. Nyheter24. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ Bjurwald 2011
- ↑ Ruotsin avoin maahanmuuttopolitiikka kestää – "ruotsidemokraatit paitsioon" 10.12.2014. Verkkouutiset. Viitattu 26.12.2014.
- ↑ Den leende nationalismen 14.12.2014. Dagens Nyheter. Viitattu 10.1.2015.
- ↑ Ruotsidemokraattien puoluesihteeri: Saamelaiset ja meänkieliset eivät kuulu Ruotsin kansaan 14.12.2014. Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2015.
- ↑ Mattias Åhrén: Samer är inte svenskar 16.12.2014. SVT Nyheter. Viitattu 25.1.2015.
- ↑ ”Vi samer är bara till besvär för Björn Söder” 16.12.2014. SVT.se. Viitattu 25.1.2015.
- ↑ Sverigedemokrater mer kriminella än invandrare 18.12.2014. Aftonbladet. Viitattu 10.1.2015.
- ↑ Bjurwald 2011
- ↑ Bjurwald 2011
- ↑ Bjurwald 2011
- ↑ Uusi järkyttävä video ruotsalaispoliitikoista: Aseistautuivat rautaputkilla 15.11.2012. Iltalehti. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ Ruotsidemokraattien kohuvideo esitutkintaan 20.11.2012. Sveriges Radio. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ Ruotsidemokraattien Isovaara erosi rasismikohun vuoksi 29.11.2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ ”Åkesson ljuger” 25.2.2014. Aftonbladet. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ Åkessons förre lärare: "Han fortsätter ljuga" 28.2.2014. Expressen. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ Jimmie Åkesson anklagas för att ljuga 25.2.2014. Svenska Dagbladet. Viitattu 15.9.2014.
- ↑ Aktivister försökte stoppa möte med Sverigedemokrat DN 2 november 2006.
- ↑ DN: Veitsimiehet hyökkäsivät ruotsalaispoliitikon kotiin, YLE 16.8.2007
- ↑ M och FP måltavla för vänsterextrema, SvD 9.6.2009
- ↑ http://www.dn.se/sthlm/kvinnor-frias-for-sd-misshandel-1.1005560
- ↑ Pahoinpitelijät viilsivät hakaristin poliitikon otsaan Ruotsissa, Helsingin Sanomat 11.9.2010 [vanhentunut linkki]
- ↑ Sverigedemokrat överfallen i bostad, Dagens Nyheter 2010-09-11 [vanhentunut linkki]
- ↑ Ruotsalaispoliitikon hakaristihaavaa epäillään itse aiheutetuksi, Helsingin sanomat 19.9.2010 [vanhentunut linkki]
- ↑ Ruotsidemokraattien Venäjä-kytköksistä kohu. Ylen uutiset 30.9.2016
- ↑ Mustafa Can: I Sveriges namn DN. Viitattu 29.8.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige i Landskrona Valmyndigheten. Viitattu 29.8.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Nurminen, Jussi: Maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit suurin voittaja – pääministerin paikka demareille 15.9.2014. Yle Uutiset. Viitattu 17.9.2014.
Aiheesta muualla
- Puolueen kotisivut (ruotsiksi)
- Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ruotsidemokraattien lehdistösihteeri pahoinpideltiin