Jäästadion (Davos)
| Jäästadion | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Talstrasse 41, Davos Platz, Davos, Graubünden, Sveitsi |
| Avattu | 1891, Tekojäärata: 1960, Ulkoradan korjaukset: 1970, jäähallin eli Vaillant Arenan rakennus: 1979, jäähallin korjaukseet: 1981, 1998, 2005, 2006 |
| Omistaja | Davosin kaupunki |
 |
|
Davosin jäästadion on sveitsiläisen Davosin kaupungin keskusta-alueella sijaitseva urheilualue. Se on ollut kuuluisa hyvästä luonnonjäästään 1800-luvun lopulta lähtien. Jäästadionin kilpailumuotoja ovat olleet pikaluistelu, jääkiekko, taitoluistelu ja jääpallo. Nykyään alueen merkittävin urheilulaitos on pääasiassa jääkiekon käytössä oleva Vaillant Arena. Luonnonjääkenttä on edelleen olemassa, mutta lähinnä vapaa-ajanluistelijoiden käytössä.[1] Käyttöaika luonnonjäälle on joulukuun puolivälistä helmikuun loppuun.[2]
Pikaluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Davosin jäästadion oli tunnettu huipputuloksia mahdollistavana pikaluisteluareenana aina 1970-luvulle. Sen jälkeen pikaluistelun käyttöön rakennetut tekojäät ja hallit ovat olleet pikaluistelun suurtapahtumien kisapaikkoina. Davosin jäästadionilla on olleet enää Sveitsin omien pikaluistelijoiden tapahtumat. Suomalaisittain tunnetuimpia pikaluistelijoita, joiden ura liittyy Davosin jäästadioniin on 1920-luvun maailmanhuippu Clas Thunberg, joka kilpaili useita kertoja jäästadionilla ja saavutti mestaruuksia ja teki ennätyksiä tällä areenalla.[3]
Davosin jäästadionilla tehdyt pikaluistelun ME:t
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
500 m
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 45,2 – Peder Østlund – 10. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 6 vuotta.
- 44,8 – Rudolf Gundersen – 27. tammikuuta 1906.
- 44,4 – Johan Vikander – 9. helmikuuta 1908. Ennätys kesti 4 vuotta.
- 43,4 – Oscar Mathisen – 17. tammikuuta 1914. Ennätys kesti 14 vuotta.
- 43,1 – Roald Larsen – 4. helmikuuta 1928.
- 42,8 – Clas Thunberg – 19. tammikuuta 1929.
- 42,5 – Hans Engnestangen – 21. tammikuuta 1933.
- 46,4 – Laila Schou Nilsen – 30. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 18 vuotta.
- 41,8 – Hans Engnestangen – 5. helmikuuta 1938. Ennätys kesti 14 vuotta.
- 38,9 – Hasse Börjes – 18. tammikuuta 1970. Ensimmäinen 39 sekunnin alitus.
- 38,0 – Leo Linkovesi – 8. tammikuuta 1972.
- 36,43 – Uwe-Jens Mey – 19. tammikuuta 1992.
- 36,41 – Dan Jansen – 25. tammikuuta 1992. Viimeinen ulkoradoilla tehty ME.
1000 m
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1.38,0 – Peder Østlund – 16. tammikuuta 1899. Ensimmäinen 1000 metrin ME.
- 1.31,8 – Oscar Mathisen – 30. tammikuuta 1909. Ennätys kesti 21 vuotta.
- 1.28,4 – Clas Thunberg – 11. tammikuuta 1930. Ensimmäinen 1.30:n alitus. Ennätys kesti 25 vuotta.
- 1.38,8 – Laila Schou Nilsen – 31. tammikuuta 1937. Ensimmäinen 1.40:n alitus. Ennätys kesti 14 vuotta.
- 1.20,6 – Ard Schenk – 5. helmikuuta 1968.
- 1.19,2 – Ivar Eriksen – 15. tammikuuta 1971.
- 1.17,6 – Lasse Efskind – 13. tammikuuta 1973.
- 1.13,60 – Eric Heiden – 13. tammikuuta 1980. Heiden paransi ennätystä 1,39 sekunnilla.
- 1.13,39 – Gaetan Boucher – 31. tammikuuta 1981.
1500 m
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2.23,6 – Peder Østlund – 7. helmikuuta 1898.
- 2.22,6 – Peder Østlund – 11. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 8 vuotta.
- 2.20,8 – Oscar Mathisen – 9. helmikuuta 1908.
- 2.20,6 – Oscar Mathisen – 30. tammikuuta 1910. Ennätys kesti 4 vuotta.
- 2.17,4 – Oscar Mathisen – 18. tammikuuta 1914.
- 2.17,4 – Oscar Mathisen – 18. tammikuuta 1914. Paransi entistä ennätystä 2 sekunnilla. Ennätys kesti 23 vuotta.
- 2.14,9 – Michael Staksrud – 31. tammikuuta 1937. Oscar Mathisenin 23 vanhan ennätyksen parannus 2,5 sekunnilla.
- 2.13,8 – Hans Engnestangen – 29. tammikuuta 1939. Ennätys kesti 13 vuotta.
- 2.13,8 – Hans Engnestangen – 29. tammikuuta 1939. Ennätys kesti 13 vuotta.
- 2.09.1 - Juri Mihailov – 20. tammikuuta 1956
- 2.06.2 - Ard Schenk – 26. tammikuuta 1966
- 2.02.5 - Magne Thomassen – 5. helmikuuta 1968
- 2.02.0 - Kees Verkerk – 9. helmikuuta 1969
- 1.58,7 – Ard Schenk – 16. tammikuuta 1971. Ensimmäinen 2 minuutin alitus.
- 1.54,79 – Eric Heiden – 19. tammikuuta 1980. Ensimmäinen 1.55 alitus.
3 000 m
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5.29,6 – Laila Schou Nilsen – 30. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 12 vuotta.
5 000 m
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 8.36,6 – Oscar Mathisen – 17. tammikuuta 1914. Ennätys kesti 12 vuotta.
- 8.24,2 – Ivar Ballangrud – 19. tammikuuta 1929.
- 8.21,6 – Ivar Ballangrud – 11. tammikuuta 1930.
- 8.19,2 – Siem Heiden – 22. tammikuuta 1933.
- 9.28,3 – Laila Schou Nilsen – 31. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 12 vuotta.
- 8.13,7 – Åke Seyffarth – 3. helmikuuta 1941. Ennätys kesti 8 vuotta.
- 8.13,5 – Kornél Pajor – 5. helmikuuta 1949.
- 7.07,82 – Hans van Helden – 30. tammikuuta 1976.
10 000 m
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 17.50,6 – Peder Østlund – 19. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 12 vuotta.
- 17.17,4 – Armand Carlsen – 5. helmikuuta 1928. Ennätys kesti 10 vuotta.
- 17.14,4 – Ivar Ballangrud – 6. helmikuuta 1938. Ennätys kesti 10 vuotta.
- 16.57,4 – Hjalmar Andersen – 6. helmikuuta 1949. Ensimmäinen 17 minuutin alitus.
Davosin jäästadionilla järjestetyt pikaluistelun maailmanmestaruuskisat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1898. mestari Peder Østlund
Norja - 1908. mestari Oscar Mathisen Norja
- 1928. mestari Clas Thunberg
Suomi - 1936. mestari Ivar Ballangrud Norja
- 1938. mestari Ivar Ballangrud Norja
- 1951. mestari Hjalmar Andersen Norja
- 1960. mestari Boris Stenin
Neuvostoliitto
Naisten yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty kerran Davosin jäästadionilla eli vuonna 1937, jolloin mestari oli Norjan Laila Schou Nilsen.
Davosin jäästadionilla järjestetyt pikaluistelun Euroopan mestaruuskisat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1899. mestari Peder Østlund Norja
- 1902. mestari Johan Schwartz Norja
- 1904. mestari Rudolf Gundersen Norja
- 1906. mestari Rudolf Gundersen Norja
- 1907. mestari Moje Öholm
Ruotsi - 1929. mestari Ivar Ballangrud Norja
- 1932. mestari Clas Thunberg Suomi
- 1937. mestari Michael Staksrud Norja
- 1949. mestari Sverre Farstad Norja
- 1954. mestari Boris Šilkov Neuvostoliitto
- 1972. mestari Ard Schenk
Alankomaat
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella on ollut luonnonjääkaukalo, joka sai tekojään 1960. Vuonna 1970 tekojääkenttä katettiin auringon paisteen ehkäisemiseksi. Vuonna 1979 alueelle rakennettiin jääkiekkoa ja taitoluistelua varten halli, nykyään nimellä Vaillant Arena, jonka yleisömäärä on yli 7 000. Areena urheilullinen pääkäyttäjä on Sveitsin pääsarjassa pelaava HC Davos.[4] Tunnetuin Vaillant Areenan suomalaispelaaja on ollut Petteri Nummelin, joka pelasi vuodet 1997–2000 Davosissa. Vuonna 2018 KalPa Kuopiosta voitti ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Spengler Cupin.
- Pääartikkeli: Vaillant Arena
Kansainvälisesti Davosin jääkiekko on tunnettu joulun–uudenvuoden ajan turnauksesta Spengler Cup, joka aloitettiin vuonna 1923. Nykyään Spengler Cupista on muodostunut Sveitsin toiseksi suurin urheilutapahtuma (tenniksen ATP-turnauksen jälkeen) vuosittaisella 8,5 miljoonan Sveitsin frangin budjetillaan. Turnaus televisioidaan suorana viiteen maahan ja paikalla on turnauksen aikana noin 80 000 katsojan lisäksi myös 200 median edustajaa.[5]
Jääkiekon EM-kisat on järjestetty jäästadionilla vuonna 1926 ja MM-kisat 1935.[6],[7]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Davosin jäästadionilla järjestetyt taitoluistelun maailmanmestaruuskisat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1899. miesten mestari Gustav Hügel
Itävalta - 1900. miesten mestari Gustav Hügel Itävalta
- 1910. miesten mestari Ulrich Salchow Ruotsi. naisten mestari Lily Kronberger
Unkari - 1912. naisten mestari Opika von Méray Horváth Unkari
- 1925. naisten mestari Herma Szabo Itävalta
- 1927. miesten mestari Willy Böckl Itävalta
- 1948. miesten mestari Richard Button
Yhdysvallat, naisten mestari Barbara Ann Scott 
Kanada, pariluistelun mestari Micheline Lannoy / Pierre Baugniet 
Belgia - 1953. miesten mestari Hayes Alan Jenkins Yhdysvallat, naisten mestari Jacqueline du Bief
Ranska, pariluistelun mestari Jennifer Nicks / John Nicks 
Iso-Britannia - 1953. miesten mestari Emmerich Danzer Itävalta, naisten mestari Peggy Fleming Yhdysvallat, pariluistelun mestari Ljudmila Belousova / Oleg Protopopov Neuvostoliitto
.svg){kind=small}
Davosin jäästadionilla järjestetyt taitoluistelun Euroopan mestaruuskisat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1899. miesten mestari Ulrich Salchow Ruotsi
- 1904. miesten mestari Ulrich Salchow Ruotsi
- 1906. miesten mestari Ulrich Salchow Ruotsi
- 1922. miesten mestari Willy Böckl Itävalta
- 1922. miesten mestari Fritz Kachler Itävalta
- 1926. miesten mestari Willy Böckl Itävalta
- 1929. miesten mestari Karl Schäfer Itävalta
- 1947. miesten mestari Hans Gerschwiler
Sveitsi, naisten mestari Barbara Ann Scott Kanada, pariluistelun mestari Micheline Lannoy / Pierre Baugniet Belgia - 1959. miesten mestari Karol Divin
Tšekkoslovakia, naisten mestari Hanna Walter Itävalta, pariluistelun mestari Marika Kilius / Hans-Jürgen Bäumler 
Länsi-Saksa
Jääpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään jääkiekon varjoon jäänyt jääpallo oli 1900-luvun alussa näkyvä laji myös Davosissa. Niinpä vuonna 1913 pelattiin Euroopan mestaruuskilpailut Davosin jäästadionilla. Mestariksi tuli Englanti. Sen jälkeen laji hiipui Keski-Euroopassa jääkiekon saatua valtalajin aseman.
Vuonna 2014 päätettiin järjestää ensimmäisten kisojen 100-vuotisjuhlat eli toiset EM-kisat. Tällä kertaa mestaruuden otti Hollanti.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ISC Davos – Paikallisen luistinseuran kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ DW: Ice Skating in Davos dw.de. Viitattu 21.2.2015(englanniksi).
- ↑ Davos & Klosters: Eisbahnen Davos dw.de. Viitattu 21.2.2015(saksaksi).
- ↑ Speedskatingstats.com: Davosin jäästadion Speekskatingstats.com - tietokannassa speedskatingstats.com. Viitattu 21.2.2015(englanniksi).
- ↑ Eishockeypedia: Eisstadion Davos eishockeypedia.de. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015(saksaksi).
- ↑ Eishockeypedia: Spengler cup Davos: VON HEUTE BIS ZU DEN ANFÄNGEN spenglercup.ch. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015(saksaksi).
- ↑ Championnats d'Europe 1926 passionhockey.com. Viitattu 21.2.2015(ranskaksi).
- ↑ Championnats du monde 1935 passionhockey.com. Viitattu 21.2.2015(ranskaksi).
- ↑ Federation of International Bandy: Bandy is back in Davos worldbandy.com. 5.1.2014. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 21.2.2015.