Romanit
Romanit eli mustalaiset ovat Intiasta aikoinaan lähteneitä kiertolaisia, joita asuu Suomessa noin 10 000. Muutoin romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 15-16 miljoonan tietämillä.
Noin 9-10 miljoonaa romania elää Euroopassa. Suurimmat keskittymät ovat Balkanin niemimaalla, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä ja muissa entisissä itäblokin maissa. Lisäksi pienempiä yhteisöjä asuu Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Maat, joissa romanien määrä ylittää miljoonan, ovat Romania, Bulgaria, Unkari, entinen Jugoslavian alue, Venäjä, Espanja, Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina. Romanit ovat siis historian saatossa levittäytyneet varsin laajalle, mutta eivät missään valtiossa muodosta enemmistöä. 5,4 miljoonan asukkaan Slovakiassa romaneja on 320 000, ja Slovakiassa onkin suhteessa eniten romaneita väkilukuun nähden.
Romaneita on historiansa aikana vainottu, ja vainotaan edelleen joissakin paikoissa. Heidän elinkeinonsa ovat perinteisesti liittyneet hevosiin ja kaupusteluun. Suomalaisten romanien sukunimet ovat usein ruotsinkielisiä heidän historiaansa liittyen, kuten Bollström, Hagert, Lindeman, Lillberg, Grönfors, Lundberg jne. Katso lisää täältä.
Romanien omissa kielissä heistä käytetään mm. nimityksiä rom ja sinto. Englanninkielinen nimitys gipsy tai gypsy tulee sanasta Egyptian, koska ennen vanhaan luultiin romanien tulleen Egyptistä. Tosiasiassa romanit ovat kotoisin Punjabin maakunnasta Intiasta, ja romanikieli kuuluu indoarjalaisiin kieliin, kuten Intian tärkeimmät kielet, esim. urdu, hindi, sanskrit ja gudzharati. Manne on suomalaisten romaneille antama halventava nimitys, ja jotkin tahot, eivät kuitenkaan kaikki romanit itse, kyseenalaistavat myös mustalainen-sanan käytön.
Romanit Suomessa
Perinteet
Romaninaisen perinneasu on värikäs: siihen kuuluu yksivärinen, melko pitkä ja eritoten leveä hame ja tavallisesti valkoinen, lyhyehkö ja kevyt paita, jonka hihat ovat hiukan pussimaiset. Lisäksi asussa voi olla lyhyt liivi, kirjavia huiveja ja runsaasti koruja. Romanimiesten paita on kevyehkö kuten naisilla, pidempi vain, eikä niin avokaulainen. Lisäksi miehet käyttävät lyhyttä liiviä ja mustia housuja. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa romanit yhä päivittäin pukeutuvat perinteisiin asuihinsa.
Romaneille luonteenomaista on vahva identiteetti ja sen säilyminen kovista ympäristön paineista huolimatta. Tärkein syy romanien identiteetin säilymiseen lienee ollut oma kieli, joka sitoo romanit yhdeksi kansaksi. Romanit ovat aina erityisesti suojelleet omaa kieltään. Nykyään kielen säilyminen vaatii aktiivista ponnistelua. Kieltä on elvytelty varsinkin 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen, jolloin on järjestetty kouluopetusta ja toimitettu romanikielen aapinen ja sanakirjoja.
Perinteisesti romanit ovat eläneet laajennetussa ydinperheessä, johon vanhempien ja lasten lisäksi on saattanut kuulua muun muassa isovanhempia ja muita lähiomaisia.
Historia
Romanit ovat koko Suomessa olonsa aikana viime vuosikymmeniä lukuunottamatta kohdanneet pakkoasuttamista, vainoa ja assimilaation yrityksiä, ja edelleen romaneihin kohdistuu huomattavasti kielteisiä asenteita. Monissa muissa maissa romanien tilanne on kuitenkin paljon huonompi, joitakin romaneja on jopa tullut muualta Suomeen pakoon surkeita elinoloja ja vainoa.
Romanit ovat tulleet Suomeen Turun linnan asiakirjojen mukaan vuonna 1559. Suomi kuului tuolloin Ruotsin kuningaskuntaan, ja romaniväestöä koskevat lait olivat täällä samat kuin Ruotsissa. Lakien sisältö koski karkotusta, sopeuttamista ja valvontaa. Pietari Brahen asutusyritys mainitaan usein, kun viitataan romanien historiaan Suomessa: romaneille tarjottiin autiotiloja asuttavaksi Pielisjärven pitäjästä 1600-luvulla. Eläminen tiloilla ei ollut kuitenkaan helppoa, ja romanit jatkoivat vaeltelevaa elämäänsä. Suomesta tuli vuonna 1809 Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunta, jonka aikana erityislakien painopisteenä oli romaniväestön sopeuttaminen ja valvonta.
Vuonna 1812 annettu julistus määräsi "vialliset kiertelevät tattarilaiset ja mustalaiset sekä muut pahatapaiset irtolaiset henkilöt, joista ei ole yleiseen työhön", säilytettäväksi: miehet Viaporin työlaitokseen ja naiset Turun kehruuhuoneseen. Koska naiset eivät suostuneet eroamaan lapsistaan, nämä saivat seurata äitejään kehruuhuoneeseen.
Ennakkoluulot ja syrjintä voivat ilmenivät monella tavalla: viranomaisten kohteluna, nimittelynä tai palvelujen epäämisenä. Romaneilla on aina ollut suuria vaikeuksia työnsaannissa. Monet ovat vaihtaneet nimensä ja piilottaneet romanitaustansa työtä saadakseen. Jos työnsaannin edellytyksenä on oman taustan kieltäminen, perustuslaissa taattu oikeus omaan kulttuuriin ei toteudu.
Nykyaika
Viimeisen 50 vuoden aikana ovat romanit lopettaneet kiertolaiselämän ja alkaneet asettua aloilleen. Esimerkiksi vuoden 1969 tilastoista käy ilmi, että yli vuoden samalla paikkakunnalla asui 83,6 % Suomen romaneista. Samassa tutkimuksessa pääasiallisen toimeentulonsa eläkkeistä, sosiaaliavuista ja lapsilisistä sai 56 %, ansiotyöstä 28 % ja 20 % perinteisistä mustalaisammateista kuten auto- ja hevoskauppa, kaupustelu ja povaus. Suurimpana esteenä työssäkäynnille oli koulutuksen puute.
Nykyaikana asennetutkimuksissa romanit nousivat vähiten arvostetun vähemmistöryhmän asemasta, kun somalit ja venäläiset tulivat heidän tilalleen.
Suomessa peruskoulun lainsäädäntö takaa romanikielen- ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen tietyt edellytykset.
1980-luvun alussa romanikielen opetus aloitettiin kerholuonteisena, ja vuonna 1989 aloitettiin laajamittaisempi opetus pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Romanikieltä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa äidinkielenä, mutta kunnilla ei ole velvollisuutta opetuksen järjestämiseen.
Suomen romaneista asuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla noin 2 000—4 000. Ruotsissa asuu 3 000 Suomen romania.
Vielä nykyaikana romanit kohtaavat usein vaikeuksia yhteiskuntaan sopeutumisessa. Nämä ongelmat näkyvät ensisijaiseti koulu- ja muina sosiaalisina vaikeuksina. Romanit ovat keskimäärin heikommassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa asemassa kuin valtaväestö. Aikaisemmin myös vakinaisen asunnon puute vaikeutti koulunkäyntiä.
Tunnettuja suomalaisia romaneja ovat mm. laulajat Anneli Sari, Rainer Friman, Leif Lindgren ja Dimitri Sjöberg sekä uusin tangokuningas Saska Helmikallio.
Romaneihin liittyvät stereotypiat
Romanivainoilla ja joukkomurhaamisilla Hitlerin aikana on ideologiset juurensa vuosisatojen aikana syntyneessä rasistisessa käsityksessä romaneista ja sinteistä. Rasistisluontoinen suhtautuminen omaa myös Suomessa pitkät perinteet.
Romaniheimojen saapuessa 1400-luvun puolivälissä Eurooppaan eurooppalaiset kuvittelivat, että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotukseksi katsottiin ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelossa uuden kielen. Tämä käsitys kumottiin vasta 1750-luvulla.
1800-luvun alkupuolen kirjallisuus romantisoi romanielämää, mutta olennainen osa 1700-luvun vainojen perintöä siirtyi 1800-luvulla tehtyyn tieteellisenä pidettyyn tutkimukseen. Kirjassa nimeltään "Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art" (1835) mainittiin romaneista:
"Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä."
Kirjoittajan mukaan mustalaiset olivat "ihmiskunnan roskaväkeä", joka oli saapunut Eurooppaan kuin "Jumalan rangaistuksesta". Kirjoittajan mielestä keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten syytä. Hän yhdisti kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa ulkonäön puolesta. Hänen mukaansa molemmat olivat työtävieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset kauppasivat varastettua tavaraa.
Näiden negatiivisten stereotypioiden sitkeähenkisyyden osoittaa suomalaisten sanakirjojen tarjoama kuva. Suomalainen tietosanakirja vuodelta 1914 on tätä mieltä mustalaisista: "Elantonsa m. hankkivat kerjäämällä ja varastamalla, petollisella eläintenpuoskaroimisella ... yms. työllä... Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat ovat vähäiset... Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin. Puku on tavallisesti repaleinen...heidän asuntonaan on teltta,... Kiinteäasuntoiset asuvat huonoissa olkikattoisissa savimajoissa. Yleisestä poiketen Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin puettuja kuin muut heimolaiset." Otavan suuri tietosanakirja kertoo vielä vuonna 1962 tällaista: "Säännöllistä työtä m. yleensä karttavat."
Romanien etujärjestöt
Romanien etujärjestö on Suomen Romaniyhdistys (perustettu 1967; vuoteen 1989 Suomen mustalaisyhdistys). Valtakunnallisesti toimivia järjestöjä ovat lisäksi Romaniyhdyshenkilöiden yhdistys (perustettu 1993), Gypsies Future-Nuorten Romanien Tukiyhdistys (perustettu 1996) ja romanien monikulttuuriyhdistys Névo Roma (1999). Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Opetushallituksen alla toimii taas romaniväestön koulutusyksikkö. Kristilliset lastensuojelu- ja sosiaalijärjestöt Romano Missio (Mustalaislähetys, perustettu 1906) ja Suomen Vapaa Romanilähetys (perustettu 1964) tekevät vapaaehtoistyötä romanien hyväksi.
Triviaa
Suomessa romanit ovat yleisesti tunnettu innokkaina hevosurheilun harrastajina.