Kuopio

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 18. heinäkuuta 2008 kello 00.12 käyttäjän 88.193.120.80 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuopio

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°53′33″N, 27°40′42″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Kuntanumero 297
Perustettu 1775
Kuntaliitokset Kuopion mlk (1969)
Riistavesi (1973)
Vehmersalmi (2005)
Kokonaispinta-ala 4 326,35 km²
14:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 3 241,05 km²
– sisävesi 1 085,30 km²
Väkiluku 125 597
8:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 38,75 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 21,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,2 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 5,7 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Petteri Paronen
www.kuopio.fi

Kuopio on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, Itä-Suomen läänissä. Kuopiossa oli 2024-10-31 31. lokakuuta 2024 125 597 asukasta[2] ja sen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan [1] km², josta [1] km² on maata ja loput [1] km² sisävesialueita.[1] Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kuopion keskusta-aluetta ympäröivää Kallavettä. Rantaviivan pituus on 2 490 kilometriä. Kuopio on Suomen kolmanneksi suosituin mökkikunta yli 5 200 mökillään.[6]

Kuopio on tällä hetkellä Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, kuudenneksi suurin kaupunkiseutu, Itä-Suomen läänin suurin kaupunki ja Itä-Suomen valtakunnanosan keskus. Sen naapurikunnat ovat Juankoski, Karttula, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Naapurikunnista Karttula liittyy Kuopioon vuoden 2011 alussa[7].

Kaupungin väestötiheys on kuntaliitosten johdosta on vain 81 asukasta per neliökilometri, mutta Kuopion keskustaajama on Helsingin vastaavan jälkeen Suomen tiheimmin rakennettu alue[8] (noin 1700 asukasta per neliökilometri[9]), mistä johtuen myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1000 asukasta, maan ka. 551/1000[10]).[11][12]

Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Nimestä

Historiankirjat tuntevat useita erilaisia alkuperiä Kuopio-nimelle.[13]

  • 1500-luvulla Tavinsalmella vaikuttanut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta muotoutui kansan suussa Coopia ja edelleen Cuopio.
  • Kuopion on selitetty tulevan myös verbistä kuopia.
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij -miehennimeen.[14] Myös nimistöntutkimuksen auktoriteetti Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.[15]

Maantiede ja ympäristö

Pääartikkeli: Kuopion maantiede ja ympäristö

Historiasta nykypäivään

Pääartikkeli: Kuopion historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8 000 eaa.

Ennen kaupunkia

1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,[16] joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa.[17] Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, nykyiseen Maaninkaan, milloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.[18]

Kaupungin muodostaminen

Vuosien 1882–1886 aikana rakennetun Kuopion kaupungintalon hinnalla olisi katettu silloinen koko kaupungin budjetti yli kahdeksi vuodeksi.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.

Uudet liikenneyhteydet

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Varkauden Taipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.[19]

Koulutus ja kulttuuri

Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon[20]) ja kimnaasi eli lukio 1844.[21] 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886[22]), kauppakoulu (1887[23]) ja sairaanhoitajakoulu (1896[24]). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.[25]

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki (mm. J. V. Snellman), toimittajat (mm. Juhani, Kalle ja Pekka Aho) ja varakkaimmat liikemiehet (esim. G. Ranin ja H. Saastamoinen). Naisasialiikkeen (johon kuuluivat mm. M. Canth ja E. Stenius-Aarneenkallio) tasa-arvotyö eteni vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön mahdollistamisesta naisille kohti naisten kouluttamista käsityö- ja tyttökouluissa ja myöhemmin yhteiskouluissa – fennomaanien vaikutuksesta jo hyvissä ajoin suomen kielellä. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Kunnallistekniikka ja palvelut kehittyvät

Hannes Kolehmainen.

Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten mm. lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.[26]

1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin.[27] Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat mm. S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.

Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen. Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.

Sotien jälkeinen kasvu

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja[28] ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902[29]). 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopon pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin ja vuonna 1973 kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.

Korkeakoulu

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.[30]

Viime vuosikymmenet

Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä, mikä ei tule enää merkittävästi kasvamaan. Sen sijaan Petosen ja ydinkeskustan väliselle niemialueelle on aloitettu uuden kaupunginosan rakentaminen.

Uusi kaupunginosa, Saaristokaupunki on Suomen suurin rakenteilla oleva asuinalue.[31] Rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan 14 000 asukkaan kaupunginosassa asuu nyt 3 800 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.[32]

Saaristokaupunki -projektissa on hyödynnetty monia uusia toimintamalleja. Siihen haettiin ideoita muun muassa osallistumalla Europan 8 -arkkitehtuurikilpailuun. Alueen rakentamista ohjaa puolestaan Taiteen kaava, joka on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi.[33] Taiteen kaava liittyy aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kuopion kaupungin omissa rakennushankkeissa tulee olla taidetta 0,5–1,5 % rakennuskustannuksista.[32] Saaristokaupungissa järjestetään asuntomessut 2010. Kuopiossa oli asuntomessut myös vuonna 1980.

Rajuimman muodonmuutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseo. Keskustan entisestäänkin korkea asukastiheys kasvaa etenkin sataman alueella kerrostalorakentamisen myötä.

Vaikka Kuopio kasvaa etelässä, eräät kaupungin pohjoispuolella, lähellä Kuopion lentoasemaa sijaitsevat Siilinjärven osat ovat Kuopion keskustaa lähempänä. Kyseisillä omakotitalovaltaisilla alueilla asuu erityisesti lapsiperheitä. Pendelöinti Siilinjärveltä on voimakasta, noin 3 600 käy töissä Kuopiossa. Kokonaisuudessaan pendelöintimäärät olivat vuonna 2004 noin 8 600 henkilöä Kuopioon päin ja noin 5 000 henkilöä Kuopiosta muihin kuntiin päin. Eniten kuopiolaisia käy töissä Siilinjärvellä. [34]

Väestö

Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä

Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Naisten osuus väestöstä on 52,5 %, ja ulkomaan kansalaisia on 1,3 %.[35]

Vuosisadan vaihteessa Kuopiossa asui vain noin 10 000 asukasta.[25] Väestönkehitys nopeutui sotien jälkeen, 20-luvulla asukasmäärä ylitti 20 000.[27] Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut tuosta edelleen sekä kuntaliitoksen että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa.[35] Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä.[36]

Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta. Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla.[37] Kehitys on jatkunut saman suuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se kasvaa kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee.[36]

Väestönkehitysennuste vuoteen 2030 arvioi Kuopion asukasmäärän nousevan 97 500 asukkaaseen. 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa ja 40–64-vuotiaiden määrä laskee nuorempien ikäluokkien pysyessä ennallaan.[35]

Kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena on kasvattaa asukasmäärää nykyisestä 17 000:lla vuoteen 2030 mennessä.[37]

Kuntaliitokset

Pääosa Kuopion maalaiskuntaa (noin 7 600 asukasta[38]) liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta (noin 2 200 asukasta[38]) 1973. Viimeisin liitos oli kun Vehmersalmen kunta (noin 2 000 asukasta[38]) liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005.

Kuntaliitos Siilinjärven kanssa on ollut ikuisuuskysymys, jota on pyritty jälleen viime aikoina edistämään Kuopion suunnasta. Siilinjärvi ei ole kuitenkaan ollut halukas etenemään asiassa. Kuntien välillä on voimakasta työssäkäyntiliikennettä puolin ja toisin, ja useita palveluita tarjotaan yhteistyössä. Myös Kuopion lentoasema sijaitsee Siilinjärvellä.

Muista naapurikunnista erityisesti Karttulassa on ollut kiinnostusta kuntaliitoshankkeeseen Kuopion kanssa. Vuoden 2007 lopussa hankkeesta valmistui kuntaliitoksen vaikuttavuusselvitys.[39] Valtuustot siunasivat kuntaliitoksen lopullisesti 30. kesäkuuta 2008. Karttula liittyy Kuopioon vuoden 2011 alussa[7]. Kuntaliitoksen jälkeen laajentuneen kaupungin nimi on Kuopion kaupunki ja vaakunana Kuopion kaupungin vaakuna[40].

Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[41].[42] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä ja käy perusterveydenhuollossa yhteistyöhön Kuopion kanssa.[43] Juankoski on puolestaan ehdottanut kaikille naapurikunnilleen kuntaliitosselvitysten aloittamista vuonna 2008.[44]

Asuminen ja alueet

Kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n "Pirtin torni" Petosella

1.1.2007 Kuopion asuntokanta koostui 50 129 asunnosta, joista omakotitaloja oli 11 064 (22 %), rivitaloja 6 039 (12 %) sekä kerrostaloja ja muita rakennuksia 33 026 (66 %).[45] Omistusasuntoja edellisistä oli 51 %, vuokra-asuntoja 41 %, asumisoikeusasuntoja 1 % ja hallintasuhteeltaan muita tai tuntemattomia 7 %.[45]

Asuntojen keskikoko on 64,6 m² ja pinta-ala asukasta kohti 35,6 m². Asukkaita on 1,8 asuntoa kohti.[45]

Vuokra-asuntoyhtiöistä (yhteensä 18 300 vuokra-asuntoa) suurimmat ovat kaupungin omistamat Niiralan Kulma Oy (5 836) ja Kuopas (1 889). Muista merkittävimpiä ovat VVO Kiinteistöt (1 383) ja Kiinteistö KYS (1 165).[45]

Kaupunginosat

Asuinalueet

Kylät

Eteläinen maaseutu: Hiltulanlahti, Kurkimäki, Pellesmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Sotkanniemi, Vehmasmäki

Itä-Kallavesi: Asuma, Jännevirta, Kortejoki, Kurkiharju, Niittylahti, Ranta-Toivala, Riistavesi, Ritoniemi, Savulahti, Sikoniemi, Vaajasalo, Vartiala, Vehka, Vehmersalmi

Länsiranta: Haminalahti, Hirvilahti, Kaislastenlahti, Lamperila, Niemisjärvi, Rytky, Vehmasmäki,

Nähtävyydet ja kulttuuri

Kuopion satama ja Puijo
Pääartikkeli: Kuopion nähtävyydet ja kulttuuri

Kuopio on tehnyt tunnetuksi itseään muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on kansatieteellisessä mielessä liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.

Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Anttila, Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Aapeli, Minna, H-talo ja Sektori). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät Hanna Partasen kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.

Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Finland Festivalsin vuoden 2006 festivaaaliksi nimeämä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Kuopio Rockcock -festivaali, Puijon mäkihyppykilpailut, Kuopion kansainväliset viinijuhlat sekä ANTI – Contemporary Art Festival.

Kuopiolainen teatteri elää parhaillaan kukoistuskauttaan. Tanssiteatteri Minimi palkittiin vuoden 2007 teatterina.[19] Kaupunginteatteri tuotti vuonna 2006 puolestaan suurimman tuotantonsa vuosikymmeniin, Minna Canthin elämästä kertovan Minna-musikaalin.[46]

Vuosi 2006 valittiin Kuopiossa J. V. Snellmanin ja 2007 Minna Canthin juhlavuodeksi.

Yksi Kuopion erikoisuus on eri puolille kaupunkia kiinnitetyt muistolaatat. Niitä on enemmän kuin missään muussa suomalaiskaupungissa, 63 kappaletta, minkä lisäksi ulkotiloissa on muita julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä vielä 59 kappaletta. Laattojen isänä pidetyn kanslianeuvos Heikki Viitalan aikana, alkaen 70-luvulta, laattoja pystytettiin jopa 50 kappaletta. 2000-luvulla uusia ei ole juurikaan enää tilattu.[18]

Kuopion urheilu

Näkymä Kuopio-hallista.

Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki. Kenelle tahansa suomalaiselle urheilunharrastajalle seurat KuPS ja KalPa, sekä nimet kuten Aulis Rytkönen, Juhani Wahlsten, Hannes Kolehmainen ja Matti Hautamäki ovat tuttuja. Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (nyk. Magnum Areena), Niiralassa sijaitsevan jäähallin sekä Puijon ympärille. Kuopio on myös yksi niistä harvoista Suomen kaupungeista, joissa on täysmittainen jalkapallohalli, Kuopio-halli.

Katso: Kuopion jalkapallo

Suurimpia urheiluseuroja

Liikenneyhteydet

Maantiet ja rautatiet

Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
Jyväskylä, Tampere, Turku (Länteen)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
Joensuu (Itään)

Siilinjärveltä
Viitasaari (Länteen)
Nurmes, Kuhmo (Koilliseen)

Tieliikennettä varten on valtatie 5 rakennettu moottoritieksi kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Päivärantaan saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi Siilinjärven puolella on Vuorela-Siilinjärvi -moottoritie. Näiden kahden moottoritien välissä on Kallansillat, jonka läppäsiltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen, joten tietä käyttävät myös hitaat ajoneuvot. Läppäsillan kunto on heikko, mistä johtuen se on jo muutaman kerran jumiutunut katkaisten liikenteen tunneiksi vilkkaalla tieosuudella. Tiesuunnitelma Päiväranta-Vuorela -moottoritiestä valmistui keväällä 2007. Hankkeen toteutus on kiinni valtion rahoituspäätöksestä.

Rautatieliikennettä palvelee Savon rata, jolla suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Nykyisin väliä liikennöi 3 edestakaista junavuoroa. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava-Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.

Linja-autoliikennettä eniten lähikaupunkeihin, Iisalmeen ja Varkauteen, sekä Jyväskylään ja Joensuuhun. Päivittäin vuoroja mm. Helsinkiin, Ouluun, Kajaaniin, Savonlinnaan ja Vaasaan.

Joukkoliikenteen palvelua parannetaan tulevaisuudessa rakentamalla matkakeskus nykyisen rautatieaseman ja linja-autoaseman väliin.

Ilmailu ja vesiliikenne

M/S Ukko on yksi Kuopion satamasta kesäisin liikennöivistä ja suosituimmista sisävesilaivoista.

Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.

Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan sekä paikallisristeilyitä. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia.

Kuopiosta liikennöivät kesäisin mm. seuraavat alukset: M/S Koski, M/S Puijo ja M/S Ukko. Satunnaisesti satamassa saattaa nähdä myös aiemmin sieltä säännöllisesti liikennöineitä höyrylaivoja, kuten S/S Karjalankoski.

Kumpusaaressa on syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).

Paikallisliikenne

Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne (Koiviston Auto). Paikallisliikenteen bussit liikennöivät laajasti myös Siilinjärven asuinalueilla.

Etäisyyksiä maanteitse

Elinkeinoelämä

Viestikadun Honeywell House

Elinkeinojohtaja Heikki Ryynäsen mukaan Kuopion elinkeinotoimella ei ole koskaan mennyt yhtä hyvin kuin vuonna 2007. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän ennätysmäärä.[47] Kaavoituspäällikkö Leo Kososen mukaan uusia hankkeita on vireillä yhtä paljon kuin 1980-luvun automarket-aallossa.[48]

Tulevat suurinvestoinnit

Hanke Omistaja Sijainti Arvo M€ Koko m2 Valmistuu
ABC + S-marketin laajennus[49] Osk PeeÄssä Haapaniemi 10-15 ? ?
Alatori[50][51] Carlson, Anttila ym. Keskusta 70-90 10-15 000 2010
Hotellin laajennus + ravintola[52] Osk PeeÄssä Keskusta ? ? 2008
K-citymarket[53] Kesko Haapaniemi 30 18 000 2009
K-citymarket[54][55] Kesko Päiväranta 30 15 000 2008
Kampus, 1. vaihe Savonia-ammattikorkeakoulu Savilahti 30-40 15 000 2011
Kaukolämpölaitos (Haapaniemi 1)[56] Kuopion Energia Haapaniemi 120 ei merk. 2012
Kauppakeskus[57] TKD Suomi Särkilahti 40 <50 000 ?
Kokoonpanotehdas[57][58] Junttan Kylmämäki 15 15 000 2009
Lajittelukeskus Itella Matkus 25 20 000 ?
Palvelutalot (2)[59] MedOne Saaristokaupunki 10 <20 000 ?
Toimintakeskus[60] Lemminkäinen Siikaniemi ? <20 000 ?
Tavaratalo[61] IKEA Matkus ? <50 000 2011
Yritysalue[62] ? Sorsasalo ? >100 000 ?

Valmistuneet suurinvestoinnit

Hanke Omistaja Sijainti Arvo M€ Koko m2 Valmistui
Geenilääketehdas[63] Ark Therapeutics Savilahti 10 547 2008
Honeywell House[64] Technopolis Kuopio Savilahti 11 10 500 2007
Kauppakeskus Cantti[65] I/S Ejendomsinvest Särkilahti >25 25 000 2007
Marine Park[66] Bella-Veneet Siikaniemi 10 6 000 2007
Microteknia 4[67] Technopolis Kuopio Savilahti 10 8 522 2006
Prisman laajennus[68] Osk PeeÄssä Savilahti ? 6 000 2007

Vähittäiskauppa investoi, teollisuus keskittyy

Merkittävimpiä viimeaikaisia yrityshankkeita ovat Honeywellin Suomen toimintojen keskittäminen Kuopioon, Ark Therapeuticsin geenilääketehtaan valmistuminen, veneteollisuuden keskittymä Marine Parkin rakentaminen Siikaniemeen Bella-Veneiden toimesta sekä Junttanin vuoden 2008 loppuun mennessä Kylmämäkeen valmistuvan 15 miljoonan euron kokoonpanotehtaan rakentaminen.[69] Junttanin nykyisen tehtaan tontille Särkilahteen tulee tilat isolle erikoisliikkeelle tai kauppakeskukselle. Savoconin ja TKD Suomen 11 miljoonalla eurolla ostamalla 9,7 hehtaarin tontilla on rakennusoikeutta 58 500 neliömetrille. Yrityskaksikko aikoo panostaa kohteeseen yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.[70] Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa.

Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat jouluksi 2007 valmistunut Prisman laajennus sekä loppuvuonna 2007 käynnistynyt kahden uuden Citymarketin rakentaminen.[69]

Matkuksesta Kuopion eteläinen portti

Suurin lähivuosien projekti on Matkuksen alue, joka sijaitsee Etelä-Kuopiossa Kylmämäkeen rakentuvan metallikeskittymän naapurissa. Molemmin puolin moottoritietä rakennettavaa Matkuksen aluetta tulee yhdistämään silta, Kuopion portti. Yli 60 hehtaarin yritysalueelle on tulossa 4–5 isoa yritystä ja yhteensä 1 000 työpaikkaa.[48] Neuvottelut 150 000 neliön liike- ja yritystilojen rakentamisesta ovat hyvin pitkällä. Kaava mahdollistaa 150 000–260 000 kerrosneliömetrin rakentamisen.

Aikaisemmin luultiin, että Matkuksen alueelle ei ole tarvetta laajentua vielä useisiin vuosiin. Alueen rakentaminen aloitetaan kuitenkin jo vuoden 2008 alussa, ja liikepaikkojen kova kysyntä on johtamassa jo tässä vaiheessa kaavamuutokseen, jolla kaupan suuryksiköille varataan oletettua enemmän tonttimaata.[48] Automarketteja ei tule, mutta erikoistavarakauppaa tutkitaan. Kaupunki arvioi, että Matkukseen rakennetaan uusia kiinteistöjä noin 180–312 miljoonalla eurolla. Kunnallistekniikka maksaa noin 13 miljoonaa ja silta noin 1,5 miljoonaa euroa.[48][47]

Ensimmäisen suunnitelman Matkukseen julkisti 20. joulukuuta 2007 Itella. Logistiikkayhtiö aikoo rakentaa Matkukseen kolme kertaa nykyistä keskustassa sijaitsevaa suuremman lajittelukeskuksen. Kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Tontti on 10 hehtaaria ja valmista rakennuspinta-alaa tulee noin 260 000 kerrosneliömetriä.[71] Osuuskauppa PeeÄssä hakee puolestaan alueelta viiden hehtaarin tonttia Kodin Terra -asumisen tavaratalolle.[48]

Keskusta kehittyy alatorihankkeen myötä

Keskustan kehittäminen painottuu alatorihankkeeseen. Hankkeessa Anttilan ja Carlsonin tavarataloihin on tarkoitus tehdä mittavat laajennukset ja remontit, minkä yhteydessä osa keskustakaupasta sijoitetaan maan alle, ja samalla yläpuolisen torin ilme muuttuu.[72] Torin alla oleva toripysäköinti laajennetaan kapasiteetiltaan kaksinkertaiseksi. Kävelykatuja aiotaan lisätä siinä määrin, että valmiista kävelykeskustasta tulee Suomen suurimpia. Kokonaisuudessaan alatorihankkeen kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa.[73]

Rakennusten korkeus kasvaa keskustassa sekä uudisrakentamisen että korotusten myötä. Täydennysrakentamista on tehty viime vuosina erityisesti sataman alueella. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös pysäköintijärjestelyjä uusitaan. Maapohjaparkkipaikkoja on suunniteltu muutettavaksi parkkitaloiksi muun muassa Niiralan jääkiekkohallin yhteydessä.[48]

Matkakeskus jäissä

Keskustassa alatorihanke on asetettu etusijalle muun muassa linja-auto- ja rautatieaseman alueen kehittämisen ohi. Matkakeskusta on suunniteltu pitkään, mutta se ei ole tulossa lähitulevaisuudessa. Rautatieaseman yhteyteen suunniteltiin vuonna 2007 hotellia joko tornitalona tai perinteisempänä rakennuksena. Vuoden 2008 alussa alueen asukkaiden vastustuksen myötä hotellisuunnitelmat pistettiin jäihin. Keskustan osayleiskaavan puitteissa tehdään tornitaloselvitys, joka valmistuu kesään 2008 mennessä.[48]

Savilahdessa sijaitsevat mm. Teknologiakeskus Teknia, Kuopion yliopisto ja KYS, sekä jatkossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu.

Tiedepuisto kasvaa, korkeakoulut yhdelle kampukselle

Savilahdessa sijaitseva Kuopion tiedepuisto on kasvanut nopeaa vauhtia läpi koko 2000-luvun. Tiedepuistossa sijaitseva, Technopolikselle myyty Kuopion Teknologiakeskus Teknia on nykyisin jo 3 000 työpaikan yhteisö, minkä lisäksi alueella sijaitseva Kuopion yliopiston kampus laajenee jatkossa huomattavasti, kun myös Savonia-ammattikorkeakoulu keskittää toimintonsa sinne. Tiedepuistolle luodaan seuraavaksi alueen tulevaisuden kehittämistä ohjaava master plan.[48]

Tilastoja

Työpaikkoja oli 1.1.2007 yhteensä 44 201 (+939/v).[69] Työpaikat toimialoittain: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 21 %, rahoitustoiminta- palvelut liike-elämälle 18 %, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 16 %, teollisuus, energia- ja vesihuolto 10 %, koulutus 10 %, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7 %, rakentaminen 7 %, julkinen hallinto 5 %, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 4 % sekä maa- ja metsätalous 2 %.[69]

Kaupungin työttömyysaste oli lokakuun 2007 lopussa 9,4 %.[74]

Suurimmat työnantajat[69]
Työnantaja Työntekijöitä Kuopiossa (1.1.2007)
Kuopion kaupunki 5 909
KYS 3 999
Kuopion yliopisto 1 600
Savon koulutuskuntayhtymä 661
Osuuskauppa PeeÄssä 637
Niuvanniemen sairaala 624
Savonia-ammattikorkeakoulu 586
Itella 521
ISS Palvelut 514
Savon Mediat 304
Luja-yhtiöt 283
Lassila & Tikanoja 277
YIT 268
Atria 267
Lemminkäinen 263
Kuopion ev. lut. srk. 250
TietoEnator 250

Koulutus- ja tutkimuslaitokset

Korkeakoulut Kuopiossa[75]
Korkeakoulu Opiskelijoita Kuopiossa (2006)
Kuopion yliopisto 6 400
Savonia-ammattikorkeakoulu 5 150
Humanistinen ammattikorkeakoulu 150
Sibelius-Akatemia 100

Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki. Historian saatossa Kuopiossa on tehty useampiakin päänavauksia koulutuksessa. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu[76] - Haapaniemen Sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) - aloitti vuonna 1780, suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871[77] (kuuromykkäinkoulu 1862[78]). Mm. Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen Kauppakoulu vuonna 1887, jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa vuonna 1897 saakka, sekä yliopistoon johtava Yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892.[79]

Nykyään kaupungissa on 33 peruskoulua (8971 oppilasta[75]) ja Alavan koulu (sairaalakoulu), 5 lukiota (2287 opiskelijaa[75]) ja aikuislukio (297 opiskelijaa[75]) sekä kansalaisopisto. Esiopetuksen piirissä on 923 oppilasta.[75]

Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500.[75] Kaikki koulutusasteet (ml. esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.[75]

Kuopio on Tilastokeskuksen mukaan Suomen neljänneksi koulutetuin kunta (Kauniaisen, Jyväskylän ja Oulun jälkeen). Kauniaisissa 91 prosenttia työllisistä on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, kolmessa seuraavassa noin 89.[80]

Vuonna 2004 korkea-asteella koulutettuja 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 29 %, keskiasteella 40 % ja perusasteella 31 %.[81]

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi muun muassa Eviralla, Geologian tutkimuskeskuksella, Ilmatieteen laitoksella, Kansanterveyslaitoksella, Puolustusvoimilla, Työterveyslaitoksella, ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on omat yksiköt Kuopion Savilahdessa sijaitsevassa tiedepuistossa.

Hallinto ja päätöksenteko

Kuopion logo

Toiminta-ajatus

Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivan palvelu- ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen.[37]

Visio

Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu.[37]

Painotusalat

Bio-, terveys- ja ympäristötieteet sekä niihin liittyvä teknologia (erityisesti sensoriteknologia) ja tietotekniikka.[37]

Terve Kuopio -hyvinvointihanke, Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja kansainvälisyys.[37]

Johtamisjärjestelmä

Hallinto perustuu Balanced Scorecard-mallin mukaiselle kaupunkistrategialle.[37] Johtamisjärjestelmän keskeisinä osina ovat myös toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiaohjelma vuoteen 2012.[37]

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:

Puheenjohtajana toimii Leila Savolainen (kesk.).[82]

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen 2007–2008 paikkajako:

  • Keskusta 3 paikkaa
  • SDP 3 paikkaa
  • Kokoomus 3 paikkaa
  • Vasemmistoliitto 1 paikka
  • Vihreä liitto 1 paikka

Puheenjohtajana toimii Pekka Kaartinen (sd.).[83]

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja Kausi
Kaarlo Sallinen 1929-1937
Yrjö Nikkilä 1937-1962
Eino Luukkonen 1962-1975
Olavi J. Oksa 1975-1982
Juhani Koskinen 1982-1990
Kauko Heuru 1990-1998
Kari Häkämies 1998-2001
Petteri Paronen 2001-

Talous

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kaupunkikonsernin keskeiset tunnusluvut

Kausi Asukasmäärä Verotulot* Vuosikate* Investoinnit* Ylijäämä* Tase 31.12.* Lainakanta* Velat €/asukas Omavaraisuusaste, %
2007 91 320 264,4 19,4 72,0 -13,5 946,8 477,1 5 225 34,1
2006 90 960 248,7 29,0 74,5 35,8 935,7 461,7 5 076 35,2
2005 90 726 234,8 21,1 51,9 -11,0 886,2 407,4 4 606 38,6
2004 88 452 218,6 15,8 47,2 -13,5 821,8 357,8 4 046 41,9
2003 88 250 215,1 29,3 46,8 1,4 788,0 299,3 3 392 47,0

Ystävyyskaupungit

Tunnettuja kuopiolaisia

Pääartikkeli: Tunnettuja kuopiolaisia

Monet Suomen eturivin kirjailijoista, poliitikoista, toimittajista sekä urheilijoista ovat lähtöisin Kuopiosta. Sen sijaan elinkeinoelämän huipulla kuopiolaisia on vähän.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Vuonna 2006 Kuusamossa oli 6 138, Mikkelissä 5 673 ja Kuopiossa 5 236 mökkiä. Viite: Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2006. 28.5.2007. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2008.
  7. ↑ a b Myöhänen, Pentti & Manner, Matias & Hartikainen, Jarno: "Karttula sulautuu Kuopioon" ja "Karttula ja Kuopio yhteen". Savon Sanomat, 1.7.2008, nro 178, s. 1 ja 3.
  8. ↑ Harjunheimo, Hannu: Miksi Saaristokatu tarvitaan? Kuopiolainen, Kesä, 2004. vsk, s. 22. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 3.2.2008.
  9. ↑ Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen hidastumassa. 16.12.2003. Ympäristöministeriö. Viitattu 22.2.2007.
  10. ↑ Autoilija valvontaan ja verolle? Verkkouutiset. 26.4.2007. Viitattu 27.4.2007.
  11. ↑ Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 (luonnos) 9.3.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 22.2.2007.
  12. ↑ Joukkoliikenne hidastaa autoistumista. (pääkirjoitus) Viikkosavo, 2.1.2008, 129. vsk, nro 1, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.1.2008.
  13. ↑ Kuopion esittely: Historia. 22.11.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2007.
  14. ↑ Raatikainen, Riitta: Varkaudesta Puutokseen. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 16.12.2007, 100. vsk, nro 344, s. 38.
  15. ↑ FT Lappalainen, Pekka: Kuopion historia 1, s. 35-36. (vaiheet v. 1782 asti) Savon Sanomain kirjapaino Oy / Kustannuskiila Oy, 1982. ISBN 951-657-097-6
  16. ↑ Säämingissä 7. helmikuuta 1549 pidetyssä piispantarkastuksessa Turun tuomiokapitulin kanungit Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika kirjoittivat kirjeen Olavinlinnan linnanpäällikölle Kustaa Finckelle. Tarkastuksen pitäjät esittivät, että Pohjois-Savoon Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle Kuopionniemelle rakennettaisiin kirkko. Vuonna 1552 Kustaa Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis. Fincke esitti kuninkaalle itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista. Kustaa Vaasa vahvisti tämän 14. maaliskuuta 1552. Kuopion kirkkopitäjä oli syntynyt. Viite: Mikael Agricola -juhlavuosi 2007. Kuopion ev. lut. seurakunnat. Viitattu 5.1.2008.
  17. ↑ Tavinsalmen kuninkaankartano. Maaningan kunta. Viitattu 5.1.2008.
  18. ↑ a b Heiskanen, Markku: Kuopiossa on 63 laattaa. (juttusarja Laattojen Kuopio) Viikkosavo, 2.1.2008, 129. vsk, nro 1, s. 2. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 3.1.2008.
  19. ↑ a b Paaskoski, Jyrki: "Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä." Saastamoisen säätiö, Helsinki 2005. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”ss” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  20. ↑ Kuopion koulutuslaitos 125 vuotta: Oppikoulut 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  21. ↑ Kuopion kimnaasi 14.10.2006. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  22. ↑ 120 vuotta tekniikan opetusta. 2005. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  23. ↑ Liiketalouden Kuopion yksikkö: Historiaa. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  24. ↑ 110 vuotta terveysalan koulutusta Kuopiossa. 2006. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  25. ↑ a b Kaupungin elämää 1872. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  26. ↑ Kuopio 2007 - suunnittelee ja rakentaa, 2007. Kuopion kaupungin tekninen virasto.
  27. ↑ a b Kaupungin elämää 1922. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  28. ↑ Kaupungin elämää 1947. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  29. ↑ 1872 Koulun arkea: Rangaistukset. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  30. ↑ Kuopion kaupunginjohtajat 21.4.2004. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 4.1.2007.
  31. ↑ Kovanen, Pertti: Saaristokaupunkiin nousee 13-kerroksinen Siltavahti. saaristokaupunki.fi. 21.11.2007. Saaristokaupunki.fi. Viitattu 18.12.2007.
  32. ↑ a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue - Kuopio laajenee. Kuntatekniikka, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.12.2007.
  33. ↑ Taiteen Kaava - Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma. 20.8.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  34. ↑ Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2008-2012. (ISSN 0785-0352) 4.6.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  35. ↑ a b c ”Väestö”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 5. Kuopion kaupunki, 2007.
  36. ↑ a b Tiihonen, Marita: Kuopiolle viimein muuttovoittoa. Savon Sanomat, 18.1.2008, 101. vsk, nro 17, s. A5.
  37. ↑ a b c d e f g h (TA 2005:4) Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012., 2005. Hallinto- ja kehittämiskeskus. ISSN 0785-0352
  38. ↑ a b c ”Alue”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
  39. ↑ Kaupunginhallituksen päätöksiä 12.3.2007: Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikuttavuusselvityksen laatiminen. 2007. Kuopio.fi: Kuopion kaupunki, Internet-tiedotus. Viitattu 13.9.2007.
  40. ↑ Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitossopimus (Kaupunginvaltuuston päätöksiä 30.6.2008) 1.7.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 2.7.2008.
  41. ↑ PARAS vastauslomake Tuusniemi.fi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  42. ↑ Tuusniemen kunnan strategia 2005-2008 (doc) Tuusniemi.fi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  43. ↑ Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  44. ↑ Juankoski selvittää kuntaliitosta. 14.12.2007. Oikea Asema. Viitattu 16.12.2007.
  45. ↑ a b c d ”Asuminen”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 6. Kuopion kaupunki, 2007.
  46. ↑ Minna-musikaali. kuopioinfo.fi. Kuopioinfo.fi. Viitattu 22.10.2007.
  47. ↑ a b Patrakka, Jukka: Matkukseen kova tunku. Savon Sanomat, 16.12.2007, 100. vsk, nro 344, s. 9.
  48. ↑ a b c d e f g h Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: "Ykkösrastin tontille uusi iso ABC" ja "Vielä tulossa kolme suurkauppaa". Savon Sanomat, 8.1.2008, 101. vsk, nro 7, s. 1 ja 10.
  49. ↑ Pohjois-Savossa rakennetaan tulevaisuutta kohteet.toimitilat.fi. 28.1.2008. Toimitilat.fi. Viitattu 3.2.2008.
  50. ↑ Haapaniemen vähittäiskaupan suuryksikön vaikuttavuusselvitys 16.6.2005. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  51. ↑ Kärkkäinen, Vesa: "KHO hylkäsi alatorin valitukset" ja "Valitus Alatorista meni nurin". Savon Sanomat, 16.2.2008, 101. vsk, nro 46, s. 1 ja 3.
  52. ↑ Hotelli Puijonsarven laajennus parantaa Kuopion matkailutarjontaa 27.2.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  53. ↑ Kesko rakennuttaa Kuopioon kaksi uutta K-Citymarkettia 30.9.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  54. ↑ Keskon Itä- ja Keski-Suomen aluetiedote 20.4.2007. Kesko. Viitattu 3.2.2008.
  55. ↑ Päiväranta / Kesko; Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutusten selvitys ja arviointi - Arviointiselostus. 10.4.2003. Tiehallinto. Viitattu 3.2.2008.
  56. ↑ Löf, Marika: "Kaukolämpö kallistuu väkisin" ja "Hinta kohosi 50 prosenttia hujauksessa". Savon Sanomat, 1.3.2008, nro 60.
  57. ↑ a b Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti". Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  58. ↑ Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: Kylmämäki työllistää jopa 500. Savon Sanomat, 17.8.2007, 100. vsk, nro 224, s. 1.
  59. ↑ Medone Oy rakentaa Kuopioon palvelutalon 11.10.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  60. ↑ Lemminkäinen rakentaa Kuopioon uuden toimintakeskuksen 20.12.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  61. ↑ Pietiläinen, Matti: Ikean tavaratalo tulee Kuopion Matkukseen Savon Sanomat. 10.6.2008. Viitattu 17.7.2008.
  62. ↑ Nykänen, Jukka: Sorsasalon yritysalue tuo yli tuhat työpaikkaa Savon Sanomat. 18.6.2008. Viitattu 17.7.2008.
  63. ↑ Pietiläinen, Matti: "Hulppea lääketehdas Kuopioon" ja "Kuopion asema bioalalla vankistui yli 500 neliöllä". Savon Sanomat, 9.7.2008, 101. vsk, nro 186, s. 1 ja 9.
  64. ↑ Felt, Erkka: Honeywell muuttaa Kuopioon Tekniikka&Talous. Viitattu 18.1.2008.
  65. ↑ Kauppakeskus Cantti 11.1.2007. Suomen Kauppayhtiöt. Viitattu 3.2.2008.
  66. ↑ - Bella Boats. Viitattu 3.2.2008.
  67. ↑ Kuopion Tiedepuisto kasvaa: Microteknia 4 valmistuu 8.2.2006. TEKEL. Viitattu 17.7.2008.
  68. ↑ Kuopion Prisman laajennus - liikenneselvitys 20.5.2005. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  69. ↑ a b c d e ”Elinkeinot ja työllisyys”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 8-9. Kuopion kaupunki, 2007.
  70. ↑ Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti". Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  71. ↑ Komulainen, Teppo: Itella korkkaa Matkuksen. Savon Sanomat, 20.12.2007, nro 348, s. 16.
  72. ↑ Carlsonin ja Anttilan suunnitelmat. 13.5.2005. Kuopio. Viitattu 16.12.2007.
  73. ↑ Alatorihanke ratkaisuun piakkoin. 9.1.2008. YLE Radio Savo. Viitattu 9.1.2008.
  74. ↑ Työttömyys lokakuun lopulla 2007. 22.11.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 9.1.2008.
  75. ↑ a b c d e f g ”Koulutus”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 10. Kuopion kaupunki, 2007.
  76. ↑ Keisarin Kuopio (verkkonäyttely) Kuopio kun Napoleon Moskovaan aikoi - eli elämää Kuopiossa Napoleonin elinaikana 1769–1821. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  77. ↑ Moilanen, Aatu: Otetaan vastuu omista asioista: Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939. (väitöskirja) Joensuun yliopisto, 2006.
  78. ↑ Erityisopetus 1872 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  79. ↑ Vuorikari, Outi: Minna Canth ja Kuopion uudet koulut. Kirjailija Minna Canth 1844-1897. Kuopion kaupunki. Viitattu 12.9.2007.
  80. ↑ Kauniainen on Suomen koulutetuin kunta. 14.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.11.2007.
  81. ↑ Kuopio numeroina 12.9.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  82. ↑ Kaupunginvaltuuston jäsenet 2005-2008. 20.12.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 9.1.2008.
  83. ↑ (Kaupunginhallitus) Varsinaiset jäsenet 2007-2008. 20.12.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 9.1.2008.
  84. ↑ Tilinpäätös 2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  85. ↑ Tilinpäätös 2005 Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  86. ↑ Tilinpäätös 2004. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  87. ↑ Tilinpäätös 2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.

Katso myös

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopio.
Kuopion kaupunginosat ja asuinalueet
Kaupunginosat (numerojärjestyksessä)
Asuinalueita

Malline:Itä-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopio&oldid=5122922”