Maaliskuun kyyditykset
Maaliskuun kyyditykset (vir. märtsiküüditamine) olivat Neuvostoliiton maaliskuussa 1949 toteuttama virolaisiin, latvialaisiin ja liettualaisiin kohdistunut pakkoväestönsiirto, joka tunnettiin Neuvostoliitossa nimellä operaatio Priboi eli rannikkotyrsky.[1][2]
Maaliskuun 25. päivänä 1949 Neuvostoliiton salaisen poliisin ja sisäministeriön joukot vyöryivät pitkissä rekkakolonnissa miehitettyyn Baltiaan. Operaatio Priboista muodostuikin yksi Neuvostoliiton suurimmista väestönsiirroista. Siperiaan lähetettiin viiden päivän aikana yhteensä lähes 100 000 virolaista, latvialaista ja liettualaista.[1] Virosta kyyditettiin 21 000–22 000[3], Latviasta 42 000 ja Liettuasta 32 000 henkeä.[4]
Lähes kolme neljäsosaa karkotetuista oli alle 16-vuotiaita naisia ja lapsia. Diktaattori Josif Stalinille lähetetyssä raportissa todettiin, että juniin lastattiin myös lähes 3 000 heikossa kunnossa ollutta yksinäistä vanhusta.[1]
_(18108703995).jpg)
Operaation taustalla oli Baltian maissa ilmennyt vastarinta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Maatalouden kollektivisointi oli edennyt hitaasti, minkä lisäksi tuhannet aseistautuneet metsäveljet sabotoivat kommunistihallintoa.[1]
Neuvostoliitto oli laatinut suunnitelmansa salassa ja asettanut kohteekseen noin 30 000 perhettä. Heidän joukossaan oli varakkaita maanviljelijöitä eli niin sanottuja kulakkeja, metsäveljien perheitä ja muita Neuvostoliiton mukaan epäkelvoksi ainekseksi arvioituja henkilöitä.[1]
2000-luvulla maaliskuun 25. päivästä on muodostunut yleinen muistopäivä kyyditysten uhreille ja sitä vietetään sekä Virossa että virolaisyhteisöissä ulkomailla.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Antti Kirkkala: Stalinin synkkä operaatio Priboi: 100000 ihmistä Baltiasta Siperiaan Verkkouutiset. 27.3.2019. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ Tausta | Ihmisiä pelotettiin kolhooseihin Helsingin Sanomat. 26.3.2015. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ a b Thea Ekholm: T24 | Virossa muistetaan tänään maaliskuun 1949 kyyditysten uhreja Helsingin Uutiset. 25.3.2021. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ Document of Soviet deportation of Lithuanians added to UNESCO Memory of the World Register The Baltic Times. 6.6.2017. Viitattu 15.6.2024.