Toivo Janhonen
Toivo Aapeli Janhonen (2. helmikuuta 1886 Jyväskylä − 3. marraskuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen pappi, Maalaisliiton kansanedustaja ja ministeri.[1]
Janhosen vanhemmat olivat ajuri ja työmies Aapeli Janhonen ja Wilhelmina Linden. Hän pääsi ylioppilaaksi 1905 ja suoritti teologian erotutkinnon 1909 sekä pastoraalitutkinnon 1916. Hänet vihittiin papiksi 1910. Rovastin arvonimen Janhonen sai 1935.[1]
Janhonen oli Haapaveden kirkkoherran virallisena apulaisena 1910–1911, Kuusamon kirkkoherran apulaisena 1911–1915, Ristijärven seurakunnan väliajan saarnaajana 1915–1919 sekä kirkkoherrana Suomussalmella 1919–1935 ja Sotkamossa 1935–1939. Hän toimi myös Haapaveden kansanopiston opettajana, Itä-Pohjanmaan kansanopiston johtajana Kuusamossa 1911–1915 ja Kuusamon kunnan säästöpankin esimiehenä 1911–1915.[1]
Janhonen toimi Maalaisliiton kansanedustajana 1924–1939 valittuna Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän oli sosiaaliministerinä Kyösti Kallion IV hallituksessa 1936–1937. Presidentin valitsijamiehenä Janhonen oli vuosien 1925 ja 1937 presidentinvaaleissa. Janhonen oli Maalaisliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana vuodesta 1933. Kunnallispolitiikassa hän toimi Suomussalmen kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1921. Hän oli Kainuun rautatiekomitean puheenjohtajana ja vuosina 1911–1915 Kuusamon kunnan esimiehenä.[1]
Janhonen kuoli 53-vuotiaana aivohalvaukseen marraskuussa 1939. [1]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toivo Janhonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Valtioneuvoston ministerimatrikkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: Bruno Sarlin |
Suomen sosiaaliministeri 1936−1937 |
Seuraaja: Jaakko Keto |
