Uno Saxén
Uno Alfons Saxén (15. syyskuuta 1863 Kankaanpää – 17. helmikuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kouluneuvos, valtiopäivämies ja tietokirjailija.[1]
Saxénin vanhemmat olivat metsänhoitaja Frans Ludvig Saxén ja Ida Lovisa Hällfors. Hänen veljensä oli kouluneuvos Ralf Saxén (1868–1932). Saxén valmistui voimistelunopettajaksi 1883, filosofian kandidaatiksi 1885, filosofian lisensiaatiksi 1892 ja väitteli tohtoriksi sähköopin alalta vuonna 1894. Vuosina 1894–1901 Saxén toimi matematiikan lehtorina Viipurin klassillisessa lyseossa, 1901–1910 suomalaisessa reaalilyseossa ja 1910–1922 Helsingin suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilla. Kouluhallituksen oppikouluosaston kouluneuvoksena hän toimi 1922–1930 ja virkaa tekevänä vielä 1930–1933. Väitöskirjan ohella Saxén julkaisi muun muassa Mekaniikan oppikirjan (1912) ja kuului Tietosanakirjan toimituskuntaan 1910–1922 ja laati melkein kaikki sen matematiikan ja fysiikan alan artikkelit. Saxén oli pappissädyssä edustaja valtiopäivillä 1905. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen hän oli 1921–1940 ja Oppikoulunopettajain liiton puheenjohtaja 1917–1919.[1]
Uno Saxén, Einar Rancken, Gösta Wasenius ja Hans Wasenius sekä joukkueen johtajana toiminut Reinhold Felix von Willebrand tekivät kilpailumatkan Pohjoismaiden kautta Saksaan, Belgiaan ja Sveitsiin kesällä 1885 ja osallistuivat heinäkuussa Dresdenin suurille voimistelujuhlille esittäen siellä muun muassa sauvaliikeohjelman. Osaan matkasta osallistuivat myös Mauritz Waenerberg ja Ivar Wilskman. Rancken ja von Willebrand julkaisivat matkasta myös kirjan Fem sportsmäns resa till kontinenten, berättad af två af dem: sommarminnen och dagboksblad.[2]
Saxénin ensimmäinen puoliso vuodesta 1894 oli Anna Maria Pesonius (k. 1929) ja toinen vuodesta 1932 Seidi Laitakari, kruununvouti Aarne Inhan leski. Lääkäri, professori Niilo Saksela oli Saxénin poika ensimmäisestä avioliitosta.[3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Experimentelle Bestätigung einer die Reciprocität der elektrischen Endosmose-und Strömungsströmeerscheinungen betreffenden Gleichung, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1892
- Fysiikka: oppikirjan luonnos oppikouluja varten. 1 osa, Mekaniikka ynnä johdanto teoksessa Helsingin suomalaiset tyttökoulun jatkoluokat. Kertomus lukuvuosista 1909-1912. Helsinki 1912
- Laskutaulukkoja; tekijät Georg Borenius, Einar Meinander, Uno Saxén. Söderström & C:o, Helsingfors 1916
- Die Varietäten von Carex salina Wg ssp. cuspidata Wg nebst ihren Hybriden an den Küsten des Bottnischnen Busens, Finnland. Acta botanica Fennica 22. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1938
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 662. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- ↑ Urheilumme ensimmäinen iskujoukko, Suomen Kuvalehti, 19.12.1935, nro 51-52, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 556–557. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SAXÉN Uno Alfons. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 3.5.2014.
- Saxén, Uno hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
