Lakalaivan eritasoliittymä

eritasoliittymä Tampereella

Lakalaivan eritasoliittymä (Lakalaivan liittymä, Lakalaivan risteys, Tampereen eteläinen eritasoliittymä) on Tampereen keskustan eteläpuolella sijaitseva iso risteys, jossa valtatie 3, valtatie 9 ja yhdystie 3495 risteävät. Tiet liittymän kohdalla ovat moottoriteitä ja liittymä rakennettiin osana Tampereen kehätieprojektia kehätien ja Helsinkiin vievän tien (valtatien 3 jatke) risteykseen. Kehätie on osa kumpaakin mainittua valtatietä. Lakalaivaan tehtiin liittymä vuonna 1985 rakennettaessa läntistä kehätietä ja nelitasoinen eritasoliittymä valmistui 1994, kun rakennettiin itäistä kehätietä.[2] Lakalaivan liittymän itäpuolella on Karkunvuoren moottoritietunneli ja länsipuolella kehätien ylittävä seututie 130 eli Lempääläntie.

Neljätasoinen Lakalaivan eritasoliittymä ilmakuvassa etelästä päin nähtynä: Alimmaisena kulkee Tampereen kehätie ja 2. tasolla sillalla Tampere–Helsinki-moottoritie. 3. tasolla on silta Jyväskylästä Helsingin suuntaan ja ylimpänä silta Tampereelta Jyväskylän suuntaan[1].

Eritasoliittymän rakenne

muokkaa
 
Neljätasoinen Lakalaivan eritasoliittymä lännestä nähtynä: Alimmaisena kulkee kehätie ja 2. tasolla sillalla Tampere–Helsinki-tie. 3. tasolla on silta Jyväskylästä Helsingin suuntaan ja ylimpänä silta Tampereelta Jyväskylän suuntaan[3].
 
Lakalaivan eritasoliittymän yhden pylväsrivin kannattamista silloista voi tulla mieleen akvedukti.

Lakalaivan eritasoliittymä on Suomen ainoa neljään tasoon rakennettu liittymä.[4] Tilanpuutteen takia liittymä on perinteisestä moottoriteiden "neliapilaliittymästä" puolikas, johon on lisätty kaksi pitkää siltaa (puolineliapilatyyppi AB[5]). Näin kaikille liikennesuunnille on saatu kuitenkin rampit. Liittymässä on pohjois-eteläsuuntaiset Lakalaivan risteyssillat sekä ylimpänä pitkät ramppeina toimivat sillat: Rotatorin risteyssilta (299 m) ja Postitorven risteyssilta (386 m).[6][7]

Asiantuntijaseminaarissa siltoja on arvioitu seuraavasti[8]: Sillat ovat akveduktimaisia. Ne ovat teräspalkkisiltoja, joita kannattaa vain yksi pylväsrivi.[6]

Yhteydet liittymästä

muokkaa

Lakalaivan eritasoliittymästä pääsee:[1]

Liikennemäärät

muokkaa

Lakalaivan eritasoliittymä muodostaa keskeisen Sisä-Suomen liikenteen solmukohdan. Vuonna 2021 eritasoliittymän kohdalla kehätien liikennemäärät ovat noin 45 000-55 000 autoa vuorokaudessa. Helsingintiellä liikennemäärät ovat eritasoliittymän pohjoispuolella noin 32 000 autoa vuorokaudessa, josta ne nousevat eritasoliittymän eteläpuolelle päästessä noin 42 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.[9]

Rampeilla liikennemäärät menevät seuraavasti (2021)[9]:

  • Ramppi Helsingin suunnasta Jyväskylään (n. 5100 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Helsingin suunnasta Vaasaan (n. 7500 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Yhdystieltä 3495 Jyväskylään (n. 4600 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Yhdystieltä 3495 Vaasaan (n. 5300 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Jyväskylän suunnasta Helsinkiin (n. 6000 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Jyväskylän suunnasta yhdystielle 3495 (n. 4000 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Vaasan suunnasta Helsinkiin (n. 7500 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Vaasan suunnasta yhdystielle 3495 (n. 3200 ajoneuvoa/vrk)

Lakalaivan risteyksen ruuhkautuminen

muokkaa

Risteyksestä kulkee 2025 noin 54 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Etenkin liikenne kohti Vaasaa ruuhkautuu Lakalaivan ja Sarankulman välillä aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Risteyksen rakenteen parantaminen on hyvin vaikeaa. Vuodelle 2040 risteyksessä ennustetaan olevan liikennettä 65 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, jos uusia teitä ei rakenneta. Laskelmien mukaan Puskiaisten oikaisu helpottaisi ruuhkia siten, että vuonna 2040 risteyksessä olisi vastaava tilanne kuin 2025. [10]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Google maps
  2. Tampereen tuolle puolen, sivu 58
  3. Google maps
  4. Tampereen tuolle puolen, sivu 56
  5. Moottoriteiden eritasoliittymät. Osa A, s. 45. Helsinki: Tielaitos, Kehittämiskeskus, 1994. TIEL 2130009. ISBN 951-47-6844-2 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 11.6.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. a b Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 30; Tiehallinto
  7. Usein kysyttyä / Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista? www.tampere.fi
  8. Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 2; Tiehallinto - asiantuntijaryhmässä maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki; taiteilija, professori emeritus Lauri Anttila; arkkitehti, professori Matti Rautiola ja sillanrakennustekniikan professori Aarne Jutila
  9. a b Tieliikenteen liikennemäärät 2012-2021 paikkatieto.vaylapilvi.fi. 2021. Väylävirasto. Viitattu 22.1.2023.
  10. Jaana Leena Kerola: Ei vain oikaisun tähden, s. A4-A5; Aamulehti 5.1.2025

Aiheesta muualla

muokkaa