Ero sivun ”Nepalin sisällissota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti 15 Wikidatan sivulle d:q2002975 siirrettyä kielilinkkiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
{{Taistelu |
{{Taistelu |
||
| nimi = Nepalin sisällissota |
| nimi = Nepalin sisällissota |
||
| Rivi 19: | Rivi 18: | ||
| tappiot1 = |
| tappiot1 = |
||
| tappiot2 = |
| tappiot2 = |
||
| tappiot3 = |
| tappiot3 = yli 16 000 kuollutta |
||
100 000 - 150 000 joutui jättämään kotinsa |
100 000 - 150 000 joutui jättämään kotinsa |
||
| huomautus = |
| huomautus = |
||
| muut_taistelut = |
| muut_taistelut = |
||
}} |
}} |
||
'''Nepalin sisällissota''' oli [[Nepal]]in monarkistisen hallituksen ja kommunististen [[Nepalin kommunistinen puolue (maolainen)|maolaississien]] välinen konflikti 13. helmikuuta 1996 – 21. marraskuuta 2006. Maolaississien tarkoituksena oli kaataa maan nykyinen hallinto ja tehdä maasta kommunistinen. |
'''Nepalin sisällissota''' oli [[Nepal]]in monarkistisen hallituksen ja kommunististen [[Nepalin kommunistinen puolue (maolainen)|maolaississien]] välinen konflikti 13. helmikuuta 1996 – 21. marraskuuta 2006. Hallituksen joukot aloittivatkin aktiiviset toimet kapinallisia vastaan vasta vuonna 2001. Maolaississien tarkoituksena oli kaataa maan nykyinen hallinto ja tehdä maasta kommunistinen.{{lähde}} Sodassa kuoli yhteensä yli 16 000 ihmistä.<ref name="GU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2014/aug/31/britain-accused-conniving-torture-maoists-nepal-civil-war | Nimeke = Britain accused of conniving at torture of Maoists in Nepal's civil war | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 18.10.2014 }}</ref> |
||
Sissit hallitsivat alusta alkaen suurta osaa maaseuduista. Aika ajoin he saartoivat pääkaupunki [[Katmandu]]n mikä aiheutti vakavaa elintarvikepulaa. Sissien tukijoita olivat suurimmilta osin köyhät maanviljelijät. Yhdysvallat tuki monarkistihallitusta mm. kouluttamalla sen upseereita ja toimittamalla maahan 5 000 kappaletta M-16-rynnäkkökivääreitä. Sissien taholta toimet hallitusta vastaan kiihtyivät kun kuningas [[Gyanendra Bir Bikram Shah Dev|Gyanendra]] otti vallan kuningas Birendran ja kruununprinssi Dipendran kuoltua vuonna 2001. Kuningasta on kritisoitu kärkkäästi maan parlamentin hajottamisesta vuosina 2002 ja 2005 sekä yksinvaltiaan ottein hallitsemisesta, mikä on johtanut väkivaltaisiin mellakoihin. |
Sissit hallitsivat alusta alkaen suurta osaa maaseuduista. Aika ajoin he saartoivat pääkaupunki [[Katmandu]]n mikä aiheutti vakavaa elintarvikepulaa. Sissien tukijoita olivat suurimmilta osin köyhät maanviljelijät. Yhdysvallat tuki monarkistihallitusta mm. kouluttamalla sen upseereita ja toimittamalla maahan 5 000 kappaletta M-16-rynnäkkökivääreitä. Sissien taholta toimet hallitusta vastaan kiihtyivät kun kuningas [[Gyanendra Bir Bikram Shah Dev|Gyanendra]] otti vallan kuningas Birendran ja kruununprinssi Dipendran kuoltua vuonna 2001. Kuningasta on kritisoitu kärkkäästi maan parlamentin hajottamisesta vuosina 2002 ja 2005 sekä yksinvaltiaan ottein hallitsemisesta, mikä on johtanut väkivaltaisiin mellakoihin. |
||
Maolaississit luokiteltiin terroristeiksi, joten Yhdysvallat ja Britannia tukivat hallitusta maolaisten vastaisessa tastelussa.<ref name="GLO"/><ref name="GU"> |
|||
Jo konfliktin aikana uskottiin yleisesti, ettei siihen ole aseellista ratkaisua. Todennäköisesti hallituksen huomattavasti vahvemmat joukot olisivat voittaneet kapinalliset avoimessa taistelussa, mutta sellaisia sissit onnistuivat välttelemään ja pitäytyivät sissitaktiikassa johon turvallisuusjoukot eivät koskaan kyenneet vastaamaan tehokkaasti. |
Jo konfliktin aikana uskottiin yleisesti, ettei siihen ole aseellista ratkaisua. Todennäköisesti hallituksen huomattavasti vahvemmat joukot olisivat voittaneet kapinalliset avoimessa taistelussa, mutta sellaisia sissit onnistuivat välttelemään ja pitäytyivät sissitaktiikassa johon turvallisuusjoukot eivät koskaan kyenneet vastaamaan tehokkaasti. |
||
| Rivi 34: | Rivi 35: | ||
3. toukokuuta 2006 hallitus julisti aselevon muutamia päiviä sissien jälkeen. Tästä eteenpäin maolaississejä ei enää luokitella terroristeiksi. Muutoksen toivottiin johtavan rauhanneuvotteluihin, jotka käynnistettiinkin perjantaina 26. toukokuuta 2006. Tämä oli ensimmäinen rauhanneuvottelu sitten vuoden 2003. Kumpikin osapuoli sitoutuu 25-osaiseen ohjelmaan jolla pyritään väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja kansalliskokouksen järjestämiseen jotta maalle saadaan uusi perustuslaki. |
3. toukokuuta 2006 hallitus julisti aselevon muutamia päiviä sissien jälkeen. Tästä eteenpäin maolaississejä ei enää luokitella terroristeiksi. Muutoksen toivottiin johtavan rauhanneuvotteluihin, jotka käynnistettiinkin perjantaina 26. toukokuuta 2006. Tämä oli ensimmäinen rauhanneuvottelu sitten vuoden 2003. Kumpikin osapuoli sitoutuu 25-osaiseen ohjelmaan jolla pyritään väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja kansalliskokouksen järjestämiseen jotta maalle saadaan uusi perustuslaki. |
||
Rauhansopimus solmittiin sissien ja uuden, demokraattisen hallituksen välille 21. marraskuuta 2006. |
Rauhansopimus solmittiin sissien ja uuden, demokraattisen hallituksen välille 21. marraskuuta 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/6169746.stm | Nimeke = Peace deal ends Nepal's civil war | Tekijä = | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = BBC | Viitattu = 18.10.2014 }}</ref> |
||
YK:n rauhanturvaoperaatio Nepalissa (UNMIN) päättyi tammikuussa 2011. Silloin arvioitiin, että kapinallisleireillä oli jopa 20 000 maolaistaistelijaa.<ref name="GLO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.globalis.fi/Konfliktit/Nepal | Nimeke = Nepal | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Globalis | Viitattu = 18.10.2014 }}</ref> |
|||
== |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
|||
* [http://www.globalis.fi/Konfliktit/Nepal Globalis.fi - Nepalin konflikti] {{fi}} |
|||
{{tynkä/Sota}} |
|||
[[Luokka:Sisällissodat]] |
[[Luokka:Sisällissodat]] |
||
[[Luokka:Nepalin historia|Sisällissota]] |
[[Luokka:Nepalin historia|Sisällissota]] |
||
Versio 18. lokakuuta 2014 kello 18.50
| Nepalin sisällissota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Nepalilaisten siviilien mielenosoitus kuninkaan valtaa vastaan pääkaupunki Katmandussa
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
|
| ||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Useita pääministereitä ja kuninkaita |
Toveri Prachanda | ||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
90 000 |
10 000 - 15 000 | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
yli 16 000 kuollutta 100 000 - 150 000 joutui jättämään kotinsa | |||||||||
Nepalin sisällissota oli Nepalin monarkistisen hallituksen ja kommunististen maolaississien välinen konflikti 13. helmikuuta 1996 – 21. marraskuuta 2006. Hallituksen joukot aloittivatkin aktiiviset toimet kapinallisia vastaan vasta vuonna 2001. Maolaississien tarkoituksena oli kaataa maan nykyinen hallinto ja tehdä maasta kommunistinen.lähde? Sodassa kuoli yhteensä yli 16 000 ihmistä.[1]
Sissit hallitsivat alusta alkaen suurta osaa maaseuduista. Aika ajoin he saartoivat pääkaupunki Katmandun mikä aiheutti vakavaa elintarvikepulaa. Sissien tukijoita olivat suurimmilta osin köyhät maanviljelijät. Yhdysvallat tuki monarkistihallitusta mm. kouluttamalla sen upseereita ja toimittamalla maahan 5 000 kappaletta M-16-rynnäkkökivääreitä. Sissien taholta toimet hallitusta vastaan kiihtyivät kun kuningas Gyanendra otti vallan kuningas Birendran ja kruununprinssi Dipendran kuoltua vuonna 2001. Kuningasta on kritisoitu kärkkäästi maan parlamentin hajottamisesta vuosina 2002 ja 2005 sekä yksinvaltiaan ottein hallitsemisesta, mikä on johtanut väkivaltaisiin mellakoihin.
Maolaississit luokiteltiin terroristeiksi, joten Yhdysvallat ja Britannia tukivat hallitusta maolaisten vastaisessa tastelussa.[2]Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu
YK:n rauhanturvaoperaatio Nepalissa (UNMIN) päättyi tammikuussa 2011. Silloin arvioitiin, että kapinallisleireillä oli jopa 20 000 maolaistaistelijaa.[2]
Lähteet
- ↑ Britain accused of conniving at torture of Maoists in Nepal's civil war 2014. The Guardian. Viitattu 18.10.2014.
- ↑ a b Nepal Globalis. Viitattu 18.10.2014.