Ero sivun ”Wilhelm Ramsay” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
kuva |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Wilhelm Ramsay.jpg|thumb|Wilhelm Ramsay vuonna 1915.]] |
|||
'''Wilhelm Ramsay''' ([[20. tammikuuta]] [[1865]], [[Dragsfjärd]] – [[8. tammikuuta]] [[1928]], [[Helsinki]]) oli suomalainen [[geologia|geologi]] ja [[Helsingin yliopisto]]n geologian ja mineralogian professori. |
'''Wilhelm Ramsay''' ([[20. tammikuuta]] [[1865]], [[Dragsfjärd]] – [[8. tammikuuta]] [[1928]], [[Helsinki]]) oli suomalainen [[geologia|geologi]] ja [[Helsingin yliopisto]]n geologian ja mineralogian professori. |
||
Versio 9. elokuuta 2015 kello 11.52
Wilhelm Ramsay (20. tammikuuta 1865, Dragsfjärd – 8. tammikuuta 1928, Helsinki) oli suomalainen geologi ja Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professori.
Tieteellinen ura
Ramsay promovoitiin filosofian maisteriksi vuonna 1882 ja tohtoriksi 1885. Hän osallistui seitsemään retkikuntaan Kuolan niemimaalle vuosina 1887–1914. Hän löysi Kuolan niemimaalta kivilajin, joka sai hänen mukaansa nimen Ramsayit. Hän julkaisi vuonna 1894 saksaksi Fennia-aikakauskirjassa kuvitetun selostuksen retkistä. Ramsay teki tieteellisiä tutkimusmatkoja myös Aunuksen Karjalaan ja 1903 retken Kaninin niemimaalle. Vuonna 1889 hänet nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi mineralogiassa ja geologiassa. Vuonna 1892 hän sai Aleksanterin palkinnon, jolla hän kustansi vuoden tutkimusmatkan Saksaan ja Ranskaan. Vuosina 1899–1928 hän toimi Helsingin yliopiston mineralogian ja geologian professorina ja oli vuosina 1924–1927 Matemaattis-luonnontieteellisen osaston dekaanina.
Kuolan-matkoillaan Ramsay otti runsaasti valokuvia, ja tallessa on n. 500 lasinegatiivia. Hän julkaisi useita alansa tutkimuksia ja otti ensimmäisenä käyttöön nimen Fennoskandia. Hän esitteli ja määritteli nimityksen 1898 julkaistussa teoksessaan Über die geologische Entwicklung der Halbinsel Kola in der Quartärzeit. Kuolan niemimaalta hän löysi mineraalin, joka sai nimekseen ramsayiitti, ja näyte löytyy yliopiston kokoelmista. Myöhemmin mineraali on todettu samaksi kuin lorentsiniitti. Ramsayn tutkimukset tukivat myös teoriaa, joka nimesi rantaviivan siirtymisen syyksi maankuoren kohoamisen mannerjäätikön sulamisen jälkeen.
Muu toiminta
Wilhelm Ramsay oli Wolter Ramsayn yhdestätoista lapsesta kahdeksas ja kuului aateliseen Ramsayn sukuun. Hän oli naimisissa Karin von Bornin kanssa ja sai kuusi lasta. Karinin kautta hän peri Fantsnäsin kartanon Pernajassa. Wilhelm Ramsay oli August Ramsayn veli.
Vuosina 1899–1905 Ramsay oli aatelissäädyn edustajana Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä. Vuosina 1904–1905 hän hoiti appensa Viktor Magnus von Bornin asioita, kun tämä oli maanpaossa Ruotsissa. Suomen sisällissodan aikana hän auttoi valkoisia, mutta joutui vankilaan, kun palvelija ilmiantoi hänet.
Lähteet
- Ramsay, Wilhelm (pdf) Helsingin yliopisto. Viitattu 20.2.2009.
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1964
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1964
Aiheesta muualla
- Wilhelm Ramsay Kansallisbiografiassa
- Suuri Kuolan retki 1887 Tutkijoiden Lappi. Oulun yliopiston kirjasto. Viitattu 20.2.2009.