Ero sivun ”Vehkajoki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
fix? |
IA (keskustelu | muokkaukset) kuva |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/Kuvitus}}{{Joki |
{{Korjattava/Kuvitus}}{{Joki |
||
| joen_nimi = Vehkajoki |
| joen_nimi = Vehkajoki |
||
| kuva = |
| kuva = Vehkajoki 1.jpg |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| alkulähde = |
| alkulähde = |
Versio 30. elokuuta 2015 kello 18.37
Vehkajoki | |
---|---|
Laskupaikka | Suomenlahti |
Maat | Suomi |
Pituus | noin 40 km |
Virtaama | 3,9 m³/s |
Valuma-alue | 380 km² |
Vehkajoki on joki Suomessa Kymenlaakson maakunnassa. Joen vesistöalue sijaitsee pääosin Haminan alueella, mutta latvaosat ulottuvat Kouvolan alueelle. Vehkajoen pituus on noin 40 km ja vesistön järvisyys 5,8 %. Suurimmat järvet ovat Kirkkojärvi ja Kannusjärvi.
Vehkajoki saa alkunsa Haminan ja Kouvolan rajaseudun järvistä, lammista ja soista. Soita on erityisesti vesistön pohjois- ja keskiosissa. Eteläosiltaan joki virtaa savi- ja hiesualueiden halki. Vesistön latvaosien päähaara on Mustajoki, jonka reitin järviä ovat muun muassa Hainus, Pyhältö ja Salmento. Toinen merkittävä latvahaara on Piutulanjoki, jonka reitin järviä ovat Haapajärvi ja Piutulanjärvi. Mustajoki ja Piutulanjoki yhtyvät Ihamaan kylän seudulla Piutulanjärven eteläpuolella. Täältä Vehkajoki virtaa Ihamaanjärven, Vuorisenjärven ja Paijärven kautta Vehkjärveen (Vehkajärvi). Vehkjärveen yhtyy luoteesta Kannusjärvestä virtaava haara Myllyjoki-Välijoki. Alajuoksulla jokeen yhtyy idästä Mäntjoki. Vehkajoki laskee vetensä Kirkkojärveen ja sieltä edelleen Mullinkosken ja Salmenvirran kautta Suomenlahteen. Kirkkojärveen virtaavat myös Pyölinjoki (Husulanjoki) lännestä ja Lelunjoki idästä.
Vehkajoella on tehty koskien perkauksia uittoa ja järvien vedenpinnan laskua varten. Uittoon jokea on käytetty viimeksi vuonna 1951. Järvien laskuista ovat merkittävimmät Vehkjärven ja Paijärven vedenpinnan laskemiset Vehkjärven alapuolella sijaitsevan Sahakosken louhinnan seurauksena. Vehkajoen vesistöalueella on viisi säännöstelypatoa, jotka estävät kalojen vaellusta.
Suurimmat järvet
Nimi | Pinta-ala ha | Korkeus m | |
---|---|---|---|
Kirkkojärvi | 249 | 0,7 | |
Kannusjärvi | 164,78 | 19,3 | Myllyjoen haara |
Haapajärvi | 145,36 | 51,9 | Piutulanjoen haara |
Valkjärvi | 140,26 | 45,1 | Pyölinjoen haara |
Piutulanjärvi | 134,38 | 32,3 | Piutulanjoen haara |
Luomajärvi | 103,37 | 42,2 | Myllyjoen haara |
Hainusjärvi | 77,95 | 53,9 | Mustajoen haara |
Suuri Merkjärvi (Portimo) | 73,51 | 39,9 | Pyölinjoen haara |
Pyhältö | 66,58 | 41,6 | Mustajoen haara |
Vehkjärvi | 64,40 | 14,6 | |
Salmento | 63,07 | 32,4 | Mustajoen haara |
Ihamaanjärvi | 45,16 | 25,7 |
Patoja
- Töytärinkosken pato 2,5 km jokisuusta, rakennettu alun perin Haminan kaupungin vedenottamoa varten. Patoa on suunniteltu muutettavaksi pohjapadoksi.
- Myllykosken pato Myllykylässä 2,4 km Töytärinkosken padosta ylävirtaan, rakennettu Vehkalahden kunnan myllylaitosta varten.
- Koivuniemenkosken pato päähaaran latvaosassa, rakennettu Koivuniemen myllyä varten.
- Luomajärven pato Kannusjärven haarassa.
- Hurmajärven pato Piutulanhaarassa.
Lähteet
- http://www2.te-keskus.fi
- Vehkajoen valuma-alue – www.ymparisto.fi
- Kirkkojärvi – www.ymparisto.fi
- http://kansalaisen.karttapaikka.fi