Ero sivun ”Kuluntalahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
eläintarha |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Urheiluseuroista on merkittävä [[Kuluntalahden Kunto]], jolla on ollut ainakin ainakin hiihto- ja pesäpallotoimintaa. Kylän pitkäaikainen kauppa samoin kuin posti ja rautatieseisake onvat lakanneet toimimasta. |
Urheiluseuroista on merkittävä [[Kuluntalahden Kunto]], jolla on ollut ainakin ainakin hiihto- ja pesäpallotoimintaa. Kylän pitkäaikainen kauppa samoin kuin posti ja rautatieseisake onvat lakanneet toimimasta. |
||
Suvenniemelllä toimi saksalaisetn Remmlerin veljeksien ylläpitämä [[Kuluntalahden eläintarha]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aarno von Bell | Nimeke = Suvenniemen eläintarha ja Fritz Remmler| Vuosi = 2013| Sivu = 111| Julkaisupaikka = Kajaani| Julkaisija = Kuluntalahden kyläyhdistys ry| Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-93-1645-8| Viitattu = 28.2.2019 }}</ref> |
|||
Ennen rautatietä kylässä oli [[Kestikievari|kestikievareita]] 1600-luvulta aina 1930-luvulle. Vesiliikennöinti Nuasjärvellä oli toisaalta helppoa, mutta itse lahden mataluus ei houkutellut laivasataman rakentamista Kuluntaan; vain tukinuittosatamana lahti toimi tehokkaasti.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = von Bell, Aarno|Nimeke = Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä|Vuosi = 2013|Luku = Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet|Sivu = 86-93|Selite = |Julkaisupaikka = Kajaani|Julkaisija = Kuluntalahden kyläyhdistys ry.|Tunniste = ISBN 978-952-93-1645-8|www = |www-teksti = |Tiedostomuoto = |Viitattu = 16.4.2013|Kieli = }}</ref> |
Ennen rautatietä kylässä oli [[Kestikievari|kestikievareita]] 1600-luvulta aina 1930-luvulle. Vesiliikennöinti Nuasjärvellä oli toisaalta helppoa, mutta itse lahden mataluus ei houkutellut laivasataman rakentamista Kuluntaan; vain tukinuittosatamana lahti toimi tehokkaasti.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = von Bell, Aarno|Nimeke = Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä|Vuosi = 2013|Luku = Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet|Sivu = 86-93|Selite = |Julkaisupaikka = Kajaani|Julkaisija = Kuluntalahden kyläyhdistys ry.|Tunniste = ISBN 978-952-93-1645-8|www = |www-teksti = |Tiedostomuoto = |Viitattu = 16.4.2013|Kieli = }}</ref> |
||
Versio 28. helmikuuta 2019 kello 13.35
Kuluntalahti on kylä Kajaanissa valtatien 5 ja Iisalmen–Kontiomäen rautatien varrella, noin kahdeksan kilometrä koilliseen Kajaanin keskustasta. Kylä sijaitsee samannimisen Nuasjärven lahden pohjoispuolella. Kylän asukasluku on 439 (2004), koko Kuluntalahden alueen asukasluvun ollessa 903.
Kuluntalahdessa toimi talvisodan aikana Suomen ilmavoimien jäälle perustettu lentokenttä. Kuluntalahdessa on toiminut myös Kuluntalahden siirtorata, ja siellä on ollut myös oma rautatieasema. Kylässä sijaitsee myös Kajaanin ravirata.
Kuluntalahden koulu vihittiin käyttöön vuonna 1955. Sitä edelsi Jormuan koulupiiriin kuulunut Salmijärven koulu, jonka toiminta alkoi jo vuonna 1898, mutta oli kilometrien pääsä niin Kuluntalahden kuin Jormuan keskeisimmistä osista, ja tiedetään eräiden oppilaiden asustaneen talven aikana koululla.[1] Koulussa on kuusi luokkaa ja kolme opettajaa sekä esikoulu ja iltapäivätoimintaa[2].
Kuluntalahden alueella toimi Syvälammen kurssikeskus vuosina 1955–1971, jossa toimi Kainuuna ainoa metsänhoito-oppilaitos.[1]
Urheiluseuroista on merkittävä Kuluntalahden Kunto, jolla on ollut ainakin ainakin hiihto- ja pesäpallotoimintaa. Kylän pitkäaikainen kauppa samoin kuin posti ja rautatieseisake onvat lakanneet toimimasta.
Suvenniemelllä toimi saksalaisetn Remmlerin veljeksien ylläpitämä Kuluntalahden eläintarha.[3]
Ennen rautatietä kylässä oli kestikievareita 1600-luvulta aina 1930-luvulle. Vesiliikennöinti Nuasjärvellä oli toisaalta helppoa, mutta itse lahden mataluus ei houkutellut laivasataman rakentamista Kuluntaan; vain tukinuittosatamana lahti toimi tehokkaasti.[4]
Historia
Kuluntalahti-nimitykseen on kaksi uskottavaa selitystä. Professori Alpo Räisänen on viitannut Kajaanin koskien kiertoon Kuluntajärven oikotaipaleen kautta Nuaksesta Oulujärven Jormuanlahteen Kuluntajärven kautta – eli kulku-kulenta-sanapariin. Toisaalta metsänhoitaja Ilmari Kosonen on viitaten samantapaisiin paikannimiin tullut tulokseen, jonka mukaan sana juontuu jääkauden jälkeisten kansojen jättämästä jonkin jo kadonneen kielen kulu-sanasta, joka tarkoittanee järviruokoa. Tähän voivat viitata esimerkiksi Rauman Kulamaa, Punkaharjun Kulennoinen ja Inarin Kulasjoki.[5]
Kiertävien kansojen jälkeen saapuivat saamelaiset, joiden jättämää nimistöä ovat muun muassa lähiseudun Nuas, Leihu, Jormua ja Koutaniemi.[5]
Suomalaiset ovat tulleet aluksi sekä Savon suunnasta lyhyen verovapauden houkuttamana ja osin pakolla etelästä että lännestä Limingan emäpitäjästä. Myös itään Kuhmossa asuviin karjalaisiin on yhteys. Kuluntalahden alue on kiinnostanut erityisesti kalavesien ja metsänriistan takia. Pähkinäsaaren rauhassa Kainuu ja niin myös Kuluntalahti olivat rajankäynnin ulkopuolella eli Ruotsin rajalta selvästi itään, mutta Venäjän rajalta selvästi länteen[6] . Täyssinän rauha muutti tilanteen. Kustaa Vaasan sodan 1555–1557 aikana ja sitä seuraavien rappasotien aikana alueella oli levotonta, eivätkä uudisasutukset saaneet juurikaan olla rauhassa Kulunnan alueella. Lisäksi katovuosia on ollut ”pikku jääkauden” aikana tämän tästä.[5]
Tunnettuja vaikuttajia Kuluntalahdelta
- Adolf Rimpeläinen, ihmelääkkeistään tunnettu lääkäri
- Juho Heikkinen, "Hallan ukko", vietti lapsuutenssa Kuluntalahdella
- Aleksanteri Fränti, edistyspuolueen kansanedustaja
- Hemmi Tikkanen, pitkäaikainen maalaisliittolainen vaikuttaja
- Aarno von Bell, sosiaalidemokraattinen kansanedustaja
Lähteet
- ↑ a b von Bell, Aarno: ”Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet”, Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä, s. 50-83. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry., 2013. ISBN 978-952-93-1645-8
- ↑ Kuluntalahden koulu Kajaanin kaupungin sivut. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ Aarno von Bell: Suvenniemen eläintarha ja Fritz Remmler, s. 111. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry, 2013. ISBN 978-952-93-1645-8
- ↑ von Bell, Aarno: ”Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet”, Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä, s. 86-93. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry., 2013. ISBN 978-952-93-1645-8
- ↑ a b c von Bell, Aarno: ”Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet”, Kuluntalahti Nuasjärven rantakylä, s. 13-25. Kajaani: Kuluntalahden kyläyhdistys ry., 2013. ISBN 978-952-93-1645-8
- ↑ Heikki Talvitie: ”Pähkinäsaaren rauha 1323”, Venäjä, Venäjä, Venäjä, s. 244–246. Helsinki: Auditorium kustannusosakeyhtiö, 2014. ISBN 978-952-7043-06-6