Ero sivun ”Pertti Salolainen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
wanhentuneet linkit kaivettu webarchivesta |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w + yksi turha lähdepyyntö pois (tuossa linkissä käy ilmi) |
||
Rivi 38: | Rivi 38: | ||
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran [[Eduskuntavaalit 1970|vuoden 1970 eduskuntavaaleissa]]. Eduskunnassa hän toimi muun muassa [[sosiaali- ja terveysvaliokunta|sosiaalivaliokunnan]] varapuheenjohtajana (1970–1975) ja [[valtiovarainvaliokunta|valtiovarainvaliokunnan]] puheenjohtajana (1979–1987). Salolainen oli myös [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen vuosina 1972–1984.<ref name=em/> |
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran [[Eduskuntavaalit 1970|vuoden 1970 eduskuntavaaleissa]]. Eduskunnassa hän toimi muun muassa [[sosiaali- ja terveysvaliokunta|sosiaalivaliokunnan]] varapuheenjohtajana (1970–1975) ja [[valtiovarainvaliokunta|valtiovarainvaliokunnan]] puheenjohtajana (1979–1987). Salolainen oli myös [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen vuosina 1972–1984.<ref name=em/> |
||
Salolainen toimi [[Holkerin hallitus|Holkerin hallituksen]] ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.<ref name=ministeri>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/77 | Nimeke = Ministerin tiedot: Salolainen, Pertti Edvard | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Hän sai kyseenalaista julkisuutta |
Salolainen toimi [[Holkerin hallitus|Holkerin hallituksen]] ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.<ref name=ministeri>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/77 | Nimeke = Ministerin tiedot: Salolainen, Pertti Edvard | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Hän sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemalla [[Kiina]]n ensimmäinen länsimainen valtiovieras [[Taivaallisen rauhan aukio]]n verilöylyn jälkeen. Päätös matkasta tehtiin hallituksessa ja sillä oli tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]]n hyväksyntä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20160422002652/http://fi.gbtimes.com/politiikka/suomi-ja-kiina-60-vuotta-kumppanuutta | Nimeke=Suomi ja Kiina – 60 vuotta kumppanuutta | Ajankohta=25.10.2010 | Tekijä=Suokas, Janne | Julkaisu=gbtimes.com | Julkaisija=GBTimes | Viitattu=14.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Pallo-omassa-nilkassa/500403 | Nimeke=Pallo omassa nilkassa | Tekijä=Liukkonen, Mauri | Ajankohta=8.6.2014 | Julkaisu=Savon Sanomat | Viitattu=26.6.2014}}</ref> |
||
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinä [[Ahon hallitus|Ahon hallituksessa]] toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.<ref name=ministeri/> 1990-luvun alussa hän vastasi Suomen [[Euroopan unioni|EU]]-jäsenyysneuvotteluista.<ref name="IL">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20140818195208/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011112985922_uu.shtml | Nimeke=EU-jäsenyydestä neuvotellut Salolainen: Sain tappouhkauksia | Ajankohta=11.1.2011 | Tekijä=Tanner, Matti | Julkaisu=Iltalehti.fi | Viitattu=14.3.2019}}</ref> Salolainen oli [[Euroopan talousalue|ETA]]-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.<ref name=em/> Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloin [[Suojelupoliisi]]n suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.<ref name="IL"/> |
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinä [[Ahon hallitus|Ahon hallituksessa]] toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.<ref name=ministeri/> 1990-luvun alussa hän vastasi Suomen [[Euroopan unioni|EU]]-jäsenyysneuvotteluista.<ref name="IL">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20140818195208/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011112985922_uu.shtml | Nimeke=EU-jäsenyydestä neuvotellut Salolainen: Sain tappouhkauksia | Ajankohta=11.1.2011 | Tekijä=Tanner, Matti | Julkaisu=Iltalehti.fi | Viitattu=14.3.2019}}</ref> Salolainen oli [[Euroopan talousalue|ETA]]-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.<ref name=em/> Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloin [[Suojelupoliisi]]n suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.<ref name="IL"/> |
||
Rivi 47: | Rivi 47: | ||
[[Eduskuntavaalit 2007|Eduskuntavaaleissa 2007]] Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja [[Jyrki Katainen|Jyrki Kataisen]] toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1307981 | Nimeke = Pertti Salolainen sittenkin vaaleihin | Tekijä = Anttila, Timo J. | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 26.1.2007 | Viitattu = 26.1.2007}} {{404}}</ref> Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2007/s/valitut/helsinkivpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 21.3.2007 | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.<ref name=harava/> [[Eduskuntavaalit 2011|Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa]] Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2011/s/valitut/helsinkivpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 17.4.20011: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 13.5.2011 | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> |
[[Eduskuntavaalit 2007|Eduskuntavaaleissa 2007]] Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja [[Jyrki Katainen|Jyrki Kataisen]] toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1307981 | Nimeke = Pertti Salolainen sittenkin vaaleihin | Tekijä = Anttila, Timo J. | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 26.1.2007 | Viitattu = 26.1.2007}} {{404}}</ref> Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2007/s/valitut/helsinkivpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 21.3.2007 | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.<ref name=harava/> [[Eduskuntavaalit 2011|Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa]] Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2011/s/valitut/helsinkivpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 17.4.20011: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 13.5.2011 | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> |
||
Salolainen on ollut eduskunnan [[ulkoasiainvaliokunta|ulkoasiainvaliokunnan]] puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.<ref name=em/> [[Simon Wiesenthal -keskus]] vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oli [[Aamu-TV|Ylen Aamu-tv:n]] keskustelussa esittänyt, ettei [[Yhdysvallat]] voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen [[Amerikanjuutalaiset|juutalaisvähemmistön]] vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti |
Salolainen on ollut eduskunnan [[ulkoasiainvaliokunta|ulkoasiainvaliokunnan]] puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.<ref name=em/> [[Simon Wiesenthal -keskus]] vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oli [[Aamu-TV|Ylen Aamu-tv:n]] keskustelussa esittänyt, ettei [[Yhdysvallat]] voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen [[Amerikanjuutalaiset|juutalaisvähemmistön]] vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti ”[[antisemitismi|antisemitististä]] uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520590902.html | Nimeke=Natsien metsästäjät hermostuivat Pertti Salolaisen puheista | Ajankohta=1.12.2012 | Tekijä=Nuutinen, Anna | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Viitattu=25.6.2014}}</ref> Salolainen itse piti väitettään puhtaasti ulkopoliittisena analyysinä ja totesi, ettei hänellä ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pertti-salolainen-kanavassa-nain-minusta-tekaistiin-natsi/ | Nimeke=Pertti Salolainen Kanavassa: Näin minusta tekaistiin natsi | Ajankohta=26.4.2013 | Julkaisu=Suomen Kuvalehti | Viitattu=13.3.2019}}</ref> Hän on ollut [[eduskunnan ikäpuhemies]] vuodesta 2015 lähtien{{lähde}} ja on ilmoittanut vaalikauden 2015–2019 jäävän hänen viimeisekseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809042201180695_pi.shtml|nimeke=Eduskunnan jättävät konkarit ryöpyttävät politiikan pinnallistumista: ”Politiikkaa hoidetaan solvauksilla”, ”pentujen tarha”, ”väärin ymmärtäminen nyppii”|viitattu=2018-09-05|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> |
||
== Tunnustuksia == |
== Tunnustuksia == |
||
Salolainen on ollut pitkään mukana [[WWF|WWF:n]] toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.<ref name="BBB">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perttisalolainen.fi/fi/Curriculum/ | Nimeke=Curriculum | Ajankohta=2008 | Julkaisu=perttisalolainen.fi | Julkaisija=Pertti Salolainen | Viitattu=25.6.2014}}</ref> Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.<ref name=em/> Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua |
Salolainen on ollut pitkään mukana [[WWF|WWF:n]] toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.<ref name="BBB">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perttisalolainen.fi/fi/Curriculum/ | Nimeke=Curriculum | Ajankohta=2008 | Julkaisu=perttisalolainen.fi | Julkaisija=Pertti Salolainen | Viitattu=25.6.2014}}</ref> Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.<ref name=em/> Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuin [[biotalous]] tuhoaa loputkin”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/kokoomuksen-pertti-salolainen-vanhat-luonnonmets%C3%A4t-suojeltava-ennen-biotalouden-iskua-1.165355 | Nimeke = Kokoomuksen Pertti Salolainen: "Vanhat luonnonmetsät suojeltava ennen biotalouden iskua"| Tekijä = Maria ohjala| Ajankohta = 20.10.2017| Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus| Viitattu = 21.10.2017 }}</ref> |
||
[[Lontoon City]] myönsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa hän sai [[Ministeri (arvonimi)|ministerin]] arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myönnetty myös [[Suomen Leijonan ritarikunta|Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi]] 1994 ja [[Suomen Luonnonsuojeluliitto|Suomen Luonnonsuojeluliiton]] kultainen ansiomerkki.<ref name=em/><ref name="BBB"/> |
[[Lontoon City]] myönsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa hän sai [[Ministeri (arvonimi)|ministerin]] arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myönnetty myös [[Suomen Leijonan ritarikunta|Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi]] 1994 ja [[Suomen Luonnonsuojeluliitto|Suomen Luonnonsuojeluliiton]] kultainen ansiomerkki.<ref name=em/><ref name="BBB"/> |
||
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatar [[Elisabet II |
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatar [[Elisabet II|Elisabet II:lta]] [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] kunnianosoituksen ''Commander of the Order of the British Empire'', [[CBE]].<ref name=ylecbe>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.verkkouutiset.fi/pertti-salolaiselle-britannian-korkea-arvonimi/ | Nimeke = Pertti Salolaiselle Britannian korkea arvonimi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Verkkouutiset | Viitattu = 12.3.2019 | Kieli = }}</ref> |
||
==Yksityiselämä== |
==Yksityiselämä== |
||
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratorionhoitaja Anja Salolainen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000182675.html | Nimeke =Pertti Salolainen suree vaimonsa kuolemaa | Tekijä = | Ajankohta =18.2.2005 | Julkaisu =Ilta-Sanomat | Viitattu = 13.3.2019 }}</ref> (o.s. ''Sonninen''), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2012031715317169_vi.shtml | Nimeke=Pertti Salolainen puhuu vaimonsa tuskaisesta kuolemasta | Tekijä=Nieminen, Arja | Ajankohta=17.3.2012 | Julkaisu=Iltalehti | Viitattu=25.6.2014}}</ref> Heille syntyi kaksi lasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/mita-ole-oppinut-pertti-salolainen | Nimeke =Mitä ole oppinut: Pertti Salolainen | Tekijä = | Ajankohta =23.5.2014 | Julkaisu = Apu | Viitattu = 14.3.2019 }}</ref> Salolainen on sotilasarvoltaan [[majuri]] (2000).<ref name=em/> Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa ja he kihlautuivat itsnäisyyspäivänä 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/linnanjuhlat/art-2000005922949.html | Nimeke =Kihlaparina Linnaan! 38 vuotta kansanedustajana toiminut Pertti Salolainen vaihtoi sormuksia rakkaansa kanssa | Tekijä =Tainola, Rita | Ajankohta =6.12.2018 | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 11.3.2019 }}</ref> |
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratorionhoitaja Anja Salolainen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000182675.html | Nimeke =Pertti Salolainen suree vaimonsa kuolemaa | Tekijä = | Ajankohta =18.2.2005 | Julkaisu =Ilta-Sanomat | Viitattu = 13.3.2019 }}</ref> (o.s. ''Sonninen''), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2012031715317169_vi.shtml | Nimeke=Pertti Salolainen puhuu vaimonsa tuskaisesta kuolemasta | Tekijä=Nieminen, Arja | Ajankohta=17.3.2012 | Julkaisu=Iltalehti | Viitattu=25.6.2014}}</ref> Heille syntyi kaksi lasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/mita-ole-oppinut-pertti-salolainen | Nimeke =Mitä ole oppinut: Pertti Salolainen | Tekijä = | Ajankohta =23.5.2014 | Julkaisu = Apu | Viitattu = 14.3.2019 }}</ref> Salolainen on sotilasarvoltaan [[majuri]] (2000).<ref name=em/> Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa, ja he kihlautuivat itsnäisyyspäivänä 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/linnanjuhlat/art-2000005922949.html | Nimeke =Kihlaparina Linnaan! 38 vuotta kansanedustajana toiminut Pertti Salolainen vaihtoi sormuksia rakkaansa kanssa | Tekijä =Tainola, Rita | Ajankohta =6.12.2018 | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 11.3.2019 }}</ref> |
||
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti, ja tennis.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/pitkaan-leskena-ollut-pertti-salolainen-loysi-uuden-onnen-ja-kihlautui-suhteen-alkuvaiheessa-olin-vahan-mustasukkainen | Nimeke =Pitkään leskenä ollut Pertti Salolainen löysi uuden onnen ja kihlautui: ”Suhteen alkuvaiheessa olin vähän mustasukkainen”| Tekijä = Wirtavuori, Sanna | Ajankohta =21.2.2019 | Julkaisu = Anna| Viitattu = 11.3.2019 |
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti, ja tennis.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/pitkaan-leskena-ollut-pertti-salolainen-loysi-uuden-onnen-ja-kihlautui-suhteen-alkuvaiheessa-olin-vahan-mustasukkainen | Nimeke =Pitkään leskenä ollut Pertti Salolainen löysi uuden onnen ja kihlautui: ”Suhteen alkuvaiheessa olin vähän mustasukkainen”| Tekijä = Wirtavuori, Sanna | Ajankohta =21.2.2019 | Julkaisu = Anna| Viitattu = 11.3.2019 }}</ref> |
||
== Vaalimenestys == |
== Vaalimenestys == |
||
Rivi 153: | Rivi 153: | ||
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]] |
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset ministerin arvonimen saaneet]] |
[[Luokka:Suomalaiset ministerin arvonimen saaneet]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[Luokka:Vuonna 1940 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1940 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Elävät henkilöt]] |
[[Luokka:Elävät henkilöt]] |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
||
⚫ |
Versio 14. maaliskuuta 2019 kello 21.30
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Pertti Salolainen | |
---|---|
Pertti Salolainen valtiosalissa |
|
Pääministerin sijainen | |
Edeltäjä | Ilkka Kanerva |
Seuraaja | Sauli Niinistö |
Ministeri ulkoasiainministeriössä, ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) |
|
Edeltäjä | Jermu Laine |
Seuraaja | Ole Norrback |
Kansanedustaja | |
23.3.1970–1.10.1996
21.3.2007–[2] |
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. lokakuuta 1940 Helsinki |
Arvonimi | ministeri (2004) |
Puoliso |
Anja Orvokki Salolainen (1964–2005†) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Koulutus | kauppatieteiden maisteri (1969) |
Uskonto | luterilaisuus (panteisti)[3] |
Pertti Edvard Salolainen (s. 19. lokakuuta 1940 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana (1970–1996, 2007–) ja puheenjohtajana (1991–1994) sekä ministerinä (1987–1995).[2]
Salolainen työskenteli ennen kansanedustajan uraansa Yleisradiossa toimittajana ja tuottajana vuosina 1962–1969. Vuosina 1996–2004 hän oli Suomen suurlähettiläs Lontoossa.[2]
Elämä ja ura
Salolainen syntyi 19. lokakuuta 1940 Helsingissä[2] välirauhan aikana ylikonstaapeli Edvard Salolaisen ja liikkeenharjoittaja Ella Salolaisen (o.s. Lundqvist) perheeseen.[4] Hän valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1965 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.[2]
Salolainen aloitti uransa Yleisradion tv-uutisten lukijana ja toimittajana 1962–1965. Hän oli Ylen taloudellisten ohjelmien tuottaja 1965–1966, BBC:n maailmanpalvelun suomenkielisen toimituksen toimittaja Lontoossa 1966 ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja 1966–1969.[2]
Politiikka
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa hän toimi muun muassa sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtajana (1970–1975) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana (1979–1987). Salolainen oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1972–1984.[2]
Salolainen toimi Holkerin hallituksen ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.[1] Hän sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemalla Kiinan ensimmäinen länsimainen valtiovieras Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Päätös matkasta tehtiin hallituksessa ja sillä oli tasavallan presidentti Mauno Koiviston hyväksyntä.[5][6]
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinä Ahon hallituksessa toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.[1] 1990-luvun alussa hän vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista.[7] Salolainen oli ETA-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.[2] Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloin Suojelupoliisin suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.[7]
Vuonna 1991 Salolainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi[2] Ilkka Suomisen seuraajaksi.[8] Hän toimi tehtävässä vuoteen 1994,[2] jolloin häntä seurasi Sauli Niinistö.[8] Salolainen jätti eduskunnan lokakuussa 1996 siirryttyään Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2004.[2] Hänen tilalle eduskuntaan nousi Pirjo-Riitta Antvuori.lähde?
Paluu eduskuntaan
Eduskuntavaaleissa 2007 Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.[9] Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).[10] Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.[11] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.[12]
Salolainen on ollut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[2] Simon Wiesenthal -keskus vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oli Ylen Aamu-tv:n keskustelussa esittänyt, ettei Yhdysvallat voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvähemmistön vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti ”antisemitististä uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.[13] Salolainen itse piti väitettään puhtaasti ulkopoliittisena analyysinä ja totesi, ettei hänellä ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa.[14] Hän on ollut eduskunnan ikäpuhemies vuodesta 2015 lähtienlähde? ja on ilmoittanut vaalikauden 2015–2019 jäävän hänen viimeisekseen.[15]
Tunnustuksia
Salolainen on ollut pitkään mukana WWF:n toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.[16] Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.[2] Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuin biotalous tuhoaa loputkin”.[17]
Lontoon City myönsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa hän sai ministerin arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myönnetty myös Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi 1994 ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki.[2][16]
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatar Elisabet II:lta Brittiläisen imperiumin kunnianosoituksen Commander of the Order of the British Empire, CBE.[18]
Yksityiselämä
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratorionhoitaja Anja Salolainen[19] (o.s. Sonninen), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.[20] Heille syntyi kaksi lasta.[21] Salolainen on sotilasarvoltaan majuri (2000).[2] Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa, ja he kihlautuivat itsnäisyyspäivänä 2018.[22]
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti, ja tennis.[23]
Vaalimenestys
Eduskuntavaalit | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos |
1970 | Helsinki | 19 641 | Valittu |
1972 | Helsinki | 12 402 | Valittu |
1975 | Helsinki | 17 977 | Valittu |
1979 | Helsinki | 26 562 | Valittu |
1983 | Helsinki | 20 202 | Valittu |
1987 | Helsinki | 18 324 | Valittu |
1991 | Helsinki | 18 515 | Valittu |
1995 | Helsinki | 16 002 | Valittu |
2007 | Helsinki | 8621 | Valittu |
2011 | Helsinki | 6205 | Valittu |
2015 | Helsinki | 4502 | Valittu |
Lähteet
- ↑ a b c d e Ministerin tiedot: Salolainen, Pertti Edvard Valtioneuvosto. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Pertti Salolainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat. 17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
- ↑ Vares & Vesikansa: Kokoomusbiografia - Salolainen, Pertti Porvarillisen Työn Arkisto. 5.12.2008. Viitattu 13.3.2019.
- ↑ Suokas, Janne: Suomi ja Kiina – 60 vuotta kumppanuutta gbtimes.com. 25.10.2010. GBTimes. Viitattu 14.3.2019.
- ↑ Liukkonen, Mauri: Pallo omassa nilkassa Savon Sanomat. 8.6.2014. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ a b Tanner, Matti: EU-jäsenyydestä neuvotellut Salolainen: Sain tappouhkauksia Iltalehti.fi. 11.1.2011. Viitattu 14.3.2019.
- ↑ a b Pertti Salolainen on Kokoomuksen konkari Perttisalolainen.fi. 2019. Viitattu 13.3.2019.
- ↑ Anttila, Timo J.: Pertti Salolainen sittenkin vaaleihin Iltasanomat.fi. 26.1.2007. Viitattu 26.1.2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Kotkavuori, Jouni: Kuningas Sauli & Hertta kuningatar Tilastokeskus, Tietoaika, 14.3.2003. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Eduskuntavaalit 17.4.20011: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Nuutinen, Anna: Natsien metsästäjät hermostuivat Pertti Salolaisen puheista Ilta-Sanomat. 1.12.2012. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Pertti Salolainen Kanavassa: Näin minusta tekaistiin natsi Suomen Kuvalehti. 26.4.2013. Viitattu 13.3.2019.
- ↑ Eduskunnan jättävät konkarit ryöpyttävät politiikan pinnallistumista: ”Politiikkaa hoidetaan solvauksilla”, ”pentujen tarha”, ”väärin ymmärtäminen nyppii” iltalehti.fi. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ a b Curriculum perttisalolainen.fi. 2008. Pertti Salolainen. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Maria ohjala: Kokoomuksen Pertti Salolainen: "Vanhat luonnonmetsät suojeltava ennen biotalouden iskua" Maaseudun tulevaisuus. 20.10.2017. Viitattu 21.10.2017.
- ↑ Pertti Salolaiselle Britannian korkea arvonimi Verkkouutiset. Viitattu 12.3.2019.
- ↑ Pertti Salolainen suree vaimonsa kuolemaa Ilta-Sanomat. 18.2.2005. Viitattu 13.3.2019.
- ↑ Nieminen, Arja: Pertti Salolainen puhuu vaimonsa tuskaisesta kuolemasta Iltalehti. 17.3.2012. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Mitä ole oppinut: Pertti Salolainen Apu. 23.5.2014. Viitattu 14.3.2019.
- ↑ Tainola, Rita: Kihlaparina Linnaan! 38 vuotta kansanedustajana toiminut Pertti Salolainen vaihtoi sormuksia rakkaansa kanssa Ilta-Sanomat. 6.12.2018. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Wirtavuori, Sanna: Pitkään leskenä ollut Pertti Salolainen löysi uuden onnen ja kihlautui: ”Suhteen alkuvaiheessa olin vähän mustasukkainen” Anna. 21.2.2019. Viitattu 11.3.2019.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pertti Salolainen Wikimedia Commonsissa
- Pertti Salolainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Outi Alanko-Kahiluoto
- Paavo Arhinmäki
- Sirpa Asko-Seljavaara
- Tuija Brax
- Pekka Haavisto
- Juha Hakola
- Eero Heinäluoma
- Rakel Hiltunen
- Arja Karhuvaara
- Mari Kiviniemi
- Päivi Lipponen
- Sanna Perkiö
- Pertti Salolainen
- Sari Sarkomaa
- Anni Sinnemäki
- Johanna Sumuvuori
- Astrid Thors
- Erkki Tuomioja
- Jan Vapaavuori
- Ben Zyskowicz
- Lupaavaksi ehdotetut artikkelit
- Nykyiset kansanedustajat
- Suomen ministerit
- Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat
- Suomen suurlähettiläät
- Kansallisen Kokoomuksen poliitikot
- Helsingin kaupunginvaltuutetut
- Suomalaiset ministerin arvonimen saaneet
- Yleisradion toimittajat
- Ulkomaankirjeenvaihtajat
- Vuonna 1940 syntyneet