Ero sivun ”Turun Vähä-Heikkilän lentoasema” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
+m
p tynkä riittänee
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}
'''Turun Vähä-Heikkilän lentoasema''' oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[Itämeren laivasto]]n II Ilmailuprikaatin 5. lentodivisioonan toinen lentoasema. Toinen oli sijoitettuna [[Dragsfjärd]]in [[Söderlångvik]]iin. Lentoasema sijaitsi [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla, mikä vaikeutti sen toimintaa laivaliikenteen ja veneiden vuoksi.
'''Turun Vähä-Heikkilän lentoasema''' oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[Itämeren laivasto]]n II Ilmailuprikaatin 5. lentodivisioonan toinen lentoasema. Toinen oli sijoitettuna [[Dragsfjärd]]in [[Söderlångvik]]iin. Lentoasema sijaitsi [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla, mikä vaikeutti sen toimintaa laivaliikenteen ja veneiden vuoksi.



Versio 17. maaliskuuta 2019 kello 19.13

Turun Vähä-Heikkilän lentoasema oli Venäjän Itämeren laivaston II Ilmailuprikaatin 5. lentodivisioonan toinen lentoasema. Toinen oli sijoitettuna Dragsfjärdin Söderlångvikiin. Lentoasema sijaitsi Aurajoen suulla, mikä vaikeutti sen toimintaa laivaliikenteen ja veneiden vuoksi.

Lentoasemalla oli neljä lentokonesuojaa, korjaamot sekä esikunta-, kasarmi- ja varastorakennukset. Suomen ilmavoimien lentotoiminta alkoi siellä heinäkuussa 1918, kun lento-oppilaat siirrettiin Hermannin lentoasemalta Vähä-Heikkilään. Venäläisten tarkoituksena oli laajentaa lentoasemaa rakentamalla yhteyteen vielä maalentokenttäkin, mutta sen toimeenpano jäi vallankumouksen vuoksi.

Ilmavoimien käytössä oli Stetinin M-16-, Stetinin M-16- ja Friedrichshafen-lentokoneita. Turun Lentokoulu muuttui 1. lokakuuta 1918 Lentopataljoonaksi, jonka sijaintipaikaksi määrättiin Santahaminan lentoasema. Turkuun jäänyt lento-osastokin siirrettiin Santahaminan lentoasemalle, kun lento-osasto liitettiin Ilmailupataljoonaan.

Vähä-Heikkilän lentoasemalla ja Söderlångvikin lentoasemilla olivat venäläisaikana tukikohtinaan Mäntyluodon lentotukikohta, Jurmon lentotukikohta Korppoossa ja Lappvikin lentotukikohta Hangossa.

Tämä lentoasemaan tai lentokenttään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Venäjän Itämerenlaivaston 2. ilmailuprikaatin lentoasemat ja lentotukikohdat ensimmäisessä maailmansodassa
Lentoasemat, lentotukikohdat ja laskusillat: luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä

Hermannin lentoasema (1915) | Kotkan lentotukikohta (1917) | Granbodan lentoasema (1916) / 4. Ilmailudivisioona | Torpvikin lentotukikohta | Saltvikin lentotukikohta | Jungfrusundin lentoasema / 5. Ilmailudivisioona | Vähä-Heikkilän lentoasema / 5. Ilmailudivisioona | Jurmon lentotukikohta | Lappohjan lentotukikohta | Mäntyluodon lentotukikohta