Ero sivun ”Elsa Laula Renberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
108 038 muokkausta
lis. liputuspäivä; poistetaan toimimaton am-linkki ja lisätään toimiva
+ täydennystä - tynkä
Rivi 1: Rivi 1:
⚫
{{Henkilö
[[Tiedosto:Elsa Laula Renberg.jpg|pienoiskuva|upright|Elsa Laula Renberg]]
| henkilön_nimi = Elsa Laula-Renberg
⚫
'''Elsa Laula Renberg''' ([[29. marraskuuta]] [[1877]] [[Tärnaby]], [[Ruotsi]] – [[22. heinäkuuta]] [[1931]] [[Mosjøen]], [[Norja]]) oli saamelainen aktivisti ja poliitikko. Renberg oli kotoisin ja varttui porosaamelaisperheessa Ruotsissa [[Eteläsaamelaiset|eteläsaamelaisten]] alueella lähellä [[Dikanäs]]ia. Hänen isänsä oli Norjan [[Susendal]]ista kotoisin ollut Lars Thomasson Laula ja äiti Kristina Josefina Larsdotter.<ref>{{Verkkoviite | Nimike = Elsa Laula – en kvinnlig samisk pionjär | Osoite = https://www.sametinget.se/111849 | Julkaisu = Sametinget | Viitattu = 23.10.2019 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
| kuvan_nimi = Elsa Laula Renberg.jpg
| kuvateksti = Elsa Laula-Renberg
| syntymäpäivä = [[29. marraskuuta]] [[1877]]
| syntymäpaikka = [[Tärnaby]], [[Ruotsi]]
| kuolinpäivä = [[22. heinäkuuta]] [[1931]]
| kuolinpaikka = [[Mosjøen]], [[Norja]]
| ammatti = kätilö, saamelaisaktivisti ja poliitikko, kirjoittaja
| siviilisääty = naimisissa
| lapset = 6 lasta
| silmien_väri =
| hiusten_väri =
| pituus =
| paino =
| lempinimet =
| kotisivu =
}}
⚫
'''Elsa Laula-Renberg''' (o.s. Laula, [[29. marraskuuta]] [[1877]] [[Tärnaby]], [[Ruotsi]] – [[22. heinäkuuta]] [[1931]] [[Mosjøen]], [[Norja]]) oli eteläsaamelainen aktivisti, poliitikko ja kirjoittaja. Laula oli kotoisin ja varttui porosaamelaisperheessa Ruotsissa [[Eteläsaamelaiset|eteläsaamelaisten]] alueella lähellä [[Dikanäs]]ia. Hänen isänsä oli Norjan [[Susendal]]ista kotoisin ollut Lars Thomasson Laula ja äiti Kristina Josefina Larsdotter.<ref>{{Verkkoviite | Nimike = Elsa Laula – en kvinnlig samisk pionjär | Osoite = https://www.sametinget.se/111849 | Julkaisu = Sametinget | Viitattu = 23.10.2019 | Kieli = {{sv}} }}</ref><ref name="TheSaami-WD"/>


Elsa Laula valmistui kätilöksi [[Tukholma]]ssa, jossa asuessaan hän oppi yhdistystöitä. Valmistuttuaan hän palasi kotiseudulleen, josta hän sitten lähti taas mentyään vuonna 1908 naimisiin Norjan puolelta olevan porosaamelaisen Thomas Renbergin kanssa. Tällä kertaa hän muutti perheineen [[Nordlandin lääni|Nordlandin]] [[Vefsn]]iin. Elsa ja Thomas Renberg saivat yhteensä kuusi lasta. Elsa kuoli 54-vuotiaana tuberkuloosiin [[Brønnøy]]ssa.
Elsa Laula valmistui kätilöksi [[Tukholma]]ssa, jossa asuessaan hän oppi yhdistystöitä. Valmistuttuaan hän palasi kotiseudulleen.
Hän on ensimmäinen saamelaisnainen, joka on julkaissut kirjoituksiaan. Vuonna 1904 Elsa Laula kirjoitti ja kustansi 30-sivuisen kirjasen nimeltä ''Infør lif eller död? Sanningsord i de Lappska förhållandena''. Kirjasessa hän käsitteli saamelaislasten kouluasioita, saamelaisten äänioikeuksia, saamelaista maanomistusoikeuksia, ja saamelaisyhdistysten asioita sekä Ruotsin hallituksen assimilointipolitiikkaa ja vallitsevaa sosiaalisen darwinismin ideologiaa. Laulan toiminnan vaikutuksesta Ruotsin saamelaiset kokoontuivat vuonna 1904 [[Tukholma]]an ja perustivat saamelaisia kokoavan ''Lapparnas Centralförbund'' -järjestön. Järjestö julkaisi vuosina 1904 ja 1905 omaa sanomalehteä (''Lapparnas Egen Tidning''), jota useat samoihin aikoihin perustetut eteläsaamelaiset järjestöt tukivat. Tukijoihin kuului Laulan kostiseudun ''Fatmomokke lapförening''.<ref name="TheSaami-WD"/>


Laula kirjoitti aktiivisesti lehdistöön ja pyrki päästä tapaamaan hallituksen ministereitä ja jopa Ruotsin kuningasta. Alkujaan hän käsitteli saamelaisten asioita Ruotsissa. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Norjan puolelta olevan porosaamelaisen Thomas Renbergin kanssa, ja muutti perheineen [[Norja]]n puolelle [[Nordlandin lääni|Nordlandin]] [[Vefsn]]iin sekä jatkoi poliittista toimintaansa sieltä käsin.<ref name="TheSaami-WD"/> Elsa ja Thomas Renberg saivat yhteensä kuusi lasta. Elsa kuoli 54-vuotiaana tuberkuloosiin [[Brønnøy]]ssa.
Vuonna 1904 Elsa Laula Renberg kirjoitti ja kustansi 30-sivuisen kirjasen nimeltä ''Infør lif eller död? Sanningsord i de Lappska förhållandena''. Kirjasessa hän käsitteli saamelaislasten kouluasioita, saamelaisten äänioikeuksia, saamelaista maanomistusoikeuksia ja saamelaisyhdistysten asioita. Hän on ensimmäinen saamelaisnainen, joka on julkaissut kirjoituksiaan.

Laula-Renbergin julkinen toiminta oli edistyksellistä ja poikkeuksellista sen ajan naiselle. Hänen toimintansa ja kirjoituksensa herättivät runsaasti vastustusta hallinnossa, ja hän kohtasi vaikeuksia toimiessaan silloisia poliittisia kanavia pitkin. Koska Laula-Renberg ymmärsi naisten merkityksen julkisten asioiden hoitamisessa ja yhteiskunnan valtarakenteiden muutoksessa hän toivoi, että saamelaisnaiset järjestäytyisivät. Hän oli vakuuttunut että saamelaisnaiset ja -miehet pystyisivät työskentelemään tehokkaasti yhdessä kansansa parhaaksi omien vahvojen järjestöjensä välityksellä. Vuonna 1910 perustettiin ensimmäinen saamelaisnaisten yhdistys (''Brurskanken Samiske Kvindeforening''). Sen tavoitteena oli perustaa koulu Nordlandiin ja jakaa oppia saamelaisille. Elsa Renbergin toiminnan seurauksena [[Trondheim]]issä järjestettiin ensimmäinen Norjan ja Ruotsin saamelaisia koonnut Saamelaisten kansalliskokous vuonna 1917 ([[:no:Samemøtet i 1917]]), jota seurasi kaksi myöhempää kansalliskousta.<ref name="TheSaami-WD"/>


Elsa Laulan syntymäpäivä 29. marraskuuta on yksi saamelaisten liputuspäivistä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomo Yrttiaho | Otsikko = Voimanainen yhdisti saamelaiset | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 6.2.2020| Sivut = B 17 }}</ref>
Elsa Laulan syntymäpäivä 29. marraskuuta on yksi saamelaisten liputuspäivistä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomo Yrttiaho | Otsikko = Voimanainen yhdisti saamelaiset | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 6.2.2020| Sivut = B 17 }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
{{Viitteet}}

<ref name="TheSaami-WD">{{Wikidataviite|Q12718964|Sivut=192-193 (Laula-Renberg, Elsa)| Tekijä= Irja Seurujärvi-Kari (artikkelin kirjoittaja)|Viitattu=7.3.2020}}</ref>
}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [https://areena.yle.fi/1-4149299 Nainen, joka kokosi saamelaiset,] Yle Areena
* [https://areena.yle.fi/1-4149299 Nainen, joka kokosi saamelaiset,] Yle Areena


⚫
{{Tynkä/Henkilö}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Laula Renberg, Elsa}}
{{AAKKOSTUS:Laula Renberg, Elsa}}

Versio 7. maaliskuuta 2020 kello 01.19

Elsa Laula-Renberg
Elsa Laula-Renberg
Elsa Laula-Renberg
Henkilötiedot
Syntynyt29. marraskuuta 1877
Tärnaby, Ruotsi
Kuollut22. heinäkuuta 1931
Mosjøen, Norja
Ammatti kätilö, saamelaisaktivisti ja poliitikko, kirjoittaja
Siviilisääty naimisissa
Lapset 6 lasta

Elsa Laula-Renberg (o.s. Laula, 29. marraskuuta 1877 Tärnaby, Ruotsi – 22. heinäkuuta 1931 Mosjøen, Norja) oli eteläsaamelainen aktivisti, poliitikko ja kirjoittaja. Laula oli kotoisin ja varttui porosaamelaisperheessa Ruotsissa eteläsaamelaisten alueella lähellä Dikanäsia. Hänen isänsä oli Norjan Susendalista kotoisin ollut Lars Thomasson Laula ja äiti Kristina Josefina Larsdotter.[1][2]

Elsa Laula valmistui kätilöksi Tukholmassa, jossa asuessaan hän oppi yhdistystöitä. Valmistuttuaan hän palasi kotiseudulleen. Hän on ensimmäinen saamelaisnainen, joka on julkaissut kirjoituksiaan. Vuonna 1904 Elsa Laula kirjoitti ja kustansi 30-sivuisen kirjasen nimeltä Infør lif eller död? Sanningsord i de Lappska förhållandena. Kirjasessa hän käsitteli saamelaislasten kouluasioita, saamelaisten äänioikeuksia, saamelaista maanomistusoikeuksia, ja saamelaisyhdistysten asioita sekä Ruotsin hallituksen assimilointipolitiikkaa ja vallitsevaa sosiaalisen darwinismin ideologiaa. Laulan toiminnan vaikutuksesta Ruotsin saamelaiset kokoontuivat vuonna 1904 Tukholmaan ja perustivat saamelaisia kokoavan Lapparnas Centralförbund -järjestön. Järjestö julkaisi vuosina 1904 ja 1905 omaa sanomalehteä (Lapparnas Egen Tidning), jota useat samoihin aikoihin perustetut eteläsaamelaiset järjestöt tukivat. Tukijoihin kuului Laulan kostiseudun Fatmomokke lapförening.[2]

Laula kirjoitti aktiivisesti lehdistöön ja pyrki päästä tapaamaan hallituksen ministereitä ja jopa Ruotsin kuningasta. Alkujaan hän käsitteli saamelaisten asioita Ruotsissa. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Norjan puolelta olevan porosaamelaisen Thomas Renbergin kanssa, ja muutti perheineen Norjan puolelle Nordlandin Vefsniin sekä jatkoi poliittista toimintaansa sieltä käsin.[2] Elsa ja Thomas Renberg saivat yhteensä kuusi lasta. Elsa kuoli 54-vuotiaana tuberkuloosiin Brønnøyssa.

Laula-Renbergin julkinen toiminta oli edistyksellistä ja poikkeuksellista sen ajan naiselle. Hänen toimintansa ja kirjoituksensa herättivät runsaasti vastustusta hallinnossa, ja hän kohtasi vaikeuksia toimiessaan silloisia poliittisia kanavia pitkin. Koska Laula-Renberg ymmärsi naisten merkityksen julkisten asioiden hoitamisessa ja yhteiskunnan valtarakenteiden muutoksessa hän toivoi, että saamelaisnaiset järjestäytyisivät. Hän oli vakuuttunut että saamelaisnaiset ja -miehet pystyisivät työskentelemään tehokkaasti yhdessä kansansa parhaaksi omien vahvojen järjestöjensä välityksellä. Vuonna 1910 perustettiin ensimmäinen saamelaisnaisten yhdistys (Brurskanken Samiske Kvindeforening). Sen tavoitteena oli perustaa koulu Nordlandiin ja jakaa oppia saamelaisille. Elsa Renbergin toiminnan seurauksena Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen Norjan ja Ruotsin saamelaisia koonnut Saamelaisten kansalliskokous vuonna 1917 (no:Samemøtet i 1917), jota seurasi kaksi myöhempää kansalliskousta.[2]

Elsa Laulan syntymäpäivä 29. marraskuuta on yksi saamelaisten liputuspäivistä.[3]

Lähteet

  1. ↑ Elsa Laula – en kvinnlig samisk pionjär Sametinget. Viitattu 23.10.2019. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c d Irja Seurujärvi-Kari (artikkelin kirjoittaja), The Saami : A Cultural Encyclopedia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, (ISBN 951-746-506-8, ISSN 0355-1768 ja 2670-2401, viitattu 7. maaliskuuta 2020), s. 192-193 (Laula-Renberg, Elsa)View and modify data on Wikidata
  3. ↑ Tuomo Yrttiaho: Voimanainen yhdisti saamelaiset. Helsingin Sanomat, 6.2.2020, s. B 17.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elsa_Laula_Renberg&oldid=18777075”