Lauttasaari

Lauttasaari
Drumsö
Helsingin kartta, jossa Lauttasaari korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro	31
Suurpiiri	Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala	3,75 km²
Väestö
– väkiluku	24 326 (1.1.2019)
– väestötiheys	5 098/km²
Postinumerot	00200, 00210
Osa-alueet	Vattuniemi, Katajaharju
Lähialueet	Etu-Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Ruoholahti, Espoo
Infobox OK

Lauttasaaren vesitorni on näkyvä maamerkki

Lauttasaaren kirkontorni Lauttasaarenmäestä nähtynä, takana Helsingin satamalaitteita

Lauttasaari (ruots. Drumsö, puhekielessä Laru) on Länsi-Helsingissä, noin 3 kilometrin päässä keskustasta, sijaitseva Lauttasaarensalmen erottama saari ja merellinen kaupunginosa. Alueen asukasluku on noin 19 100 (1.1.2004). Lauttasaari on pääasiallisesti asuintalovaltainen, mutta kaupunginosassa sijaitsee myös monien yritysten toimitiloja. Saari on suosittu virkistäytymisalue myös muualla pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.

Lauttasaaressa on oma terveyskeskus, uimahalli, urheilukenttä, kirjasto sekä kaksi postin toimipistettä.

Osa-alueet

Vattuniemi

Pääartikkeli: Vattuniemi

Vattuniemi on Lauttasaaren osa-alue saaren eteläosassa. Vattuniemi rakennettiin 1950-luvulla teollisuusalueeksi, jolle sijoittui monipuolista yritystoimintaa kuten Suomen Tupakan tehdas. Vattuniemen pienteollisuusalueella toimii edelleen useita yrityksiä kuten Warner Music ja Solar Films. 1970-luvulta lähtien Vattuniemen alue on muuttunut huomattavasti, mikä on jatkunut vielä 2000-luvun alkuvuosina. Alueelta on purettu teollisuus- ja toimistorakennuksia ja niiden tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja. Alueen asuntojen hinnat ovat keskimääräistä korkeampia ja alueella tapaa hyvin toimeentulevia ihmisiä. Vattuniemen länsipuolen pääkatu on Särkiniementie ja itäpuolen pääkatu puolestaan Vattuniemenkatu.

Katajaharju

Katajaharju on osa-alue Lauttasaaren luoteisosassa. Katajaharju sijoittuu kokonaisuudessaan Länsiväylän pohjoispuolelle. Alueella on runsaasti ns. kalliimpia asuntoja, joista suurin osa on rivi- tai omakotitaloja kookkailla tonteilla. Katajaharjussa asuu tai on asunut runsaasti julkisuuden henkilöitä, kuten Spede Pasanen perheineen. Katajaharjusta on kävelysiltaa myöten yhteys Kaskisaareen.

Väestö

Lauttasaaren väestöstä 81,0 % on suomenkielisiä, 15,4 % ruotsinkielisiä ja 3,6 % muun kielisiä. 41,3 % saaren asukkaista on syntynyt Helsingissä. Suomenruotsalaisten osuus on suurempi kuin Helsingissä keskimäärin (Helsingin keskiarvo on 6,2 %).

Yleiset rakennukset

Lauttasaaren kirkko, Myllykallion koulu sekä Johtamistaidon opisto, jossa vielä vuonna 2006 toimi Merivoimien esikunta, ovat huomattavimmat 1950-luvulla valmistuneet yleiset rakennukset. Lauttasaaren kirkko vihittiin käyttöön 20. syyskuuta 1958. Samalla otettiin käyttöön vastavalmistunut työkeskus. Kirkon on suunnitellut lauttasaarelainen professori Keijo Petäjä. Kirkon kellotorni otettiin käyttöön syksyllä 1957. Lauttasaaren vesitorni valmistui 1958.

Historia

Lauttasaaren nimi mainitaan ensimmäisen kerran Helsingin Pitäjän maakirjassa vuonna 1543, muodossa Drommensby. Usein saaren ruotsinkielisen nimen on oletettu saaneen alkunsa suurta alusta tarkoittavasta sanasta dromundr tai köntystä tarkoittavasta sanasta drummel. Todennäköisin selitys Drumsö-nimen alkuperälle on kuitenkin saksilainen moreeniharjua tarkoittava sana drum.^lähde? Sana on edelleen käytössä ainakin Skotlannissa. Lauttasaaren suomenkielinen nimi puolestaan on otettu käyttöön vuonna 1918 ja sen lähteenä on Ruoholahdesta Lauttasaareen vuosina 1914-36 liikennöinyt Julius Tallbergin omistama Drumsö-niminen höyrylautta.

Lauttasaaren kehitystä ovat rytmittäneet liikenneyhteydet. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarella oli maatilan lisäksi vain huvila-asutusta. Vuonna 1911 Julius Tallberg osti 750 000 markalla Lauttasaaren kartanon, jonka maat kattoivat noin puolet saaresta. Hän yritti myydä maita Helsingille, mutta koska kaupungin ei uskottu leviävän saarille, ei kauppoja syntynyt. Tallberg alkoi itse kehittää saarta ja teetti Birger Brunilalla rakennussuunnitelman. Tallberg perusti saarelle merikylpylän ja kahvilan nimeltä Drumsö Casino. Vuosina 1913-17 saarella liikennöi myös hevosvetoinen raitiovaunu, joka kulki nykyisen Lauttasaarentien alkupäästä Katajaharjunniemeen.

Vuonna 1919 Lauttasaari erotettiin Helsingin maalaiskunnasta yhdessä Munkkiniemen kanssa muodostamaan Huopalahden kunta.

Kun siltayhteys saarelle valmistui vuonna 1935, alkoi suuri muutos. Ensimmäiset kerrostalot nousivat kartanon peltojen keskelle.

Talvi- ja jatkosodan aikana Lauttasaaren Myllykalliolla toimi Helsingin ilmatorjuntaan osallistunut ilmatorjuntapatteri. Jatkosodassa patterin aseistuksena oli 6 raskasta ilmatorjuntakanuunaa (76 Itk 31). Yksi näistä kanuunoista paljastettiin muistomerkiksi Myllykalliolle 12.6.1980. Lauttasaaren Veijarivuorenniemessä toimi lounaissektorin patteriston johtopatteri, jonka kanuunoista yksi (88 Itk 37) on myös säilytetty paikalla muistomerkkinä.

Lauttasaari liitettiin Huopalahden kunnan mukana 1.1.1946 Helsingin kaupunkiin Helsingin suuressa alueliitoksessa.

Lauttasaaren liikenneyhteyksiä

Länsiväylän edeltäjä, Jorvaksentie, alkoi 1960-luvulle saakka Lauttasaaren poikki kulkevan Lauttasaarentien länsipäästä, jolle se oli suorana jatkeena. Lauttasaarentie toimi siis osana Helsingistä lähteen johtavaa päätietä. Nykyisin liikenne saarelle Helsingin keskustasta kulkee nelikaistaisen Lauttasaaren sillan yli tai Länsiväylän moottoritietä pitkin.

Länsimetron on tarkoitus kulkea Lauttasaaren läpi ja saarelle on suunniteltu rakennettavan metroasema.

Helsingin Bussiliikenne:

• 20 (Erottaja - Lauttasaari (Katajaharju))
• 20N (yölinja Kannelmäki - Erottaja - Lauttasaari (Katajaharju))
• 21V (Asema-aukio - Vattuniemi) (Westendin Linja ajaa alihankkijana Wiima N202-nivelbussilla)
• 65A (Vattuniemi - Lauttasaari - Rautatientori - Veräjälaakso)
• 66A (Vattuniemi - Lauttasaari - Rautatientori - Länsi-Pakila)

• 100-sarjan seutulinjat T-tunnuksin
• 501T (YTV:n seutuliikenne)

Järjestötoiminta ja puolueet

Lauttasaari on paikallisesti aktiivinen kaupunginosa. Tästä on osoituksena vaikutusvaltainen, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, Lauttasaari-seura. Kokoomuksella on saaren valtapuolueen asema. Sosiaalidemokraateilla on kaupunginosassa oma paikallisjärjestönsä. Yleisradion tulospalvelun mukaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa eri puoleiden kesken äänestäneiden äänioikeutettujen äänet jakaantuivat seuraavalla tavalla: Kansallinen Kokoomus 44,9 prosenttia, Vihreä liitto 17,5 %, Ruotsalainen kansanpuolue 13,3 %, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11,5 %, Suomen Keskusta 5,59 %, Vasemmistoliitto 2,50 %, Suomen Kristillisdemokraatit 1,84 % sekä Perussuomalaiset 1,54 %. Muut puolueet ja ryhmittymät saivat äänistä 1,33 %.

Kirjallisuutta

• Ari Uino: Lauttasaaren historiallisia vaiheita Julius Tallbergin ajasta 2000-luvulle. Julkaisija: Lauttasaari-säätiö. Helsinki 2005
• Ville Elomaa - Päiviö Tommila - Heikki Hult: Krenatööreistä rämäpäihin. Julkaisija: Lauttasaari-seura. Helsinki 2005.

Aiheesta muualla

• Lauttasaaren kartta (helsinginkartta.fi)
• Lauttasaari-seuran ylläpitämä kaupunginosasivusto
• Lauttasaaren kirjaston Lauttasaari-kokoelma
• lauttasaari.info - Lauttasaaren paikallisportaali
• Tilastotietoa Lauttasaaren peruspiiristä (PDF)
• Lauttasaari satelliittikuvassa
• Voittajafiilis on tehnyt kappaleen nimeltä 'Tervetuloo Lauttasaareen'
• http://www.panoramio.com/tags/Lauttasaari/ - Lauttasaari-kuvia GoogleEarth - Panoramiossa
• Pauli Kruhse's pages on Lauttasaari (englanniksi)