Anime
Anime (jap. アニメ) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan japanilaista animaatiota, mutta Japanissa termillä anime viitataan kaikkeen animaatioon. Termi on japaninkielinen mukaelma englannin kielen sanasta animation.[1] Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.
Anime tunnetaan laajasta tyylilajivalikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä.[2][3] Anime kattaa useita osa-alueita, kuten seikkailu, scifi, rakkaustarinat, komedia, lastentarinat ja fantasia, mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.
Useimmat animesarjat tehdään ja markkinoidaan erittäin tarkasti rajatulle kohdeyleisölle. Usein anime tehdään jonkin suositun mangan eli japanilaisen sarjakuvan tai light novel -kirjan pohjalta. Näin pyritään varmistamaan, että ainakin sarjan ensimmäisillä jaksoilla olisi katsojakuntaa. Mangasarjat ovat usein hyvin pitkiä jatkuvajuonisia tarinoita ja vastaavasti mangasta tehdyt animesarjat taas voivat olla pituudeltaan monta sataa jaksoa.lähde? On arvioitu, että 60 prosenttia Japanin elokuvatuotannosta on animea[1].
Kohdeyleisön mukaan käytetään samaa jaottelua kuin mangassa. Esimerkiksi pojille tarkoitetut sarjat tunnetaan shōnen-animena, tytöille suunnatut shōjona. Seinen (miehet) ja josei (naiset) ovat aikuiselle kohderyhmälle suunnattuja tyylejä. Shōnenille tyypillistä on taistelu tai muu kilpailuhenkisyys, johon on voitu liittää päähenkilön rinnakkainen kehitys sekä fyysisesti että henkisesti.
Japanin ulkopuolinen levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomessa Yle TV2 esitti 1990-luvulta alkaen satunnaisesti Hayao Miyazakiin anime-elokuvia. Miyazakin Oscar-palkittu Henkien kätkemä sai Suomen ensi-iltansa vuonna 2002 lopussa,[4] minkä jälkeen Suomen elokuvateattereihin alkoi ilmestyä anime-elokuvia. Sub-tv on näyttänyt englanniksi dubattua Magic Knight Rayearthia ja Dragon Ball Z:aa sekä ruotsiksi dubattua Sailor Moonia. Vuoden 2005 alussa näytettiin Hideaki Annon kuuluisa sarja Neon Genesis Evangelion. MTV3 on esittänyt pitkään Pokémonia, mutta lisäksi myös Hamtaroa. Nelonen esitti Digimonia pitkään suomeksi dubattuna, mutta myöhemmässä vaiheessa alkuperäisellä japanilaisella ääniraidalla. Tämän lisäksi Yle Teemalla pyöri vuoden 2005 alussa neljän anime-elokuvan sarja, joka sittemmin on myös uusittu kahdesti. Sub on sittemmin esittänyt myös Fullmetal Alchemist -animea. Sub esitti myös Fullmetal Alchemist: The Conqueror of Shamballa -elokuvan.
Animen suosion kasvaessa sekä yhteyksien parantuessa sarjojen ja elokuvien saatavuus DVD-julkaisuna on helpottunut hieman. Saatavuus on silti edelleen huono, ainoastaan suosituimpien sarjojen löytäminen on suhteellisen helppoa. Itse tilatuissa julkaisuissa tekstitysvalikoima voi olla suppea sisältäen esimerkiksi vain suurimmat kieliryhmät. Japanista tilatuissa julkaisuissa, joiden valikoima ja saatavuus on paras, ei tekstityksiä yleensä ole.
Harrastajat kääntävät vain Japanissa julkaistua animea pääosin englanniksi ja levittävät tiedostoja Internetin kautta tuodakseen sarjat japania osaamattomien saataville. Tämä loukkaa tekijänoikeuksia, mutta koska se mahdollistaa useiden pelkästään japaniksi tai muulla vieraalla kielellä julkaistujen sarjojen seuraamisen, monet harrastajakääntäjät pitävät sitä täysin hyväksyttävänä. Myös useat tahot niin Yhdysvalloissa kuin Japanissa ovat todenneet, että harrastajakäännökset luovat kiinnostusta ja kysyntää myös kaupallisesti maahantuoduille sarjoille.
Animen seuraamiseen on myös kehitetty monia sivustoja, joissa käyttäjät voivat luoda omia listoja anime- ja mangasarjoista, ja keskustella niistä muiden samanhenkisten käyttäjien kanssa. Lännessä suurin kyseisistä sivustoista on MyAnimeList[5], mutta myös muita samanlaisia sivustoja on olemassa.
Monille anime-faneille tärkeää on myös cosplay eli pukeutuminen anime-hahmojen tyyliin.
Yhdysvalloissa 18 vuotta täyttäneistä Z-sukupolveen kuuluvista 42% seuraa animea viikottain. Vastaavat luvut X-sukupolvelle ja millenniaaleille ovat 12% ja 25%.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kehr, Dave: FILM; Anime, Japanese Cinema's Second Golden Age. The New York Times 20.1.2002. Viitattu 23.10.2014. (englanniksi)
- ↑ http://personal.inet.fi/cool/daichi-san/mhistori.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.animeacademy.com/profile_tezuka_osamu.php
- ↑ Verho, Mari: Sen to Chihiro no Kamikakushi 2002. Film-O-Holic.com. Arkistoitu 24.3.2006. Viitattu 10.1.2006.
- ↑ About MyAnimeList.net. Viitattu 20.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Anime is huge — and we finally have numbers to prove it polygon.com. 22.1.2024. Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anime-lehti.
- Animeunioni. Arkistoitu sivusto.
- Kupoli (Arkistoitu – Internet Archive).
- Jari Lehtinen: Anime ja animaatio (Arkistoitu – Internet Archive) ja Animen vuosikymmenet (Arkistoitu – Internet Archive).
- Japani on pop. Ylen Elävä arkisto.