Asakusa
Asakusa (jap. 浅草) on Tokion alue ja kaupunginosa Taitōn erillisalueella. Alueen nimenä Asakusa voi viitata Taitōn itäosaan, joka muodosti vuosina 1878–1947 Asakusa-kun suuralueen, tai suppeammin Sensō-jin buddhalaista temppeliä ympäröivään viihde- ja liikealueeseen. Asakusa sijaitsee Sumidajoen länsirannalla ja on Tokion perinteisen ”alakaupungin” (shitamachi) ydinaluetta, jossa on osin säilynyt muuta kaupunkia perinteisempi tunnelma.[1][2] Nykyisin Asakusa on yksi Tokion tärkeimmistä keskusta-alueista, joka tunnetaan temppelikaupunginosana ja huvittelupaikkana.[3][4]
Asakusa on myös yksi Taitōn erillisalueen virallisista kaupunginosista. Siihen kuuluu Sensō-jin temppeli ympäristöineen sekä temppelin pohjoispuolinen, tiiviisti rakennettu asuinalue. Kaupunginosa jakautuu seitsemään osa-alueeseen ja siellä on noin 19 000 asukasta.[5][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimen ”Asakusa” alkuperästä on erilaisia käsityksiä; kirjaimellisesti nimi tarkoittaa ”matalaa ruohoa”, ja yleisimmän selityksen mukaan se viittaakin Musashinon tasangon reuna-alueeseen, jossa ruoho kasvaa lyhyenä. Nimi on kuitenkin liitetty myös esimerkiksi ainun kielen meren ylittämiseen viittaavaan sanaan ”atsuakusa”.[2]
Asakusan keskellä sijaitseva Sensō-jin temppeli on perustettu jo 600-luvulla. Legendan mukaan sysäyksen temppeliin perustamiseen antoi boddhisattva Kannonin kuva, jonka kalastajaveljekset löysivät Sumidajoesta noin vuonna 628.[4] Kamakura-kaudella 1100-luvulla shōgun Minamoto Yoritomo toi Asakusasta rakennustyöläisiä Kamakuraan rakentamaan Tsurugaoka Hachiman-gūn pyhäkköä, ja liikenne paikkakuntien välillä lisääntyi. Muromachi-kaudella Sensō-jin luona pidettiin säännöllisiä markkinoita.[2]
Sen jälkeen kun Japanin pääkaupunki siirrettiin Edoon eli nykyiseen Tokioon 1600-luvun alussa kaupunki kasvoi nopeasti ja nielaisi myös Sensō-jin ympäristöön sisäänsä. Temppeli paloi 1600-luvun alkupuolella kahdesti, mutta shōgun Tokugawa Iemitsu rakennutti sen molempina kertoina uudelleen laajentaen sitä samalla. Asakusa oli Edo-kaudella kuitenkin edelleen kaupungin virallisten rajojen ulkopuolella ja sinne syntyi suuri punaisten lyhtyjen alue ja lukuisia kabukiteatterita. Meiji-restauraation jälkeen vuonna 1884 kaupunginosa jaettiin seitsemään osa-alueeseen, joista kuudes, Rokku, nousi erityisesti suosioon viihdealueena: siellä oli noin 20 erilaista teatteria, jotka houkuttelivat paikalle suuria väkijoukkoja viikonloppuisin. Kaupunginosan viihdetarjonta laajenikin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja nykyaikaistui käsittämään muun muassa elokuvateattereita. Japanin ensimmäinen kinetografiteatteri Denki-kan avattiin Asakusaan vuonna 1903. Alueelle rakennettiin myös korkea Ryōunkaku-torni, maan ensimmäinen hissillä varustettu rakennus, josta tuli suosittu maamerkki. Se kuitenkin tuhoutui Kantōn suuressa maanjäristyksessä vuonna 1923.[2]
1970-luvun puoliväliin saakka Asakusa oli paikka, josta Japanin viihdemaailman valovoimaisimmat tähdet hankkivat peruskokemusta, mutta myöhemmin alueen teatterit ovat vähitellen siirtyneet muualle ja kaupunginosan merkitys viihdekorttelina on vähentynyt.[2] Se on kuitenkin edelleen merkittävä turistikohde, ja Tokyo Skytreen rakentaminen Sumidajoen toiselle puolelle on lisännyt matkailijoiden määrää myös Asakusassa.[3]
Kaupunkikuva ja rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asakusan kaupunginosan pinta-ala on 0,95 neliökilometriä,[7] ja se jakautuu seitsemään osa-alueeseen, jotka on numeroitu Asakusa 1-chōme–Asakusa 7-chōme. Niissä on yhteensä 19 101 asukasta (helmikuussa 2023).[6] Kaupunginosan väestötiheys on siten noin 20 100 asukasta neliökilometrillä.
Asakusan merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluu sen keskiosassa sijaitseva laaja Sensō-jin temppelialue. Temppelille johtaa noin 250 metrin pituinen pohjois–eteläsuuntainen Nakamise-kauppakatu lukuisine matkamuistoja ja paikallisia tuotteita tarjoavine liikkeineen. Kadun eteläreunassa on toinen Sensō-jin suurista sisääntuloporteista, Kaminarimon, valtavine paperilyhtyineen. Ensimmäinen portti rakennettiin jo yli 1000 vuotta sitten, ja se toimii samalla koko kaupunginosan symbolina. Sensō-jin vieressä ovat myös Asakusa-jinjan pyhäkkö, jonka festivaali Sanja matsuri on yksi Tokion suurimmista, ja Denpō-inin temppeli.[3][4]
Nakamise-dōrin ja Kaminarimon-dōrin risteyksessä kohoaa Kengo Kuman suunnittelma, vuonna 2012 avattu Asakusan turistikeskus näköalatasanteineen. Ympäristössä on useita kauppakatuja ja tavarataloja, kuten katettu itä–länsisuuntainen Shin-Nakamise-dōri ja Rox-tavaratalo sekä Asakusan ydinalueen länsipuolella sijaitseva Kappabashi-dōri, joka tunnetaan keittiö- ja ravintolatarvikkeista.[3]
Sensō-jin luoteispuolella on yli 150 vuotta toiminut pieni Hanayashikin huvipuisto. Joenrannan Sumidan puisto on suosittu kirsikankukkien katselupaikka.[3]
Asakusassa järjestetään lukuisia festivaaleja ja markkinoita; suositun Sanja matsurin lisäksi suuria väkijoukkoja tuo alueelle myös elokuussa järjestettävä Sumidajoen ilotulitusnäytös, jota katselemaan kerääntyy vuosittain yli miljoona ihmistä.[4] 3. marraskuuta Asakusan läpi kulkee historiallinen Tōkyō jidai matsuri -kulkue.[8]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asakusaa palvelee kaksi metrolinjaa, Ginza-linja ja Asakusa-linja, sekä Tsukuba Express -rautatielinja ja Tōbu-rautateiden Skytree-linja. Lisäksi Sumidajoella kulkee Tokion vesibussi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 日本大百科全書 / ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典 / 百科事典マイペディア: 浅草 Kotobank. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ a b c d e Asakusa History (Edo-Tokyo Encyclopedia) Jidaiya. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ a b c d e f Asakusa japan-guide.com. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ a b c d Asakusa Area JNTO. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ 日本地図 東京都 台東区 浅草2丁目 Mapion. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ a b 令和5年 住民基本台帳による台東区の町名別世帯数及び人口 2月1日(PDF:164KB) 台東区. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ 平成27年国勢調査 東京都区市町村町丁別報告 台東区 東京都総務局統計部. Arkistoitu 3.11.2022. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ History repeats itself in Tokyo’s Asakusa area The Japan Times. Viitattu 2.5.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asakusa Wikimedia Commonsissa
- 浅草エリアガイド (Arkistoitu – Internet Archive) (japaniksi)