Museologia
Museologia on tiede, joka tutkii museoiden syntymistä ja sitä, millä perustein esinettä pidetään museossa säilyttämisen arvoisena. Se ei siis sinällään tutki museoita vaan niiden taustalla vaikuttavaa yhteiskuntaa. Museologia voidaan jakaa neljään suuntaukseen: metamuseologiaan, historialliseen museologiaan, teoreettiseen museologiaan ja sovellettuun museologiaan.
Määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museologia on tiede, joka tutkii sitä, miten museot ovat syntyneet ja miksi jotain pidetään tai on pidetty museoissa säilyttämisen arvoisena. Museologia ei tarkastele siis niinkään museoita vaan niitä luovaa ja ylläpitävää yhteiskuntaa sekä sitä, kuinka yksilö ja yhteisö hahmottaa ja hallitsee ajallista ja alueellista ympäristöään ottamalla haltuun menneisyyden ja nykyisyyden todistuskappaleita.[1][2]
Tutkija-kirjailija Zbyněk Stránskýn mukaan museologian tehtävänä on auttaa ymmärtämään, mitkä kohteet sisältävät ja mitkä eivät sisällä museoarvoa, sekä tämän arvon synnyttäviä mekanismeja.[3]
Tutkimussuunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metamuseologia on museologian tietoteoriaa, sillä sen tutkimuskohteena ovat museologian yleinen luonne ja sen perusteet. Se tutkii museologian päämääriä, menetelmiä ja tutkimustuloksia sekä pyrkii arvioimaan niitä kriittisesti.[4]
Historiallisessa museologiassa pyritään kuvaamaan ja selittämään olosuhteita ja edelltyksiä, joista museaalisuus ilmenee. Se tarkastelee museaalisuuden historiallista kehittymistä ja on lähellä aatehistoriaa. Historiallisen museologian tutkimuskohteita ovat museoesineiden lisäksi erilaiset luettelot, pöytäkirjat, säädökset, kirjeet, asiakirjat ja suunnitelmat. Historiallisessa museologiassa pyritään myös jakamaan museaalisuuden aikakausiin, ja lisäksi tutkimuskohteena on museologian historia.[5]
Teoreettinen museologia käsittelee museaalisuuteen liittyviä tieto- ja arvoteoriaa sekä tutkii museaalisuuden toteutumista yhteiskunnallisessa kontekstissaan. Suuntauksen tehtävänä on luoda edelletyksiä museoiden yhteisille käytänteille. Teoreettinen museologia voidaan jakaa vielä eri alaluokkiin sen mukaan, miten siinä lähestetytään museokokoelmia ja -näyttelyitä.[6]
Sovelletussa museologiassa selvitetään museologisten teorioiden käytännön sovellusten vaatimia periaatteita. Soveltava museologia on yhteydessä kiinteästi moniin lähitieteisiin, esimerkiksi rakennustutkimuksen sovelletussa museologiassa käsitellään myös materiaalioppia, rakennusoppia ja museotieteellistä arkkitehtuurihistoriaa.
Heritologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Museologia”-termin rinnalla käytetään joskus ”heritologia”-termiä. Etenkin Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna on useissa yhteyksissä nostanut heritologia-nimeä esille[2][7] kuvaavampana vaihtoehtona oppiaineen nimeksi, koska se viittaa selkeämmin kulttuuriperintöön (engl. cultural heritage) käsitteeseen, joka on tieteenalan kannalta museoinstituutiota keskeisempi käsite.
Alun perin heritologia-termin on esitellyt kroatialainen museologi Tomislav Šola vuonna 1982.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museologia syntyi omaksi tieteenalakseen 1800-luvun lopussa. Vuonna 1877 Dresdenissä alkoi ilmestyä aikakauskirja Zeitschrift für Museologie und Antiquitätenkunden, ja ensimmäinen museologian oppituoli perustettiin Brünnin (nykyisin Brno) yliopistoon vuonna 1919.
Suomessa museologian arvosanaopetus alkoi Jyväskylän yliopistossa lukuvuonna 1983–1984 ja vuotta myöhemmin myös Turun yliopistossa lukuvuonna 1984–1985. Suomen ensimmäinen museologian alan virka, yliassistentuuri, perustettiin Jyväskylän yliopiston vuonna 1989, ja se muuttui professuuriksi vuonna 1998.[8] Museologian opetusta ja tutkimusta on Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinonen, Jouko & Lahti, Markku: Museologian perusteet. Helsinki: Suomen museoliitto, 2001. ISBN 951-9426-25-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Museologia Museot.fi. Suomen museoliitto. Arkistoitu 22.3.2009. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ a b Mitä museologia on? (html) Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Viitattu 14.10.2009.
- ↑ Stránský, Zbyněk Z.: Museology for tomorrow's world: proceedings of the international symposium held at Masaryk University. ISSOM publications, 1996. (englanniksi)
- ↑ Heinonen & Lahti, s. 17.
- ↑ Heinonen & Lahti, s. 18–19.
- ↑ Heinonen & Lahti, s. 23.
- ↑ Janne Vilkuna: Paikallisuuden asema arkeologissa ja museologiassa (html) Paikallisuus tieteessä – kotiseuduntutkimusseminaari I (Kotiseutuliitto). 12.4.2005. Jyväskylä: Kotiseutuliitto. Viitattu 14.10.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Janne Vilkuna: 75 vuotta museoiden hyväksi. Suomen museoliitto 1923 - 1998. Vammala: Suomen museoliitto, 1998. ISBN 951-9426-21-3 ISSN 0355-1741
