Otto Barić
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Otto Barić | |
Syntymäaika | 19. kesäkuuta 1933 | |
Syntymäpaikka | Eisenkappel-Vellach, Kärnten, Itävalta | |
Kuolinaika | 13. joulukuuta 2020 (87 vuotta) | |
Kuolinpaikka | Zagreb, Kroatia, | |
Seura | ||
Seura | – | |
Tehtävä | Päävalmentaja | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1948–1954 1954–1960 |
NK Dinamo Zagreb Lokomotive Zagreb |
?(?) |
Valmennusura | ||
1969–1970 1970–1972 1972–1974 1974–1976 1976–1979 1979–1980 1980–1982 1982–1985 1985–1986 1986–1989 1989 1990–1991 1991–1995 1995–1996 1996–1997 1997–1998 1998–1999 1999–2001 2002–2004 2006–2007 |
Germania Wiesbaden Wacker Innsbruck Linzer ASK NK Zagreb Dinamo Vinkovci NK Dinamo Zagreb SK Sturm Graz Rapid Wien VfB Stuttgart Rapid Wien SK Sturm Graz SK Vorwärts Steyr SV Austria Salzburg Kroatia (apuv.) NK Dinamo Zagreb Fenerbahçe SK LASK Linz Itävalta Kroatia Albania | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Otto Barić (19. kesäkuuta 1933 Eisenkappel-Vellach, Itävalta – 13. joulukuuta 2020 Zagreb, Kroatia[1]) oli kroatialainen jalkapallovalmentaja ja jugoslavialainen jalkapalloilija.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itävallan Klagenfurtissa syntynyt, mutta Jugoslavian Zagrebissa varttunut Barić edusti peliurallaan NK Dinamo Zagrebia sekä Lokomotiv Zagrebia. Hän lopetti uransa vuonna 1960.
Meriitit pelaajana
- Jugoslavian mestaruus: 1954
- Jugoslavian Cup: 1951
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmentajana Barić teki pitkän ja vaiheikkaan uran. Hän valmensi varhaisina vuosinaan Opel Rüsselsheimia Saksan Regionalligassa ja Germania Wiesbadenia Landesligassa. 1970 hän siirtyi itävaltalaisen Wacker Innsbruckin peräsimeen luotsaten joukkueen Itävallan mestariksi 1971 ja 1972.
1972–1974 Barić toimi Linzer ASK:n päävalmentajana ennen paluutaan kotimaahansa NK Zagrebin päävalmentajaksi. 1976–1979 hän luotsasi Jugoslavian 2. divisioonassa pelannutta Dinamo Vinkovcia ja 1979–1980 NK Dinamo Zagrebia.
1980 Barić palasi Itävaltaan siirtyen Sturm Grazin päävalmentajaksi. 1982 hänestä tuli Rapid Wienin päävalmentaja ja hän johdatti seuran Itävallan mestariksi 1985, kahteen Itävallan Cupin voittoon sekä Cup-voittajien Cupin finaaliin 1985.
1985–1986 Barić luotsasi saksalaisseura VfB Stuttgartia palaten Itävaltaan ja Rapidiin yhden kauden jälkeen. Jälleen Barićin kosketus oli kultainen ja Rapid voitti hänen alaisuudessaan kahden Itävallan liigamestaruuden lisäksi yhden cupin ja kolme supercupin mestaruutta.
Jätettyään Rapidin 1989 Barić valmensi muutaman vuoden pienempiä itävaltalaisseuroja kunnes palasi huipulle Austria Slazburgin päävalmentajana 1991–1995. Hänen johdollaan seura voitti kaksi Itävallan liigamestaruutta ja eteni UEFA Cupin finaaliin 1994.
Barić toimi Miroslav Blaževićin apuvalmentajana Kroatian jalkapallomaajoukkueessa 1995–1996 kun joukkue eteni puolivälieriin EM-kisoissa 1996.
Kaudella 1996–1997 Barić luotsasi NK Dinamo Zagrebin Kroatian tuplamestariksi ja siirtyi menestyskauden jälkeen turkkilaisjoukkue Fenerbahçen päävalmentajaksi.
Barić jätti Turkin kentät yhden kauden jälkeen ja luotsasi 1998–1999 itävaltalaista LASK Linzä. 1999–2001 hän toimi Itävallan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana, muttei onnistunut luotsaamaan maata EM-kisoihin 2000 eikä MM-kisoihin 2002.
Kesällä 2002 71-vuotias veteraanivalmentaja siirtyi Kroatian jalkapallomaajoukkueen peräsimeen. Karsinnat EM-kisoihin 2004 alkoivat kehnosti, mutta vuoden 2003 puolella otteet paranivat ja Kroatia selvisi kisoihin. Samassa alkulohkossa Ranskan, Englannin ja Sveitsin kanssa pelannut Kroatia jäi kolmanneksi lohkossaan ja putosi kisoista lohkovaiheessa. Veteraanivalmentajan ja Kroatian jalkapalloliiton yhteistyö päättyi kesäkuussa 2004.
Kesäkuussa 2006 Barić teki kaksivuotisen sopimuksen Albanian jalkapallomaajoukkueen valmennustehtävistä. Hän ei onnistunut johtamaan piskuista Albaniaa EM-viheriöille Sveitsiin ja Itävaltaan 2008, vaan maa oli karsintalohkonsa kolmanneksi viimeinen. Terveysongelmista kärsinyt 75-vuotias Barić erosi tehtävistään Albanian hävittyä murskalukemin Valko-Venäjälle (2–4) ja Romanialle (6–1), vaikka olikin tehnyt jatkosopimuksen vain muutama päivä aikaisemmin.
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Itävallan mestaruus (7): 1971, 1972, 1983, 1987, 1988, 1994, 1995
- Itävallan Cup (3): 1984, 1985, 1987
- Itävallan Supercup (5): 1986, 1987, 1988, 1994, 1995
- Kroatian mestaruus: 1997
- Kroatian Cup: 1997
- Cup-voittajien Cupin hopeaa: 1985
- UEFA Cupin hopeaa: 1994
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Odlazak velikog trenera: Umro je Otto Barić, imao je koronavirus gol.dnevnik.hr. Viitattu 13.12.2020. (kroaatti)
Edeltäjä: Walter Skocik Vlatko Marković |
SK Rapid Wienin päävalmentaja 1982–1985 1986–1989 |
Seuraaja: Vlatko Marković Hans Krankl |
Edeltäjä: Todor Veselinović |
Fenerbahçen päävalmentaja 1997–1998 |
Seuraaja: Joachim Löw |
Edeltäjä: Herbert Prohaska |
Itävallan jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1999–2001 |
Seuraaja: Hans Krankl |
Edeltäjä: Mirko Jozić |
Kroatian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2002–2004 |
Seuraaja: Zlatko Kranjčar |
Edeltäjä: Hans-Peter Briegel |
Albanian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2006–2007 |
Seuraaja: Arie Haan |