Stephen Allen Benson
Stephen Allen Benson | |
---|---|
Liberian 2. presidentti | |
7. tammikuuta 1856 – 4. tammikuuta 1864
|
|
Edeltäjä | Joseph Jenkins Roberts |
Seuraaja | Daniel Bashiel Warner |
Liberian 3. varapresidentti | |
2. tammikuuta 1854 – 7. tammikuuta 1856
|
|
Edeltäjä | Anthony D. Williams |
Seuraaja | Beverly Page Yates |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. toukokuuta 1816 Cambridge, Maryland, Yhdysvallat |
Kuollut | 24. tammikuuta 1865 (48 vuotta) Grand Bassa, Liberia |
Tiedot | |
Puolue | Republikaaninen puolue |
Uskonto | metodismi |
Stephen Allen Benson (21. toukokuuta 1816 – 24. tammikuuta 1865) oli Liberian tasavallan toinen presidentti vuosina 1856–1864. Sitä ennen hän oli palvellut Liberian kolmantena varapresidenttinä presidentti Joseph Jenkins Robertsin virkakauden aikana.
Varhainen Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Benson syntyi Yhdysvaltain Marylandin osavaltion Cambridgessä vapaille afroamerikkalaisille vanhemmille. Hänen perheensä muutti vasta perustettuun Liberian valtioon vuonna 1822. Pian perheen saapumisen jälkeen elokuussa 1822 siirtomaan ottivat haltuunsa Afrikan alkuperäisasukkaat, jotka pitivät Bensonia ja hänen sukulaisiaan vankeinaan neljän kuukauden ajan.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen presidenttiyttä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Benson työskenteli neljä vuotta sotakauppiaana. Hän oli myös Liberian viimeisen valkoihoisen kuvernöörin, Thomas Buchananin, henkilökohtainen sihteeri. Myöhemmässä iässä Bensonista tuli menestyvä liikemies. Hän liittyi vuonna 1832 miliisiin ja ryhtyi vuonna 1842 Siirtomaaneuvoston valtuutetuksi. Liberian itsenäistyttyä vuonna 1847 hän ryhtyi tuomariksi. Hän työskenteli myös metodistisena saarnamiehenä.
Presidenttinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virkakautensa aikana Benson onnistui hankkimaan Liberian itsenäisyydelle diplomaattisen tunnustuksen Belgialta, Yhdysvalloilta ja Italialta. Joidenkin lähteiden mukaan hän hankki tunnustuksen myös Norjalta, Ruotsilta ja Haitilta,[1] mutta joidenkin mukaan kyseiset maat tunnustivat Liberian itsenäisyyden vuonna 1849 eli jo ennen Bensonin presidenttikautta.
Benson osasi useaa Liberiassa puhuttua heimokieltä ja pyrki yhteistyöhön maan alkuperäisasukkaiden kanssa. Tämä poikkesi maan entisestä politiikasta, jossa korostettiin amerikkalais-liberialaista paremmuutta ja länsimaisia tapoja. Bensonin politiikka jäi kuitenkin enimmäkseen toteuttamatta. Hän onnistui kuitenkin laajentamaan maata paikallisten päälliköiden kanssa tehtyjen sopimusten ja kauppojen kautta saadulla 1 000 kilometrin pituisella rannikolla.lähde? Hän myös järjesti Marylandin tasavallan alueliitoksen Liberiaan.[1]
Liberian talous kärsi Bensonin virkakauden aikana. Sotilasmenoja nostettiin lukuisten kapinoiden ja sotien tukahduttamiseksi, mikä kasvatti julkisen talouden alijäämää. Liberian hallitusoli tehdä talouskriisin vuoksi konkurssin. Lisäksi palmunydinöljyn vienti Yhdysvalloille oli vähentynyt traanin ja mineraaliöljyn ilmestyttyä markkinoille, ja paikalliset kahvisekoitukset korvautuivat arabiankahvilla, mikä sekin vaikutti Liberian talouden kutistumiseen.
Poliittisen uran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virkakautensa päätyttyä Benson muutti Grand Bassassa sijaitsevalle kahviplantaasilleen, jossa hän kuoli vuonna 1865.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b President of Liberia TLC Africa. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 18.3.2016.