Sveitsin kantonit
Osa artikkelisarjaa |
Sveitsin politiikka |
---|
Sveitsissä on 26 kantonia, jotka muodostavat Sveitsin liittovaltion. Kantonit ovat hallinnollisesti varsin itsenäisiä, sillä jokaisella kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.
Kuusi kantoneista on entisiä puolikantoneita. Ne valitsevat Sveitsin liittokokouksen 46-jäseniseen ylempään kamariin vain yhden edustajan kahden sijasta.
Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen, kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Liittovaltion ja kantonin kompetenssitselvennä ovat osittain ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksiaselvennä. Kantonit jakavat päätösvaltaa sisäisesti eri tavoin edelleen alemmille hallinnon tasoille.
Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell Innerrhoden) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kahdessa kantonissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa.
Kunnat ja hallintoalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sveitsin kunnat
Sveitsin alue jakaantuu 2 202 kuntaan (1.1.2020). Vähiten kuntia on Basel-Stadtin ja Glarusin kantoneissa, kolme molemmissa. Eniten kuntia on Bernin kantonissa, yhteensä 342.[1]
Yhdeksässätoista kantonissa on myös hallinnollinen välitaso, jonka nimi vaihtelee kantonista toiseen. Saksankielisissä kantoneissa hallintoalueen nimi on yleisimmin Bezirk (myös Amtsbezirk, Verwaltungskreis, Wahlkreis tai Landesteil), ranskankielisissä district ja italiankielisissä distretto. Hallintoalueita on kaikkiaan 146 (1.1.2020).[1]
Sveitsin kantonit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakuna | Lyhenne | Kantoni | Liitto- valtiossa vuodesta |
Pääkaupunki | Asukasluku 31.12.2019[2] (vakinaiset asukkaat) |
Pinta-ala (km²)[3] | Väestötiheys (as. per km²) [2][3] |
Kuntien lukumäärä 1.1.2020[1] |
Viralliset kielet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
ZH | Zürich | 1351 | Zürich | 1 539 275 | 1 729 | 890 | 162 | saksa | |
BE | Bern | 1353 | Bern | 1 039 474 | 5 959 | 174 | 342 | saksa, ranska | |
LU | Luzern | 1332 | Luzern | 413 120 | 1 493 | 277 | 82 | saksa | |
UR | Uri | 1291 | Altdorf | 36 703 | 1 077 | 34 | 20 | saksa | |
SZ | Schwyz | 1291 | Schwyz | 160 480 | 908 | 177 | 30 | saksa | |
OW | Obwalden | 1291 | Sarnen | 37 930 | 491 | 77 | 7 | saksa | |
NW | Nidwalden | 1291 | Stans | 43 087 | 276 | 156 | 11 | saksa | |
GL | Glarus | 1352 | Glarus | 40 590 | 685 | 59 | 3 | saksa | |
ZG | Zug | 1352 | Zug | 127 642 | 239 | 534 | 11 | saksa | |
FR | Fribourg | 1481 | Fribourg | 321 783 | 1 671 | 193 | 133 | ranska, saksa | |
SO | Solothurn | 1481 | Solothurn | 275 247 | 790 | 348 | 109 | saksa | |
BS | Basel-Stadt | 1501 | Basel | 195 844 | 37 | 5 293 | 3 | saksa | |
BL | Basel-Landschaft | 1501/1833 | Liestal | 289 468 | 518 | 559 | 86 | saksa | |
SH | Schaffhausen | 1501 | Schaffhausen | 82 348 | 298 | 276 | 26 | saksa | |
AR | Appenzell Ausserrhoden | 1513 | Herisau | 55 445 | 243 | 228 | 20 | saksa | |
AI | Appenzell Innerrhoden | 1513 | Appenzell | 16 128 | 173 | 93 | 6 | saksa | |
SG | Sankt Gallen | 1803 | St. Gallen | 510 734 | 2 026 | 252 | 77 | saksa | |
GR | Graubünden | 1803 | Chur | 199 021 | 7 105 | 28 | 105 | saksa, retoromaani, italia | |
AG | Aargau | 1803 | Aarau | 685 845 | 1 404 | 488 | 210 | saksa | |
TG | Thurgau | 1803 | Frauenfeld | 279 547 | 991 | 282 | 80 | saksa | |
TI | Ticino | 1803 | Bellinzona | 351 491 | 2 812 | 125 | 115 | italia | |
VD | Vaud | 1803 | Lausanne | 805 098 | 3 212 | 251 | 309 | ranska | |
VS | Valais | 1815 | Sion | 345 524 | 5 224 | 66 | 126 | ranska, saksa | |
NE | Neuchâtel | 1815/1857 | Neuchâtel | 176 496 | 803 | 220 | 31 | ranska | |
GE | Geneve | 1815 | Geneve | 504 128 | 282 | 1 788 | 45 | ranska | |
JU | Jura | 1979 | Delémont | 73 584 | 839 | 88 | 53 | ranska | |
CH | Sveitsi | 1291 | Bern | 8 606 033 | 41 290 | 208 | 2 202 | saksa, ranska, italia |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bundesamt für Statistik > Regional > Kantone (Tilastotietoja kantoneista) 2013. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 25.1.2014. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
- Kley, Andreas: Kantone (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 27.6.2012. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 25.1.2014. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Raumgliederungen - Resultat (Tilastokeskuksen kuntatietokanta) agvchapp.bfs.admin.ch. 18.12.2019. Viitattu 21.12.2019. (saksaksi)
- ↑ a b Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 28.8.2020. (saksaksi)
- ↑ a b Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 25.1.2014. (saksaksi)
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio