Symbioottinen vapautusarmeija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Symbioottisen vapautusarmeijan tunnus

Symbioottinen vapautusarmeija (engl. Symbionese Liberation Army, SLA) oli yhdysvaltalainen äärivasemmistolainen kaupunkisissijärjestö, joka toimi vuosien 1973 ja 1975 välillä. Se syyllistyi kahteen murhaan, pankkiryöstöihin sekä muihin väkivaltaisiin rikoksiin. Ryhmä käytti tunnuksenaan seitsenpäistä kobraa.[1]

SLA sai laajaa julkisuutta kidnapattuaan 19-vuotiaan miljoonaperijä Patty Hearstin Kaliforniassa. Huomio laajeni kansainväliseksi, kun Hearstista esitettiin viestimissä tallenteita, joissa tämä hyökkäsi vanhempiaan vastaan ja ilmoitti liittyneensä SLA:n jäseneksi. Jälkikäteen Patty Hearst totesi, että häntä oli vankeusaikana käytetty seksuaalisesti hyväksi ja aivopesty. Tapahtumien kulku on kiistanalainen, ja se jakaa yhä mielipiteitä.[2]

Järjestön perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Donald David DeFreezen etsintäkuulutus

Vuonna 1971 Russell Little ja Robyn Sue Steiner perustivat Symbioottisen vapautusarmeijan San Franciscon lahden alueella. Ryhmä koostui Berkeleyn yliopiston radikaaleista, jotka keskittyivät vankilauudistukseen, köyhyyteen ja rotukysymyksiin. SLA omaksui retoriikkansa kommunisteilta ja eteläamerikkalaisilta vallankumouksellisilta. Jäsenet hylkäsivät syntymänimensä ja ottivat itselleen uusia, vallankumouksellisia nimiä.[1]

Vuonna 1972 Kalifornian osavaltion vankilajärjestelmään tuomittu rikollinen Donald DeFreeze pakeni vankilasta ja otti yhteyttä SLA:n jäseniin Oaklandissa saadakseen piilopaikan. DeFreeze otti pian haltuunsa koko SLA-järjestön ja ryhtyi sen johtajaksi. Hän alkoi kutsua itseään Kenraali Cinque Mtumeksi.[1]Sana Symbionese tuli biologian termistä symbioosi, joka tarkoittaa eri lajien välistä keskinäistä riippuvuutta. Se viittasi ryhmän mukaan luokkien ja rotujen väliseen liittoon.[2]

Patty Hearstin kidnappaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Donald DeFreeze ja Patty Hearst ryöstämässä pankkia 1974

Tammikuussa 1974 SLA jäsenet Russell Little ja Joseph Remiro pidätettiin syytettynä Marcus Fosterin, Oaklandin koulupiirin opettajan murhasta. Molemmat tuomittiin vankilaan teosta. Murhalle ei löydy selkeää motiivia, mutta Los Angeles Times -lehden mukaan SLA uskoi virheellisesti, että Foster halusi vaatia koulujen opiskelijoita näyttämään henkilöllisyystodistuksen kampuksella, mikä SLA:n mielestä oli verrattavissa poliisivaltion valvontaan.[1]

Helmikuussa 1974 kahdeksan SLA:n jäsentä kidnappasi 19-vuotiaan Patty Hearstin, William Randolph Hearstin tyttärentyttären ja Randolph Hearstin tyttären. SLA kutsui Hearstin perhettä kansan viholliseksi ja kuvaili Patty Hearstia sotavangiksi. SLA yritti Hearstin avulla neuvotella sen vangittujen jäsenten Russell Littlen ja Joseph Remiron vapauttamista.[3] Ryhmä vaati Hearstin perhettä myös jakamaan ruokaa köyhille ihmisille Pattyn vapauttamisen vastineeksi. Randolph Hearst ilmoitti 2 miljoonan dollarin ruokajakelusta.[1]

Huhtikuussa 1974 SLA julkaisi tiedotteen, jossa Patty Hearst sanoi aikovansa jäädä taistelemaan SLA:n kanssa. Hän otti nimekseen Tania Che Guevaran rakastajattaren Tania Burken mukaan.[2] Kaksitoista päivää myöhemmin SLA ryösti Hibernia-pankin San Franciscossa. Pankin turvakamera kuvasi Patty Hearstin ryöstäjänä pankissa aseen kanssa.[1][2]

Tulitaistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
FBI:n tekemä Patty Hearstin etsintäkuulutus

Toukokuussa 1974: Kaksi SLA jäsentä, Emily ja William Harris, ryöstivät Los Angelesissa urheiluväline liikkeen. Auttaakseen heitä pakenemaan Patty Hearst ampi konepistoolilla ulkona olevasta pakettiautosta.[2]

Seuraavana päivänä kuusi SLA jäsentä kuoli kahden tunnin mittaisessa tulitaistelussa Los Angelesin pääosin mustien asuttamassa South Central -alueella. Tulitaistelu esitettiin suorana uutislähetyksenä televisiossa, keräsi yli 10 000 ihmisen väkijoukon kadulle. Satoja poliiseja oli paikalla ja SWAT-joukot ampuvat 5 371 laukausta SLA:n piilopaikkaa kohti.[1] SLA:n piilopaikkana ollut talo syttyi taistelun aikana tuleen, kun kyynelkaasu sytytti talon sisällä olevan ammusvaraston.[2]

Neljä SLA jäsentä kuoli sisällä tulipalossa, ja kaksi kuoli yrittäessään paeta tulitaistelussa poliisin luoteihin. Kuolleet SLA jäsenet olivat: Angela Atwood, Donald DeFreeze, Camilla Hall, Nancy Ling Perry, Patricia Soltysik ja William Wolfe.[2] Elokuussa 1975: Los Angelesin poliisi löytää räjähtämättömiä putkipommeja kahden poliisiauton alta. Todisteet viittaavat SLA:n yritykseen kostaa poliisille.[1] Myöhemmin Kathleen Soliah myöntää yrittäneensä räjäyttää poliisiautoja.[4]

Myrna Lee Opsahlan murha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 1975 SLA ryösti pankin Sacramenton esikaupungissa Carmichaelissa Kaliforniassa. Emily Harris, Kathleen Soliah, Michael Bortin ja James Kilgore menivät pankkiin aseiden kanssa, kun Patty Hearst ja kuvataiteilija Wendy Yoshimura ajoivat pakoautoja. Ryöstön aikana pankkiasiakas Myrna Lee Opsahl ammuttiin. Opsahl oli paikallisen kirkon työntekijä, joka oli tullut pankkiin tallettamaan kirkon kolehtia[2][4] Patty Hearstin mukaan Emily Harris myönsi ampuneensa hänet ja sanoneensa ”Hän on kuollut, mutta sillä ei ole oikeastaan väliä. Hän oli joka tapauksessa porvarillinen sika”. [1]

Oikeudenkäynti ja tuomiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1975 FBI pidätti Harrisit ja Patty Hearstin. Kun Patty Hearst pidätettiin hän ilmoitti olevansa urban guerilla – urbaani sissitaistelija. Oikeudenkäynnin aikana hän kuitenkin esitti itsensä SLA-järjestön uhrina. Hän syytti terroristeja aivopesusta, raiskauksesta ja pakottamisesta väkivaltaan. Syyttäjä ei uskonut selitystä. Todisteiden mukaan Patty Hearstilla oli useita mahdollisuuksia paeta kidnappaajia, mutta hän päätti jäädä heidän luokse.[2] Helmikuussa 1976 Steven Soliahia syytettiin salaliitosta murhien tekemiseksi ja räjähteiden hallussapidosta. Hearst ei suostunut todistamaan häntä vastaan oikeudenkäynnissä. Steven Soliah vapautettiin syytteistä.[1]

Maaliskuussa 1976 Patty Hearst tuomittiin pankkiryöstöstä ja hän sai seitsemän vuoden vankeustuomion. Oikeudenkäynnin aikana hän kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin 42 kertaa.[1][1] Maaliskuussa 1978 William ja Emily Harris, jotka olivat jo vankilassa, myönsivät syyllisyytensä Hearstin kidnappaukseen. Heidät tuomittiin 10 vuodeksi vankilaan, mutta heidät vapautettiin jo vuonna 1983. Toukokuussa 1978 Hearst hävisi tuomionsa valituksen ja ilmoittautui liittovaltion vankilaan.[2]

Helmikuussa 1979 Presidentti Jimmy Carter armahti Hearstin.[1] [2]Vuonna 1991 Patty Hearst sai syytesuojan, kun hän todisti oikeudessa Myrna Lee Opsahlin murhasta.[1] Kesäkuussa 1999 Kathleen Soliah, joka olin muuttanut nimensä Sara Jane Olsoniksi, otettiin kiinni Minnesotassa, missä hän oli pakoillut poliisia, toiminut kotiäitinä ja yhteisöaktiivina. Tammikuussa 2001 presidentti Clinton armahti Patty Hearstin. Tammikuussa 2002: Sara Jane Olson, William ja Emily Harris, Michael Bortin ja James Kilgore tuomittiin vankilaan Myrna Lee Opsahlin murhasta.[1][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Suellentrop, Chris: What Is the Symbionese Liberation Army? 24,1,2002. Slate. Viitattu 7.8.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Toobin, Jeffrey: American Heiress: The Wild Saga of the Kidnapping, Crimes and Trial of Patty Hearst. Doubleday,, 2016..
  3. ↑ Guerrilla: The Taking of Patty Hearst, ohjannut Robert Stone, 2004.
  4. ↑ a b c Victim's Son Helped Bring About SLA Arrests ABC News. 18,1. 2002. Viitattu 11.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Symbioottinen_vapautusarmeija&oldid=22597739”