Siirry sisältöön

vaillinainen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vaillinainen (38) (komparatiivi vaillinaisempi, superlatiivi vaillinaisin) (taivutus[luo])

  1. vajaa
    Minusta on aina tuntunut kuin olisin jotenkin vaillinainen ilman häntä.
  2. sellainen, joka ei ole täydellinen; puutteellinen
    He tunsivat ymmärtävänsä toisiansa, vaikka molempien kielitaito oli vaillinainen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑi̯lːiˌnɑi̯nen/
  • tavutus: vail‧li‧nai‧nen

Etymologia

[muokkaa]

johdos sanasta vailla[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana vailla.